Mitkä ihmeen Piilo-osaajat ja minkä ihmeen takia?

Liityin piilo-osaajaksi huhtikuussa 2019 ja jo toukokuussa minut valittiin Piilo-osaajien hallituksen varajäseneksi. Kuluneen 6–7 kuukauden aikana ehdin paitsi löytää urani seuraavan askeleen piilareiden tukemana myös saada itsevarmuutta erilaisten pestien kautta, löytää työnhakuun ilon ja ansaita uuden mahtavan verkoston.

Tänä syksynä ilmestyneessä Työelämän kapinalliset -kirjassa sanotaan näin: ”Tämän kirjan kirjoittajat suosittelevat lämpimästi työnhakusparraajia. — Jos ympärilläsi on useampi työnhakija, voitte muodostaa keskinäisen sparrailupiirin, jossa jaetaan kokemuksia.” Jo ensimmäisten sanojen kohdalla ajattelin, että tätähän Piilo-osaajat ovat!

Liittyessäni Piilo-osaajiin työnhakuni oli suvantovaiheessa. Aiemmin kevättalvella alkanut mentorointiohjelma ei vastannutkaan tarpeisiini ja useimmilla ystävilläni tilanne oli erilainen, sillä he pakersivat vielä opintojen ja gradujen parissa. Perhettäni en enää halunnut kuormittaa työnhaun herättämillä ajatuksillani (ainakaan ihan joka päivä), eikä heillä muutenkaan ollut samaistumispintaa kokemuksiini, sillä hain hyvin erilaista työtä ja hyvin erilaisena aikana.

Hihat ylös ja hommiin

Eräässä Riikka Pajusen pitämässä webinaarissa Piilo-osaajat mainittiin yhtenä keinona löytää piilotyöpaikka. Tutustuin Piilo-osaajien nettisivuihin, ja hetken pohdittuani tajusin, että juuri tätähän minä olin kaivannut. Yhteisöä, tukea, paikkaa ajatuksien vaihtamiselle.

Piilo-osaajat toimivat pääasiassa Slackissa, jonne pääsin kirjautumaan ensimmäisen kerran aprillipäivänä. Muutamaa viikkoa myöhemmin olin jo ottanut vastuulleni Twitterin tiistaivuoron ja koordinoitavakseni Jyväskylän Rekrytointi- ja osaamismarkkinat.

068_PIILARIT_2019

Muun muassa nämä ihanat ihmiset olen saanut verkostooni Piilo-osaajien kautta!
Kuva: Laura Tammisto / Studio Torkkeli

Piilo-osaajien Twitterissä tiistai on osaajaprofiilien päivä. Tehtäväni oli siis lukea toisten piilareiden profiileja, löytää niistä kuumimmat ytimet ja nostaa ne twiiteiksi. Twitter oli minulle lähtökohtaisesti hyvin tuttu (olen livertäjäintoilija, joka on kirjoittanut asiasta jopa gradunsa), mutta ensimmäistä kertaa pääsin käyttämään Twitteriä järjestelmällisesti organisaation jäsenenä. Viestintä- ja markkinointialan töitä etsivänä tämä oli minulle tilaisuus saada lisää työmarkkinoilla hyödyllistä kokemusta. Toisten osaajaprofiilien lukeminen auttoi minua myös sanoittamaan omaa osaamistani: kun asian parissa pyörii ja miettii, miten minä ilmaisisin tämän, sanoitussanasto kasvaa kuin huomaamatta.

Osaamismarkkinoiden järjestäminen puolestaan tarjosi minulle tilaisuuden kasvattaa nimeäni paikallisten rekrytoijien saralla ja levittää tärkeäksi kokemaani Piilari-sanomaa myös Keski-Suomeen. ”Niin sä olet se, joka piti lankoja käsissään toukokuussa Mataralla!” -ahaa-elämys on tullut kevään jälkeen vastaan useammassa paikassa.

Juuri minun kokoiseni vastuu

Olen toiminut Piilo-osaajissa aktiivisena koko jäsenyysaikani, koska olen halunnut saada asioita tapahtumaan sekä itseni että järjestön näkökulmasta. Piilarit tarjosi minulle keinon ottaa niskalenkki työnhausta: osaajaprofiilin kirjoittaminen oli ensimmäinen askel kohti piilotyönhakua ja tuota askelta olin viivytellyt pitkään ennen jäsenyyttäni. Onnistumisen tunteet Twitter-viesteihin tulleista tykkäyksistä ja Osaamismarkkinoille tulleista osallistujista jättivät pian ”Kiitos, ei kiitos” -viestien epäonnistumisen tunteet varjoonsa. Sain merkityksellistä tekemistä, joka antoi motivaatiota nousta aamuisin päivään, ja pystyin edistämään itselleni tärkeitä asioita myös työelämän ulkopuolella. Pääsin käyttämään asiantuntijuuttani ja ottamaan enemmän tuntumaa asiantuntijaroolissa toimimiseen.

Piilo-osaajissa toimiminen on tuntunut siinä mielessä turvalliselta, että aina epätietoisuuden tai hämmennyksen hetkellä olen voinut laittaa Slackiin kysymyksen ja hetken kuluttua olenkin jo saanut asiaan vastauksen ja ratkaisun. On ollut ihanaa auttaa ja tulla autetuksi vertaisryhmässä, jossa kaikilla on sama päämäärä: tehdä osaajien löytämisestä ja osaamisen markkinoinnista kuplivan hauskaa. Ja niitä hauskuuden kuplia on tähän puolivuotiseen toden totta riittänyt!

sinikka-kauhanen-kuva1367Kirjoittaja Sinikka Kauhanen on Piilo-osaajien vuoden 2019 hallituksen varajäsen ja aktiiviosaaja, joka löysi puolessa vuodessa Piilareiden avustamana uransa seuraavan askeleen ja on tästä yhteisölle ikuisesti kiitollinen.

Osaaja pois piilosta – Teron tarina

Kun Tero Hietanen huomasi itsensä kolmatta kertaa työttömänä, hän päätti lähestyä työnhakua uudella tavalla. Lue kirjoituksesta, mitä Tero oppi mm. osaamispohjaisesta CV:stä ja vertaistuen merkityksestä. Ota Teron kokemuksista parhaat vinkit itsellesi!

Mitä tapahtui?

Viime keväänä se napsahti toisen kerran. Tai oikeastaan kolmannen, nimittäin irtisanominen. Vuonna 1998 minut lomautettiin toistaiseksi, ja se olisi johtanut irtisanomiseen. Tuolloin työllistyin heti ilman työttömyyttä, joten se voidaan unohtaa. Toinen kerta olikin sitten paljon hankalampi, eli vuoden 2015 irtisanominen. Siitäkin toki selvittiin, mutta sitten se siis taas tapahtui viime keväänä. Ei se mikään yllätys ollut, mutta oli kuitenkin. Alkushokista selvittyäni päätin, että teen jotain eri lailla kuin viimeksi. Toki moni itsestä riippumatonkin asia oli hieman eri lailla kuin viimeksi. Yleinen taloustilanne ja työllistymismahdollisuudet olivat ainakin aavistuksen verran paremmat. Se, mitä tässä kerron, toimi minulla. En missään nimessä väitä, että tämä olisi mitenkään yleispätevää faktatietoa.

Brändäys, visuaalinen CV, osaamispohjainen CV ja mitä näitä nyt olikaan?

Heti aluksi päätin olla avoin ja kertoa työttömyydestäni rehellisesti. Googlaillessani törmäsin jatkuvasti sellaisiin asioihin kuin brändäys, osaamispohjainen CV ja visuaalinen CV. Nuo kuulostivat aika pinnallisilta ja etäisiltä, eivät yhtään omiltani. Hetken aikaa piti antaa asioiden hautua, ennen kuin tuli se oivallus. Esimerkiksi brändäyshän liittyy yritysten tuotteisiin, tuotemerkkeihin, markkinointiin, tuotteen tunnettuuteen ja niin edelleen. Ja minunhan piti itseäni työntekijänä markkinoida ja jopa tuotteistaa, vaikka hieman kylmältä ja epäinhimilliseltähän se tuntuikin. Mutta toisaalta siitähän tässä olikin pohjimmiltaan kysymys, itsensä markkinoimisesta.

Miten edellä mainitut toteutin?

Itsensä brändäyshän on loppujen lopuksi aika helppoa. Pitää vain miettiä, missä on hyvä, miksi jollekin työnantajalle olisi kannattavaa palkata juuri minut. Olin jo aiemmin päättänyt, että minkään tekniikan tai teknologian osaamisella en lähde itseäni markkinoimaan. Nehän ovat täysin opeteltavissa olevia asioita, ja niinhän olin koko urani ajan tehnytkin. Piti siis vaan miettiä niitä luontaisia ja kokemuksen kautta opittuja ominaisuuksia, jotka työnantajia voisivat kiinnostaa. Ja tästähän tuleekin ihan suoraan se osaamispohjainen CV. Ansioluettelon visualisoinnissa tyydyin insinöörimäisesti aika minimalistiseen, mutta kuitenkin selkeästi visuaalisempaan kuin mitä se oli ennen ollut.

Miksi yksinäinen työ ei onnistukaan yksin?

87_PIILARIT_2019

Kuva: Laura Tammisto, Studio Torkkeli

Paradoksaalista on, että vaikka työnhaku on varsin yksinäistä puuhaa, ei siitä oikein tule mitään yksin. Onneksi verkostooni kuuluu niin työllistymispalveluiden ammattilaisia, sosiaalisen median ammattilaisia kuin rekrytoivia esimiehiä ja HR-alan ihmisiä. Verkosto on myös pullollaan saman kokeneita, kerran tai useammin irtisanottuja. Kaikki neuvot, kommentit, tsemppaukset ja myötäelämiset ovat tällaisessa tilanteessa tarpeen. Sain heti lisätietoa Tampereen työttömille työnhakijoille suunnatuista tapahtumista. CV:ni ja hakemukseni luki ja niitä kommentoi muutama ammatti-ihminen. Sosiaalisen median ammattilaisen avulla sain esimerkiksi LinkedIn-profiilini paljon parempaan kuntoon kuin se oli ennen ollut. Ja vaikka sinusta tuntuisi, että profiilisi on kunnossa, luultavasti siitä löytyy paljon parannettavaa.

Miksi hain vertaistukea ja mitä sillä saavutin?

Täytin kalenterin erilaisilla tapahtumilla, joissa pääsin ainakin verkostoitumaan. Paras näistä oli ehkä sparrausryhmä, jossa kolmen muun kokeneen työttömän työnhakijan kanssa muun muassa revittiin auki minun ja toki muidenkin osaaminen. Ja kyllä, se oman osaamisen tunnistaminen voi olla hankalaa. Mutta, kun siihen saa apua ja antautuu avoimin mielin analysoitavaksi, niin kyllä se sieltä löytyy. Sain ryhmältä myös vertaistukea ja paljon ideoita esimerkiksi ns. hissipuheeseeni. Ymmärrystä ja kannustusta toki tarvitaan myös ystäviltä, sukulaisilta ja muilta läheisiltä. Olin tällä kertaa siinä onnellisessa asemassa, että sitä myös sain. Irtisanomisen ja työttömyyden ymmärtäminen voi olla vaikeaa, jos ei niitä ole koskaan itse kokenut. Hyvä ohje työttömien työnhakijoiden läheisille onkin, että ymmärrä edes sen verran, että täysin et pysty ymmärtämään.

Miten onnistuin?

Kaiken edellisen lisäksi työllistyminen vaati sitkeää hakemista myös sellaisiin paikkoihin, jotka eivät ihan omaan osaamiseen tai kokemukseen osu. Tämä etenkin siksi, että yrityksissä saattaa olla hiljaisia hakuja käynnissä tai on juuri alkamassa se juuri sinulle sopiva. Näin minäkin työllistyin; en siis saanut sitä paikkaa, jota hain, vaan toisen samassa yrityksessä. Eli työnhaku suoritettu tällä kertaa onnistuneesti ja mielestäni aika nopeastikin. Sopimus on tosin puolen vuoden määräaikainen, mutta otetaan se mahdollisuutena ja toivotaan sille jatkoa.

tero1347Kirjoittaja Tero Hietanen on moniosaava tekninen asiantuntija Tampereelta. Terolla on automaatioinsinöörin koulutus ja ITIL Foundation (V3) -sertifikaatti.

LinkedIn -verkostot yltävät laajalle

Yrittäjän verkostot – ja miten niitä luodaan?

Verkostot ovat yksi yrittäjän menestymisen – ja hyvinvoinnin – kulmakivistä. Nani Härkönen on loistava esimerkki yrittäjästä, joka on luonut verkostonsa omaehtoisesti. Ohessa hän kertoo kahdesta itse aloittamastaan verkostosta ja siitä, miten ja miksi ne syntyivät, sekä mikä pitää ne elinvoimaisina.

Nani Härkönen on luovan alan yrittäjä ja itse oppinut valokuvaaja, joka on erikoistunut koirien ja niiden perheiden valokuvaukseen. Nani aloitti yrittäjyyden vuonna 2011 hyppäämällä pois järjestöpuolen päivätöistä ja yksinkertaisesti alkamalla tekemään. Merkittävässä roolissa Nanin yrittäjän taivalta ovatkin olleet verkostot, joita hän on ollut aktiivisesti itse synnyttämässä.

nani-ruuti-final-small-001

Kuva: Nani Härkönen.

”Alussa en tuntenut ketään,” kertoo Nani. ”Olin juuri hypännyt pois ihan eri alalta eikä minulla ollut lainkaan valokuvausalan ammattiverkostoja.” Ensimmäinen vertaistuki löytyi valokuvaajasta, jolta Nani kyseli sähköpostitse kameran ostovinkkejä. Tästä kirjeenvaihdosta kehkeytyi ystävyys, jonka pohjalta synnytettiin vuonna 2013 valokuvaajanaisten verkosto, Ladies Behind the Lens, myöhemmin nimettynä Valokuvaajanaiset Suomessa.

Tarve luoda nimenomaan naispuolisten valokuvaajien kohtauspaikka sai alkunsa huomiosta, että valokuvaus on pitkälti maskuliininen ala ja valokuvaajien fb-ryhmissä vallalla ovat tekniset kysymykset. Pohdinnat vaikkapa siitä, miten kuvata häät, kun imettää, eivät löytäneet kaikupohjaa alan fb-ryhmissä, joten niille oli löydettävä oma foorumi. Nykyään Valokuvaajanaiset Suomessa-verkosto koostuu aktiivisesta fb-ryhmästä, ja järjestää muun muassa koulutuksia, virkistyspäiviä ja tapaamisia. Tarvetta perustaa järjestöä ei ole kuitenkaan ollut: Nani iloitseekin siitä, että muutamassa vuodessa verkostosta on kasvanut itseohjautuva kokonaisuus sen nyt 430 jäsenelleen.

Nanin verkostot ovat syntyneet tarpeesta jakaa, tarpeesta keskustella ja tarpeesta luoda yhteisö yhteisen asian ympärille.

Nanilla oli ollut jo lapsesta saakka unelmana tulla radiotoimittajaksi. Ja mikäpä tämän unelman paremmin toteuttaisi kuin oma podcast! Podcastin teemaakaan ei tarvinnut kahdesti miettiä, sillä Suomen markkinoilla oli selvä puute puheelle luovan alan yrittäjien elämään liittyvistä kysymyksistä. Näitä teemoja ovat esimerkiksi yrittäjän ja taiteilijan identiteettien yhdistämisen kysymykset ja työn hinnoittelu. Näin sai alkunsa podcast Luovia sekä podcastin spinoffina kuulijoiden oma Luovia-verkosto. Pelkkää podcastia Nani ei nimittäin halunnut pitää vaan podcastin myötä aloittaa keskusteluja, jotka jatkuvat kuulijoiden – ja podcastin pitäjän! – kesken. Podcastin ohella Nani kirjoittaakin verkostolle uutiskirjetta, järjestää tapahtumia ja teemallisia iltateetapahtumia. Verkostolle on suunnitteilla myös fb-ryhmä.

”Verkostot ovat lähellä sydäntäni,” kertoo Nani, ”Nimenomaan siksi, koska itselläni ei niitä ollut yrittäjyyttä aloittaessani.” Nani kertookin suhtautuneensa intohimoisesti verkostojen rakentamiseen ottamalla niissä mielellään fasilitaattorin roolin. Nanin verkostot ovatkin syntyneet tarpeesta jakaa, tarpeesta keskustella ja tarpeesta luoda yhteisö yhteisen asian ympärille.

Verkostojen menestymisen edellytykset löytyvätkin juuri näistä piirteistä: aidosta, luottamuksellisesta ja tasaveroisesta keskustelusta ja intohimosta verkostoa yhdistävää aihetta kohtaan.

web_01a5541-kopioKirjoittaja Ronja Iso-Heiko on pesunkestävä teologi, liiketaloustiedollisella asiantuntijuudella höystettynä, ja työskennellyt muun muassa kuorma-autojen korjaajana ja lihapullien myyjänä. Ronja uskoo hyvän voittoon ja jokaisen mahdollisuuteen löytää tai luoda itselleen se oikea unelmaduuni — tai jopa useampikin.

Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa?

Tahdotko tuoda omaa osaamistasi paremmin esille verkon syövereissä? Lue Matti Kortteuksen vinkit ja kuinka hän soveltaa 1930-luvulla kirjoitetun kirjan oppeja ystävien, menestyksen ja vaikutusvallan saamiseksi nykypäivänä.

Jo muinaiset amerikkalaiset ovat tarvinneet ohjeita ja oppaita vastaamaan otsikon kysymykseen. Ja vastauksien klassikko on Dale Garnegien vuonna 1937 kirjoittama kirja, jonka nimi on lainattu tämän julkaisun otsikoksi. Kirjassa listataan periaatteita, joilla saat ihmiset pitämään itsestäsi, voitat ihmiset oman ajatustapasi puolelle, ja joilla muutat ihmisiä loukkaamatta tai kaunaa herättämättä. Garnegien periaatteissa on hyvin paljon käyttökelpoista tänäkin päivänä sinulle, joka haluat saada äänesi tai nettiviestisi kuuluviin, vaikuttaa toisten ihmisten tunteisiin sekä herättää mielenkiintoa itseäsi ja osaamistasi kohtaan.

Miten saat osaamisesi esille nettimaailmassa?

Oman kokemukseni mukaan netissä on helpompi osallistua ja tulla tunnetuksi, kun itselläsi on jotakin sanottavaa. Sinulla on aiheesta jokin näkemys tai kysymys sekä pystyt tuomaan sanomasi esille lyhyesti, varmasti ja siellä missä se herättää huomiota.

Monesti hyvä keino netissä aloittavalle tai epävarmalle on ensin seurata useita kanavia ja niissä erilaisia ryhmiä. Seuraamalla saat käsityksen keskustelutyylistä ja samalla näet myös mitä siellä puhutaan, jotta et aloita sitä tuhannetta kertaa jauhettua asiaa uudelleen. Varovaisesti voit lähteä myös tykkäämään ja jakamaan kanavan keskusteluja ja kommentteja. Sillä ikään kuin morjestat porukkaa ja saat itsesi rinkiin mukaan. Kun törmäät oikein kiinnostavaan asiaan, voit kommentoida, esittää aihetta eteenpäin vievän kysymyksen tai jakaa oman mielipiteesi perusteluineen tai jatkoesityksineen. Näin viet aihetta eteenpäin, saat mahdollisesti muut jatkamaan omaa ajatustasi tai se muutoin saa huomiota.

ääni_kuuluviin

Hyökkäävä ja latistava et saa olla, mutta haastava kyllä. Lisää perusteluja vaatimalla tai tuomalla uuden näkökulman pystyt ohjaamaan keskustelua. Jäät myös varmemmin mieleen henkilönä, jolla on oma perusteltu näkemys asiasta. Olet asiaa pohtinut ja pystyt antamaan yhteisölle jotakin lisää omalla osallistumisellasi.

Keskusteluun osallistuminen opettaa nopeasti ja oma tyyli löytyy ajan myötä. Älä kiinnitä liikaa huomiota kirjoitusvirheisiin tai tavoittele täydellistä. Varsinkin sosiaalisen median kanavissa käydään nopeaa ja elävää keskustelua, jonka ei edes oleteta olevan puhdasta kileiasultaan tai muodolstaan. Tärkeintä on, että sanomasi tulee ymmärretyksi eivätkä toisten esittämät täsmennystä vaativat kysymykset osoita muuta kuin sen, että tekstiäsi luetaan ja sitä mietitään. Tarvittaessa sitten vain täsmennät ja jatkat keskustelua. Tai jätät huomiotta, jos kyseessä pieni asia.

Sudenkuoppiakin on

Ollaksesi kiinnostava ammattiryhmissä tai asiakasryhmissä sinun on tietysti osattava asiasi. Ymmärrettävä niin hyvin, että pystyt käsittelemään aihetta monipuolisesti ja soveltamaan sitä vaihtelevissa yhteyksissä. Tämä osaaminen on tärkein. Sinun on paha tuoda osaamistasi esiin, ellei sitä ole.

Entä jos et ole aivan varma mitä osaat? Tai et osaa? Minun neuvoni on, että mene silloin kiinnostuksesi mukaan. Voit osallistua kuten edellä, mutta tee enemmän kysymyksiä kuin esität näkemyksiä. Näin opit ja lopulta myös löydät osaamisesi.

Näkemys on toinen tärkeä seikka. Jos kommentointisi on vain oppikirjoista löytyvää jargonia ja muiden esittämien asioiden toistoa, sinulla ei ole näkemystä. Eikä niin ollen myöskään lisäarvoa tuotavaksi keskusteluihin. Sama juttu kuin aikoinaan opinnäytetöissä ja lopputöissä opiskellessasi. Siellä lopussa pitää olla omaa ajattelua osoittava kappale ja sinun pitää tuoda jotakin uutta käsittelemääsi aiheeseen.

Lyhyesti yhteenvedettynä:

  • Osaa oma asiasi.
  • Ole siitä jotakin mieltä.
  • Seuraa aihealueen kanavia.
  • Tykkää, jaa, kommentoi.
  • Ole kiinnostunut.
  • Haasta, kysy, esitä näkemyksesi.
  • Huumoria saa olla.
  • Ripaus siviiliminääsi satunnaisesti.

 

matti_kortteus

Kirjoittaja on Matti Kortteus mahdollisuusbongari, ideoiden kytkijä, onnistumiskapeikkojen hoonaaja. Etsin ongelmia. Olen jumittunut kehittämiseen ja ratkaisunhakuun. Tutkailen palveluita, digitalisaatiota, viestintää. Välillä infraa ja liikennettä. Joskus ärsytän ja härnään. @kortteus

 

 

 

Lisätietoja:

Dale Garnegien kirjan periaatteet on nätisti koottuna Wikipedian lyhyeen artikkeliin.

Juuri Sinun pitäisi tulla mukaan Mothers In Business-toimintaan!

Haluamme kutsua sinut mukaan mahtavaan porukkaan! Kerron vlogissa minulle tärkeimpiä syitä kuulua MiB:iin sekä herättelen miettimään työn ja perheen yhdistämistä.

Samoihin teemoihin voit palata esimerkiksi perheystävällisen työpaikan tunnistamisessa sekä oman, uudenkin osaamisen sanoittamisella. Keskustelen aiheesta mielelläni lisää varsinkin Twitterin ja LinkedInin puolella, joten saa tägäillä @kasvio2000 sekä tietysti! Tervetuloa mukaan Mothers In Business toimintaan!

 

Peppi Tervo-HiltulaPeppi Tervo-Hiltula on projekteista innostuva, kouluttamista ja kirjoittamista rakastava ekstrovertti, jonka sydämessä on tilaa järjestötoiminnalle, lapsille ja nuorille.