Avainsana: rekrytointi

Kun osaaja ja rekrytoija saavat paikan kohdata

2 kommenttia
Piilo-osaajat ottivat ensimmäisen isomman askeleen tapahtumajärjestämisen puolella elokuun 27. ja 28. päivä, kun osaamismarkkinat toteutettiin. Tapahtuma järjestettiin ensin Tampereella ja heti perään Helsingissä. Tavoitteena oli kohtauttaa osaajia ja rekrytoijia sekä tarjota työkaluja ja sparrausta erilaisiin tarpeisiin. Tapahtumat järjestettiin yhteistyössä MiBin kanssa.

Tapahtumat alkoivat Jari Saarenpään 45 minuutin luennolla luontaisista taipumuksista. Jari herätteli kuulijoita pohtimaan omia motivaatiotekijöitä ja mistä kenellekin työn imu kumpuaa. Luennon aikana osallistujat kävivät useamman lyhyen pariporinan ja juttua olisi varmasti riittänyt pitkälle iltaan saakka. Jarin luento saikin erityisen paljon positiivista palautetta ja aiheesta toivottiin lisää myös tulevaisuudessa. Tämä kertoo siitä, että osaajat ovat kiinnostuneita omista vahvuuksistaan ja motivaatiotekijöistään erityisesti silloin, kun on tullut halu tai muu tarve katsoa uusia uria. Osaajamme Ronja Iso-Heiko kirjoitti luennosta blogikirjoituksen, josta on helppo päästä kärryille mistä oli kyse sekä osallistujien virkistää muistiaan.

Tapahtumien tunnelma oli iloinen ja moni osaaja oli tullutkin paikalle mukanaan CV ja hakemuspohja, toiveenaan saada sparrausta ja hyviä vinkkejä. Tämä tarve ei jäänyt kenellekään epäselväksi, sillä sparrauspisteille oli runsaasti jonoa. Pikagalluppi kertoi, että lyhyessäkin ajassa oli saatu aikaan ehyempää CV:tä ja selkeämpää runkoa hakemuksen laatimiseen. Myös LinkedIn-sparrauspiste oli kiireinen ja tämä kertookin siitä, että somen kanavat ovat osaajilla aktiivisessa käytössä ja niitä halutaan ylläpitää päivitettyinä.

Yhteistä kaikille työpajoille oli katse tulevaisuuteen.

Rekrytoijat olivat kaikki mukana vapaaehtoisina ja vetivät suosittuja työpajoja. Aiheet olivat monipuoliset oman osaamisen sanoittamisesta itse rekrytointiprosessiin. Yhteistä kaikille työpajoille oli katse tulevaisuuteen. Rekrytointi puhuttaa paljon myös somessa ja usein kuulee, että prosessit ovat vanhanaikaisia ja hitaita. Piilo-osaajat halusivatkin antaa kaikille mukana olleille kanavan kertoa omat visionsa ja ajatuksensa siitä, millaista on moderni rekrytointi. Näitä kommentteja keräsivät Tampereella RecRight ja Helsingissä Duunitori, lähiaikoina saammekin koosteen näistä ajatuksista. Sen verran voin jo paljastaa, että mm. somen monipuolisempi käyttö mainittiin useamman kerran.

Valmistaudu työnhakuun selvittämällä itsellesi mitä osaat JA mitä haluat tehdä!

Twitter lauloi tapahtumapäivinä ahkerasti ja sieltä pystyi hyvin nostamaan esiin sen kaikkein tärkeimmän ja toistuvan ajatuksen, eli itse pitää tietää mitä osaa. Sitä ei kukaan muu osaa kertoa. Valmistaudu työnhakuun selvittämällä itsellesi mitä osaat JA mitä haluat tehdä!

Mitä meille Piilo-osaajille tästä kaikesta jäi käteen? Sitä kaikkea ei voi edes sanoiksi pukea, sillä tunnelma oli niin huikea! Sen kuitenkin nyt tiedämme, että tällaisille tapahtumille on tarvetta, osaajat ja rekrytoijat haluavat kohdata muuallakin kuin vain paperilla. Molemmat oppivat toisiltaan vapaassa keskustelussa ja näin sekä osaajan työnhaku että rekrytoijien prosessit kohtaavat paremmin tulevaisuudessa. Ihmisten halu verkostoitua on suuri, sillä usein pienikin tsemppisana oikeassa paikassa toiselta samassa tilanteessa olevalta tai sen kokeneena pelastaa päivän ja auttaa jaksamaan eteenpäin.

Mitä meille Piilo-osaajille tästä kaikesta jäi käteen? Sitä kaikkea ei voi edes sanoiksi pukea, sillä tunnelma oli niin huikea!

Piilo-osaajat on 1.9.2018 alkaen irtautunut MiB ry:n siipien suojasta omille siivilleen ja olemme avoin verkosto kaikille halukkaille ikään, sukupuoleen ja elämäntilanteeseen katsomatta. Olemme olleet aktiivisesti kuulolla siitä, millaisia tarpeita ja toiveita osaajilla ja rekrytoijilla on ja seuraavat tapahtumat ovatkin jo suunnittelupöydällä. Piilo-osaajien kanavat kannattaakin ottaa nyt aktiiviseen seurantaan ja käydä tutustumassa myös toimintaamme www.piilo-osaajat.com. Sieltä löytyy myös ohjeet, miten lähteä mukaan toimintaan.

Petra Alijarvi

Kirjoittaja Petra Alijärvi on organisaation ja ihmisten piilossa olevan potentiaalin arkeologi. Hän on vahva visionääri, jolle vain taivas on rajana.

Kun työnhaku sujuu kuin unelma

1 kommentti
Silmät harittavat hakemustekstiä toljottaessa, suuta kuivaa videohaastattelua harjoitellessa, erottumisen paine jyskyttää takaraivossa. Tätä on työnhaun arki pahimmillaan. Entä kun on Unelmien työnhakupäivä, mitä silloin tapahtuu?

Torstaina 5.10. Suomessa järjestetään ensimmäistä kertaa valtakunnallinen työhyvinvoinnin edistämiseen keskittyvä Unelmien työpäivä. Tempaus on osa Yksi elämä -terveystalkoita, joiden tarkoitus on edistää työntekijöiden hyvinvointia.

Loistava idea! Me Piilo-osaajat haluamme laajentaa ajatusta: edistetään myös työnhakijoiden hyvinvointia.

Millainen siis olisi Unelmien työnhakupäivä? No joo, myönnetään, ensimmäinen ajatukseni on ”saan töitä”. Niin tietenkin. Mutta jos puhutaan itse työnhausta, mitä siihen parhaimmillaan kuuluu? Minä listasin viisi itselleni tärkeää asiaa:

  1. Yhteisöllisyys

Ennen Piilo-osaajiin liittymistä pidin työnhakuyhteisöä hieman outona ajatuksena. Mitä siitä muka saa? Oman ammattilaisprofiilin esille, vähän tykkäilyä somessa ja sellaista.

Sain paljon enemmän! Joukossa on positiivista voimaa. Olen tullut aktiivisemmaksi, kehittynyt, oppinut muilta, saanut vertaistukea ja loistavia vinkkejä omiin ura-ajatuksiini. Tunnettani todella kuvaa se, että olen ryöminyt pois piilosta.

Väitän, että yhteisöllisyys työnhaussa myös lisääntyy tulevaisuudessa. Enkä tarkoita mitä tahansa yhteisöllisyyttä (onhan työttömille varmasti pitkään ollut vertaistukea) vaan todellista yhdessä tekemistä ja yhdessä esille tulemista. Tarkoitan avoimia, positiivisia ryhmiä, kollektiivista kampanjointia seuraavan ura-askeleen löytämiseksi.

Myös sosiaalisessa mediassa on yhä hyväksyttävämpää kertoa olevansa vapaa uusiin haasteisiin ja ryhmäytyä muiden työnhakijoiden kanssa. Olen kokenut sekä LinkedInissä että Facebookissa aitoa muiden – ihan tuntemattomien – työnhakija-kollegoiden tukemista ja tsemppaamista.

  1. Positiivinen flow

Tiedätkö tunteen, kun yhtäkkiä eteesi tupsahtaa ”Se Työ” – unelmiesi työhön haetaan tekijää? Vatsassa kuplii, alat välittömästi suunnitella hakemusta ja strategiaa, miten nappaat pestin itsellesi. Tulee innostus, jännitys, ihana kihelmöinti.

Unelmien työnhakupäivänä saan kirjoittaa hakemusta flow-tilassa ja tuntuu, että kaikki on mahdollista. Tai jos kohdalle sattuu haastattelu, pulppuan itsevarmuutta ja intoa, ja haastattelijoiden kanssa synkkaa, kaikki loksahtaa kohdalleen.

6913508663_46a750aeba_b (2)

  1. Itsensä kehittäminen

Parhaimmillaan jokaiseen työnhakupäivään kuuluu vähintään yksi oppimishetki. Itsen ja ammattitaidon kehittämiseen löytyy roppakaupalla kiinnostavia koulutuksia, kirjoja, blogeja, webinaareja, kirjekursseja. Niihin riittää vinkkejä (jaa toki omasi!).

Haluan lisätä tähän oman – ruuhkavuosiin sopivan – vinkkini: Pidä antennit auki, kirjaa ylös ja palaa myöhemmin. Käytän pientä ”rekryvihkosta”, johon listaan kuulemiani tai lukemiani termejä, käsitteitä, firmoja, esikuvia jne. silloinkin, kun en ehdi ajatella asiaa sen enempää. Koetan nimittäin keskittyä lapsen kanssa duplolaatikon äärellä, ja työnhakuhommiin sitten omana hetkenään. Valitettavasti aivot eivät aina tee eroa näiden välillä, joten tarvitsen tällaisen ulkoisen välimuistin. Kun rauhoitun läppärille, otan usein listan esiin, googlaan, perehdyn, opin, ehkä sivistyn.

Koska oma tapani työstää asioita on kirjoittaminen, olen tehnyt vihkoseeni myös muun muassa listoja vahvuuksistani ja heikkouksistani, muistiinpanoja eri tapaamisista sekä random-ajatuksia tavoitteista, unelmieni työstä. Kotona ollessa vihko lojuu helposti saatavilla keittiössä (ruokapöytä on myös työnhaun päämajani). Ja liikkeellä ollessa tallennan tietysti kännykkään.

  1. Kannustus

Työnhakija tarvitsee runsaasti kannustusta, sillä työnhaku on monin tavoin stressaavaa. Pelissä on muun muassa toimeentulo, urakehitys, mielekäs tekeminen, yhteiskuntaan osallistuminen, jopa koko identiteetti. Ja usein työnhakija myös kokee pettymyksiä, on jaksettava yhä uudelleen uskoa itseensä ja ammattilaisuuteensa.

Vertaistuen lisäksi nostan esiin läheisten tärkeän roolin. Enkä oleta, että kukaan lukee ajatuksiani. Jos puoliso kiskotaan töihin kotisohvalta, hän ei välttämättä ymmärrä työnhakijavaimon mielenmyllerrystä. Siksi on muistettava sanoa: Nyt tarvitsen tukea, halaa ja kehu. Kiitos.

  1. Sujuvat rekryprosessit

Kunpa työhakemuksen vastaanottaminen kuitattaisiin aina. En halua arpoa, menikö viesti perille vai jumiutuiko se johonkin sähköpostien päättymättömään kiertoliittymään. Kunpa hakijoita tiedotettaisiin prosessin vaiheista. Kunpa haastattelun jälkeen lopullisesta valinnasta ilmoitettaisiin henkilökohtaisesti, jopa perustelujen kera.

Tähän asiaan työnhakija voi itse vaikuttaa vain hyvin vähän. Heitän siis toiveen kaikille rekrytoijille: ollaan ihmisiä toisillemme.

IMG_5362

Kirjoittaja Sinikka Tierna on multitaskaava viestijä ja tuottaja, joka tykkää hupsuttelusta, järjestyksestä ja listojen tekemisestä, nauttii tässä-ja-nyt-fiiliksestä taaperoarjessa ja etsii uutta ura-askelta positiivisessa flow’ssa.

Torstaina 5.10. järjestämme Tampereella yhteisöllisen Unelmien työnhakupäivän yhdessä TreStartin ja Uratehtaan kanssa. Lue lisää tapahtumasta.

Kerro, millainen on sinun Unelmien työnhakupäiväsi, seuraa ja keskustele somessa #unelmientyönhaku

Mikä ihmeen people geek?

1 kommentti
En ole koskaan kokenut olevani ns. people person, mutta kirjoitan omassa LinkedIn-profiilissa olevani people geek. Tämä termi ei kuitenkaan kaikille avaudu, joten tässä selvennystä aiheeseen. Mitä tämä ”ihmisnörttiys” oikein tarkoittaa? Minulle se tarkoittaa datan avulla ihmisten sekä yritysten auttamista, henkilöstöanalytiikkaa.

Termi people geek yhdistää monia erilaisia tekijöitä. Se voi tarkoittaa HR-osaajia, jotka rohkeasti surffaavat digitalisaation aallonharjalla ja sukeltavat dataan. Yhtä hyvin se viittaa IT-nörttiin, joka on valinnut datan, analytiikan ja tilastotieteen menetelmien kohteekseen ihmiset. Tähän väliin mahtuu myös monenlaista muuta osaajaa, kuten esimerkiksi minun kaltaiseni raportoinnin ja analysoinnin ammattilainen, jonka intohimona on luoda sekä yrityksen että henkilöstön etuja ajavia mittareita johdon päätöksenteon tueksi.

”A People Person typically found in People Operations, Recruitment or Leadership who gets excited about how data and insights can drive a better world to work in.”
source: peoplegeeks.com

People geek voikin fokusoitua hyvinkin erilaiseen tekemiseen. Kansainvälisiä guruja löytyy monilta eri aloilta, joista itse seuraan erityisesti taloustieteilijä Alec Levensonia, myynnistä ja rekrytoinnista ponnistanutta David Greeniä ja HR-taustaista Jonathan Ferraria. Ei tämä ala kuitenkaan ole vain miehinen. Kansainvälisesti tunnetaan mm. Greta Roberts, joka on erikoistunut talent analytiikkaan. Meillä Suomessa esimerkkinä haluan nostaa esille agile HR:n sanansaattajan Riina Hellströmin, joka on muun People Geeks Ltd Oy:n jengin kanssa meillä etunenässä ajamassa tätä muutosta.

workplace-1245776_960_720

Minulle tässä nörttiydessä kiinnostavinta on HR-datan tarjoaman potentiaali strategisten tavoitteiden saavuttamiseen. HR-datan taustalla ovat tietenkin työntekijät, henkilöstö jolla koko yritystä luotsataan eteenpäin. Ilman henkilöstöä strategiatkin saa heittää tarpeettomina roskiin. Toisaalta, ilman strategiaa henkilöstö on kuin laiva ilman kompassia. Molemmat tarvitsevat toisiaan menestyäkseen ja uskon, että tuo synergia on datan avulla perusteltavissa ja valjastettavissa.

Henkilöstöanalytiikka on aiheena hyvin laaja, johon englannissa löytyy useita termejä (HR analytics, people analytics, talent analytics, workforce analytics…). Suomessa ala on vasta aluillaan, joten termistökin laahaa perässä. Ei kuitenkaan anneta sen estää nörtteilyä vaan ollaan ylpeästi people geekkejä!

Oletko sinä people geek? Tai haluaisitko tämän perusteella kuulla lisää henkilöstöanalytiikan mahdollisuuksista?

 

DSC_1865 Kirjoittaja Jaana Saramies on kolmen lapsen äiti, kaupunginvaltuutettu ja ekonomi etsimässä seuraavaa kiipeilytelineen askelmaa omalla urallaan tiedolla johtamisen tai henkilöstöanalytiikan parista.

Työnhaku hakijan silmin

4 kommenttia

Työnhaun voisi olettaa olevan melko suoraviivaista puuhaa. Todellisuudessa näin ei kuitenkaan ole, vaan siihen sisältyy monta vaihetta ja käännöstä. Insinööri minussa tykkää erilaisista kaavioista, joten päätin muuttaa myös työnhaun prosessikaavioksi.

Työnhakuhan on loppupelissä hyvinkin simppeli tehtävä, kunhan vaan laittaa hakemuksen menemään ja jää odottelemaan kutsua työhaastatteluun. Tämän jälkeen kirjoitetaan sopimus ja aloitetaan työt uudessa paikassa…

yksinkertainen_työnhaku

 

… tai sitten ei.
Ideaalitilanteessahan työnhaku toimisi juuri näin, mutta yleensä yhtä paikkaa saattaa hakea satoja ihmisiä ja haastatteluunkin kutsutaan useampi kuin yksi hakija.  Näin ollen viime aikoina on tullut huomattua, että hakemuksen kirjoittaminen ei pelkästään riitä. Jo haastatteluun pääsemisen eteen on tehtävä kaikkensa ja siltikin tuntuu, että myös onnea on oltava matkassa paljon.

Ensimmäisenä, kun työpaikkailmoituksen huomaa on mietittävä paikasta hyviä kysymyksiä ja soitettava lisätietoja. Itse en ole haastattelukutsua saanut paikoista, joihin en ole ollut yhteydessä. Ennen soittamista kannattaa toki varmistaa, että kysymykset ovat sellaisia joihin vastausta ei ilmoituksesta löydy. Puhelun perusteella olen tehnyt päätöksen, onko paikka sopiva ja aloittanut hakemuksen kirjoittamisen.
työnhaku, prosessikaavio, hakuprosessi

Oman kokemukseni perusteella hakemukseen kannattaa panostaa ja ennen kaikkea kirjoittaa paikkaan sopiva hakemus. Siinä kannattaa pyrkiä tuomaan esille osaamista, josta on kyseiselle yritykselle hyötyä. Itse olen pyytänyt miestäni lukemaan hakemuksen ennen lähettämistä, näin matkaan ei pääse hirveästi kirjoitusvirheitä. Olen myös katsonut, että CV on kunnossa ja varmistanut, että siitä löytyy paikan kannalta oleellisimmat tiedot.

Ehdottomasti harmittavinta työnhaussa on ollut se, että yrityksestä ei kuulu enää hakemuksen lähettämisen jälkeen mitään. Edes ”kiitos, mutta ei kiitos” sähköpostia ei monestakaan paikasta tule tai se tulee todella monta viikkoa (tai kuukautta) sen jälkeen, kun hakuaika on päättynyt.

Kun sitten onnistaa ja pääsee haastatteluun asti, kannattaa valmistautua hyvin. Itse olen koittanut miettiä jo valmiiksi muutamia kysymyksiä, joita voin kysyä haastattelussa. Lisäksi olen ottanut yrityksestä selvää muun muassa selailemalla nettisivut läpi ja käyttämällä googlea. Olen myös varmistanut, että vaatteet ovat valmiina jo edellisenä iltana ja että ne sopisivat kyseiseen paikkaan. Haastattelussa yritän olla mahdollisimman rento ja vastailla kysymyksiin parhaani mukaan. Haastattelun jälkeen kannattaa pyytää palautetta, vaikka prosessi ei omalta kohdalta jatkuisikaan.

Viimeksi kuluneen parin kuukauden on tullut myös huomattua miten tärkeää verkostoituminen ja vertaistuki on työnhaun kannalta. Piilo-osaajat on antanut valtavasti uutta puhtia työnhakuun ja oma verkosto on samalla kasvanut mukavasti. Tästä on hyvä jatkaa kohti syksyä ja toivon mukaan jossakin vaiheessa kohti uutta työpaikkaa. Sillä välin jatkan prosessikaavion läpikäyntiä.

 

CV-kuva-tallaKirjoittaja Mari Talla on kahden lapsen äiti, innokas insinööri ja ikuinen opiskelija, joka etsii uusia tuulia uralleen.