Rekrytoija, näin kirjoitat hyvän ja onnistuneen työpaikkailmoituksen

Aina välillä LinkedInissä pyörii kuvakaappauksia mitä kummallisimmista työpaikkailmoituksista. Yksistä ei meinaa selvitä, mihin tehtävään organisaatio on palkkaamassa; toisissa taas vaatimuslista on niin pitkä, ettei sellaista ihmistä olekaan. Työpaikkailmoituksista tulee usein kryptisiä siksi, ettei hakemuksen kirjoittaja tiedä, minkälainen rekrytarve organisaatiossa on.

Mitä te ihan oikeasti tarvitsette tai haluatte?

Työpaikkailmoituksissa halutaan yleensä paljon. On oltava kokemusta x vuotta, tämä ja tuo ohjelmisto pitää hallita läpikotaisin, “eduksesi katsotaan, jos” olet voittanut korkeushypyn olympiakultaa ja kykenet istumaan työtuolissasi jalat niskan taakse vedettyinä.

Vaatimuslistat eivät tarkemmalla harkinnalla useinkaan ole työn aitoja vaatimuksia, vaan luetteloja asioista, joista saattaa olla kyseisessä työssä hyötyä. Ne voivat kuitenkin karsia hakijoiden joukosta teille parhaan osaajan, koska hän ilmoitustanne lukiessaan ajattelee, etteivät hänen taitonsa riitä.

Olkaa työpaikkailmoitusta kirjoittaessanne rehellisiä paitsi itsellenne myös osaajille. Onko työssä käytettävät ohjelmistot pakko hallita heti työsopimuksen allekirjoitusmusteen kuivuessa vai riittävätkö hyvät valmiudet ottaa ohjelmisto haltuun? Minkä tasoisia tehtävänne ovat, onko hakijalla oltava niistä jo valmiiksi laaja kokemus vai voiko hän hyvällä pohjalla, motivaatiolla ja perehdytyksellä kasvaa tarjoamiinne saappaisiin?

Mitä tarkemmin työpaikkailmoituksen kirjoitatte, sitä tarkempia hakemuksia saatte. Ja sitä vähemmän rekrytointiinne palaa turhia resursseja.

“Hyvä tyyppi” ei kerro mitään

“Etsimme hyvää tyyppiä, joka rikastuttaa työyhteisöämme persoonallaan!” Etsikää vain, mahdatteko löytää. Useimmat ihmiset pitävät itseään edes jossain suhteessa ”hyvinä tyyppeinä”. Tarkentakaa siis, mitä hyvä tyyppi teidän työpaikallanne ja tiimissänne tarkoittaa ja millaista henkilökemiaa etsitte. Onko työyhteisönne puhelias vai vallitseeko avokonttorissanne keskittynyt hiljaisuus, jota ei mielellään rikota? Vai onko työyhteisönne niin hiljainen, että tarvitsisitte jonkun muuttamaan käytäntöjä hellästi, mutta määrätietoisesti?

Jos hyvän tyypin määritteleminen tuntuu vaikealta, piirtäkää hänet. Jakakaa A4-kokoinen paperi nelikenttään pitkittäisellä ja poikittaisella viivalla. Piirtäkää osaaja, jonka toivotte tiimiinne tulevan ja antakaa hänelle nimi. Taiteilija ei tarvitse olla, ja androgyyni ulkoasu ja nimipäiväkalenterista löytymätön keksitty nimi käy, jos ette halua riskeerata hakuprosessia mielleyhtymillä. Kirjoittakaa kenttiin otsikot “Työssä”, “Toimistolla”, “Tykkää” ja “Ei tykkää”. Hahmotelkaa kenttien sisältöä pohjaten tiiminnevahvuuksiin ja kehitystarpeisiin.

Voitte myös ladata ja tulostaa nelikentän tästä.

Pitäkää piirrostanne näkyvillä työpaikkailmoitusta laatiessanne. Käyttäkää tarkkoja adjektiiveja ja kertokaa avoimesti, minkälainen tiiminne on. Työnhakijat ovat fiksuja: usein he osaavat arvioida sopivuuttaan, kunhan heille annetaan tarpeeksi tietoa.

Mitä teillä on tarjota osaajalle? Miksi osaaja haluaisi antaa taitonsa teidän käyttöönne?

Nykyisin puhutaan paljon piilotyöpaikoista, ja työpaikkojen kerrotaan olevan noin 80-prosenttisesti piilossa ja löytyvän avointen hakemusten kautta. Useampi verkostoni jäsen on kertonut lopettaneensa työpaikkailmoitusten lukemisten, sillä “aina löytyy joku muu”. Toiset taas lukevat työpaikkailmoituksia vain löytääkseen inspiraatiota alan toimijoista.

Miten varmistatte, että ilmoituksenne saa haluamanne osaajan hakemaan teille? Kertomalla arvoistanne ja antamalla konkreettisia esimerkkejä, mitä työntekijä saa tullessaan teille töihin – työtehtäviensä lisäksi. Pikkujoulut ja kesäjuhlat eivät riitä; keskittykää mieluiten jokapäiväiseen tai -viikkoiseen työarkeen.

Nämä virkkeet on otettu oikeista työpaikkailmoituksista. Blogitekstin kirjoituspäivänä TE-palveluiden avoimista työpaikoista löytyi hakulausekkeella “Hyvä tyyppi” 42 ilmoitusta.

On kyseessä sitten työyhteisön yhteinen perjantaikahvihetki, kouluttautumismahdollisuus tai yhteistyösopimuksen tarjoama alennus hierojalle, nostakaa ne esiin jo ilmoituksessanne. Melkein jokaista teidän kriteeriänne kohtaan pitäisi olla vastinkappale, jonka työntekijä saa. Nämä asiat todennäköisesti työpaikallanne jo ovat – ne on vain osattava löytää ja sanallistaa.

Varatkaa haastatteluissa aikaa siihen, että kuuntelette kandidaattejanne pelkän kysymysten esittämisen sijaan. Parhaimmillaan jo haastattelukutsussa pyydätte häntä miettimään työlle ja työyhteisölle toiveita, joista voitte kasvotusten keskustella.

Suhtautukaa avoimin mielin jokaiseen ehdotukseen, sillä ihmiset yleensä tuntevat itsensä, ja ehdotus joustavista työajoista, etätyömahdollisuudesta tai neljän päivän työviikosta ei lähtökohtaisesti tarkoita tilaisuutta laiskotteluun. Kyse on osaajan elämätilanteen ja hänen tarpeidensa tunnistamisesta ja tunnustamisesta, mikä näkyy aikaansaavampana työskentelynä ja luovempana ratkaisukykynä.

Tiivistettynä:

• Työpaikkailmoitusta kirjoittaessanne käyttäkää aikaa ja ajatelkaa tarjolla olevaa tehtävää kunnolla, olkaa spesifejä ja rehellisiä ja unohtakaa lauseet, jotka työpaikkailmoituksissa yleensä pyörivät.
• Antakaa mahdollisuus sille, että tarvitsemanne osaaja löytyy aivan muualta ja toisenlaisena kuin olitte ehkä ennalta ajatelleet.
• Kertokaa, mitä työpaikkanne työntekijälle palkan lisäksi antaa vastineeksi hänen ajastaan, osaamisestaan ja panoksestaan.

Jos haluat kehittää työpaikkailmoituksen laatimistaitojasi enemmän, suosittelen esimerkiksi Vaikuttava työnantajabrändi -podcastia.

Kirjoittaja Sinikka Kauhanen on viestinnän ja markkinoijan osaaja, joka riemuitsee työnhaun tasa-arvon lisääntymisestä sekä työelämän ja työntekemisen muotojen monipuolistumisesta.