Työnhakutaitojen kehittäminen – hukkaan heitettyä aikaa vai kannattava panostus tulevaisuuteen?

Kolme henkilöä pöydän ääressä kahvikuppien kanssa.

Kuva: Laura Tammisto / Studio Torkkeli

Kävin jokin aika sitten keskustelun siitä, ovatko työnhakuvalmennukset hukkaan heitettyä aikaa. Hukkaan heitettyä siksi, kun niissä käydään aina samoja asioita läpi eikä niistä ole mitään hyötyä. Senkin ajan voisi käyttää vaikka työhakemusten kirjoittamiseen. Itsekin monta erilaista valmennusta läpikäyneenä tavallaan ymmärrän tämän näkökulman, mutta kannustan silti miettimään asiaa myös toisesta näkökulmasta. Mitä, jos työnhakuvalmennus olisikin paras tapa käyttää aikaa juuri tänään?

Asenne vaikuttaa

Jos osallistut työnhakuvalmennukseen ajatuksella, että siitä ei ole mitään hyötyä, niin harvoin myöskään koet saaneesi siitä mitään hyötyä. Mutta jos lähdet mukaan avoimin mielin ja valmiina oppimaan, niin silloin myös hyvin todennäköisesti saat valmennuksesta hyötyä.

Hyöty tai oppi ei välttämättä ole iso asia tai edes uusi asia. Itse olen huomannut, että usein valmennuksissa tulee esille asioita, joita tiedän mutta olen unohtanut. Tai sitten valmentaja kertoo tutun, moneen kertaan kuulemani asian vähän eri näkökulmasta, mikä avaa omissa ajatuksissa ihan uuden polun.

Valmennukset ovat myös hyvä tilaisuus harjoitella vuorovaikutusta. Se voi olla aktiivista osallistumista keskusteluun, puheenvuoron ottamista ja antamista, toisten kuuntelua, keskustelun eteenpäin viemistä ja etäpalaverien käytäntöjen opettelua. Vertaistuki on myös tärkeä osa työnhakuvalmennuksia. Toisten kokemuksista saa hyviä vinkkejä itsellekin kokeiltavaksi.

Osaaminen ja motivaatio keskiössä

Viime aikoina olen huomannut, että valmennuksissa keskitytään paljon motivaatioon, oman osaamisen tunnistamiseen ja sanoittamiseen sekä piilotyöpaikkoihin. Totta kai käydään läpi myös ”perinteisiä” työnhakuutaitoja, mutta painopiste on selvästi siirtynyt ensin mainittuihin asioihin. Tätä voinee sanoa parannukseksi, vaikka edelleen on tärkeää osata tehdä myös CV ja kirjoittaa työhakemus. Kuitenkin myös työnhakudokumenteissa painopiste on entistä enemmän oman osaamisen ja vahvuuksien tunnistamisessa ja niiden kiteyttämisessä selkeästi ja haettavan työpaikan kannalta oleellisesti.

Käsi pitelee muistikirjaa, jossa lukee #osaajaesiin #poispiilosta #työnhakuyhteisö #työnhakuhyvinvointi.

Kuva: Laura Tammisto / Studio Torkkeli

Painopistettä selittänee lähes kaikissa valmennuksissa esille nostettava Duunitorin rekrytointitutkimus, jossa sekä vuosina 2018 että 2020 tärkeimmiksi rekrytointipäätökseen vaikuttaviksi tekijöiksi ovat nousseet motivaatio työtehtävää kohtaan ja sopivuus yrityskulttuuriin. Korkealle nousevat erityistaidot, referenssit ja aikaisempi työkokemus eli juuri osaaminen, kokemus ja se, miten työnhakija osaa nämä sanoittaa ja tuoda esille.

Olen iloinen painopisteen muutoksesta myös Piilo-osaajien kannalta. Oman osaamisen tunnistaminen ja markkinointi ovat toimintamme peruspilareita. On hienoa huomata, että näistä puhutaan koko ajan enemmän. Mitä paremmin tunnet itsesi, sitä parempi ja tehokkaampi työnhakija olet. Ja lopulta, sitä parempi ja tehokkaampi työntekijä olet.

Työnhakutaidoista työelämätaitoihin

Jos tämänkin jälkeen työnhakutaitojen opetteleminen tuntuu turhalta, kannattaa laajentaa näkökulmaa. Työnhakutaidot ovat myös työelämätaitoja. Ajattele vaikka tilannetta, jossa neuvottelet palkankorotuksesta, työtehtäviesi kehittämisestä tai lisäkouluttautumisen mahdollisuuksista. Tai tilannetta, jossa keskustelet asiakkaan kanssa. Samat keinot, joilla tunnistat ja myyt omaa osaamistasi työnhakijana, auttavat sinua myymään tai toteuttamaan tuotteita ja palveluja asiakkaalle työelämässä.

Työelämässä on hyötyä myös siitä, että esittäytymis- ja verkostoitumistaidot ovat kunnossa. Hissipuhe kannattaa pitää mielessä ajantasaisena. Kohtaamisissa toisten kanssa luot koko ajan mielikuvaa itsestäsi asiantuntijana. Tämä on erityisen tärkeää, koska on lähes varmaa, että jossain vaiheessa tulevaisuudessa olet jälleen työhaussa. Miten paljon helpompaa on päästä taas alkuun, jos olet pitänyt itsesi ajan tasalla siitä, mitä osaat, miten osaamisesi on kehittynyt ja miten voit kertoa siitä selkeästi, tiiviisti ja kiinnostavasti.

Myös tulevaisuudessa tarvittavia työelämätaitoja on tutkittu paljon. Esimerkiksi World Economic Forum on listannut tulevaisuuden työelämätaitojen top 10. Näihin kuuluvat muun muassa ongelmanratkaisukykyyn liittyvät taidot, itsensä johtamisen taidot, vuorovaikutustaidot ja teknologinen osaaminen. Asioita, joita tarvitaan myös työnhaussa. 

Kaisa Selamo profiilikuvaKirjoittaja Kaisa Selamo on ympäristöstä, hyvinvoinnista, valmentamisesta ja ohjelmistokehityksestä kiinnostunut diplomi-insinööri, joka jakaa aikansa perheen, työnhaun ja itsensä kehittämisen kesken. Tähtäimessä on uusi suunta uralle.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.