LinkedIn -verkostot yltävät laajalle

Yrittäjän verkostot – ja miten niitä luodaan?

Verkostot ovat yksi yrittäjän menestymisen – ja hyvinvoinnin – kulmakivistä. Nani Härkönen on loistava esimerkki yrittäjästä, joka on luonut verkostonsa omaehtoisesti. Ohessa hän kertoo kahdesta itse aloittamastaan verkostosta ja siitä, miten ja miksi ne syntyivät, sekä mikä pitää ne elinvoimaisina.

Nani Härkönen on luovan alan yrittäjä ja itse oppinut valokuvaaja, joka on erikoistunut koirien ja niiden perheiden valokuvaukseen. Nani aloitti yrittäjyyden vuonna 2011 hyppäämällä pois järjestöpuolen päivätöistä ja yksinkertaisesti alkamalla tekemään. Merkittävässä roolissa Nanin yrittäjän taivalta ovatkin olleet verkostot, joita hän on ollut aktiivisesti itse synnyttämässä.

nani-ruuti-final-small-001

Kuva: Nani Härkönen.

”Alussa en tuntenut ketään,” kertoo Nani. ”Olin juuri hypännyt pois ihan eri alalta eikä minulla ollut lainkaan valokuvausalan ammattiverkostoja.” Ensimmäinen vertaistuki löytyi valokuvaajasta, jolta Nani kyseli sähköpostitse kameran ostovinkkejä. Tästä kirjeenvaihdosta kehkeytyi ystävyys, jonka pohjalta synnytettiin vuonna 2013 valokuvaajanaisten verkosto, Ladies Behind the Lens, myöhemmin nimettynä Valokuvaajanaiset Suomessa.

Tarve luoda nimenomaan naispuolisten valokuvaajien kohtauspaikka sai alkunsa huomiosta, että valokuvaus on pitkälti maskuliininen ala ja valokuvaajien fb-ryhmissä vallalla ovat tekniset kysymykset. Pohdinnat vaikkapa siitä, miten kuvata häät, kun imettää, eivät löytäneet kaikupohjaa alan fb-ryhmissä, joten niille oli löydettävä oma foorumi. Nykyään Valokuvaajanaiset Suomessa-verkosto koostuu aktiivisesta fb-ryhmästä, ja järjestää muun muassa koulutuksia, virkistyspäiviä ja tapaamisia. Tarvetta perustaa järjestöä ei ole kuitenkaan ollut: Nani iloitseekin siitä, että muutamassa vuodessa verkostosta on kasvanut itseohjautuva kokonaisuus sen nyt 430 jäsenelleen.

Nanin verkostot ovat syntyneet tarpeesta jakaa, tarpeesta keskustella ja tarpeesta luoda yhteisö yhteisen asian ympärille.

Nanilla oli ollut jo lapsesta saakka unelmana tulla radiotoimittajaksi. Ja mikäpä tämän unelman paremmin toteuttaisi kuin oma podcast! Podcastin teemaakaan ei tarvinnut kahdesti miettiä, sillä Suomen markkinoilla oli selvä puute puheelle luovan alan yrittäjien elämään liittyvistä kysymyksistä. Näitä teemoja ovat esimerkiksi yrittäjän ja taiteilijan identiteettien yhdistämisen kysymykset ja työn hinnoittelu. Näin sai alkunsa podcast Luovia sekä podcastin spinoffina kuulijoiden oma Luovia-verkosto. Pelkkää podcastia Nani ei nimittäin halunnut pitää vaan podcastin myötä aloittaa keskusteluja, jotka jatkuvat kuulijoiden – ja podcastin pitäjän! – kesken. Podcastin ohella Nani kirjoittaakin verkostolle uutiskirjetta, järjestää tapahtumia ja teemallisia iltateetapahtumia. Verkostolle on suunnitteilla myös fb-ryhmä.

”Verkostot ovat lähellä sydäntäni,” kertoo Nani, ”Nimenomaan siksi, koska itselläni ei niitä ollut yrittäjyyttä aloittaessani.” Nani kertookin suhtautuneensa intohimoisesti verkostojen rakentamiseen ottamalla niissä mielellään fasilitaattorin roolin. Nanin verkostot ovatkin syntyneet tarpeesta jakaa, tarpeesta keskustella ja tarpeesta luoda yhteisö yhteisen asian ympärille.

Verkostojen menestymisen edellytykset löytyvätkin juuri näistä piirteistä: aidosta, luottamuksellisesta ja tasaveroisesta keskustelusta ja intohimosta verkostoa yhdistävää aihetta kohtaan.

web_01a5541-kopioKirjoittaja Ronja Iso-Heiko on pesunkestävä teologi, liiketaloustiedollisella asiantuntijuudella höystettynä, ja työskennellyt muun muassa kuorma-autojen korjaajana ja lihapullien myyjänä. Ronja uskoo hyvän voittoon ja jokaisen mahdollisuuteen löytää tai luoda itselleen se oikea unelmaduuni — tai jopa useampikin.

Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa?

Tahdotko tuoda omaa osaamistasi paremmin esille verkon syövereissä? Lue Matti Kortteuksen vinkit ja kuinka hän soveltaa 1930-luvulla kirjoitetun kirjan oppeja ystävien, menestyksen ja vaikutusvallan saamiseksi nykypäivänä.

Jo muinaiset amerikkalaiset ovat tarvinneet ohjeita ja oppaita vastaamaan otsikon kysymykseen. Ja vastauksien klassikko on Dale Garnegien vuonna 1937 kirjoittama kirja, jonka nimi on lainattu tämän julkaisun otsikoksi. Kirjassa listataan periaatteita, joilla saat ihmiset pitämään itsestäsi, voitat ihmiset oman ajatustapasi puolelle, ja joilla muutat ihmisiä loukkaamatta tai kaunaa herättämättä. Garnegien periaatteissa on hyvin paljon käyttökelpoista tänäkin päivänä sinulle, joka haluat saada äänesi tai nettiviestisi kuuluviin, vaikuttaa toisten ihmisten tunteisiin sekä herättää mielenkiintoa itseäsi ja osaamistasi kohtaan.

Miten saat osaamisesi esille nettimaailmassa?

Oman kokemukseni mukaan netissä on helpompi osallistua ja tulla tunnetuksi, kun itselläsi on jotakin sanottavaa. Sinulla on aiheesta jokin näkemys tai kysymys sekä pystyt tuomaan sanomasi esille lyhyesti, varmasti ja siellä missä se herättää huomiota.

Monesti hyvä keino netissä aloittavalle tai epävarmalle on ensin seurata useita kanavia ja niissä erilaisia ryhmiä. Seuraamalla saat käsityksen keskustelutyylistä ja samalla näet myös mitä siellä puhutaan, jotta et aloita sitä tuhannetta kertaa jauhettua asiaa uudelleen. Varovaisesti voit lähteä myös tykkäämään ja jakamaan kanavan keskusteluja ja kommentteja. Sillä ikään kuin morjestat porukkaa ja saat itsesi rinkiin mukaan. Kun törmäät oikein kiinnostavaan asiaan, voit kommentoida, esittää aihetta eteenpäin vievän kysymyksen tai jakaa oman mielipiteesi perusteluineen tai jatkoesityksineen. Näin viet aihetta eteenpäin, saat mahdollisesti muut jatkamaan omaa ajatustasi tai se muutoin saa huomiota.

ääni_kuuluviin

Hyökkäävä ja latistava et saa olla, mutta haastava kyllä. Lisää perusteluja vaatimalla tai tuomalla uuden näkökulman pystyt ohjaamaan keskustelua. Jäät myös varmemmin mieleen henkilönä, jolla on oma perusteltu näkemys asiasta. Olet asiaa pohtinut ja pystyt antamaan yhteisölle jotakin lisää omalla osallistumisellasi.

Keskusteluun osallistuminen opettaa nopeasti ja oma tyyli löytyy ajan myötä. Älä kiinnitä liikaa huomiota kirjoitusvirheisiin tai tavoittele täydellistä. Varsinkin sosiaalisen median kanavissa käydään nopeaa ja elävää keskustelua, jonka ei edes oleteta olevan puhdasta kileiasultaan tai muodolstaan. Tärkeintä on, että sanomasi tulee ymmärretyksi eivätkä toisten esittämät täsmennystä vaativat kysymykset osoita muuta kuin sen, että tekstiäsi luetaan ja sitä mietitään. Tarvittaessa sitten vain täsmennät ja jatkat keskustelua. Tai jätät huomiotta, jos kyseessä pieni asia.

Sudenkuoppiakin on

Ollaksesi kiinnostava ammattiryhmissä tai asiakasryhmissä sinun on tietysti osattava asiasi. Ymmärrettävä niin hyvin, että pystyt käsittelemään aihetta monipuolisesti ja soveltamaan sitä vaihtelevissa yhteyksissä. Tämä osaaminen on tärkein. Sinun on paha tuoda osaamistasi esiin, ellei sitä ole.

Entä jos et ole aivan varma mitä osaat? Tai et osaa? Minun neuvoni on, että mene silloin kiinnostuksesi mukaan. Voit osallistua kuten edellä, mutta tee enemmän kysymyksiä kuin esität näkemyksiä. Näin opit ja lopulta myös löydät osaamisesi.

Näkemys on toinen tärkeä seikka. Jos kommentointisi on vain oppikirjoista löytyvää jargonia ja muiden esittämien asioiden toistoa, sinulla ei ole näkemystä. Eikä niin ollen myöskään lisäarvoa tuotavaksi keskusteluihin. Sama juttu kuin aikoinaan opinnäytetöissä ja lopputöissä opiskellessasi. Siellä lopussa pitää olla omaa ajattelua osoittava kappale ja sinun pitää tuoda jotakin uutta käsittelemääsi aiheeseen.

Lyhyesti yhteenvedettynä:

  • Osaa oma asiasi.
  • Ole siitä jotakin mieltä.
  • Seuraa aihealueen kanavia.
  • Tykkää, jaa, kommentoi.
  • Ole kiinnostunut.
  • Haasta, kysy, esitä näkemyksesi.
  • Huumoria saa olla.
  • Ripaus siviiliminääsi satunnaisesti.

 

matti_kortteus

Kirjoittaja on Matti Kortteus mahdollisuusbongari, ideoiden kytkijä, onnistumiskapeikkojen hoonaaja. Etsin ongelmia. Olen jumittunut kehittämiseen ja ratkaisunhakuun. Tutkailen palveluita, digitalisaatiota, viestintää. Välillä infraa ja liikennettä. Joskus ärsytän ja härnään. @kortteus

 

 

 

Lisätietoja:

Dale Garnegien kirjan periaatteet on nätisti koottuna Wikipedian lyhyeen artikkeliin.

Juuri Sinun pitäisi tulla mukaan Mothers In Business-toimintaan!

Haluamme kutsua sinut mukaan mahtavaan porukkaan! Kerron vlogissa minulle tärkeimpiä syitä kuulua MiB:iin sekä herättelen miettimään työn ja perheen yhdistämistä.

Samoihin teemoihin voit palata esimerkiksi perheystävällisen työpaikan tunnistamisessa sekä oman, uudenkin osaamisen sanoittamisella. Keskustelen aiheesta mielelläni lisää varsinkin Twitterin ja LinkedInin puolella, joten saa tägäillä @kasvio2000 sekä tietysti! Tervetuloa mukaan Mothers In Business toimintaan!

 

Peppi Tervo-HiltulaPeppi Tervo-Hiltula on projekteista innostuva, kouluttamista ja kirjoittamista rakastava ekstrovertti, jonka sydämessä on tilaa järjestötoiminnalle, lapsille ja nuorille.
 

Mansikka, messinki, repsikka, Helsinki!

Julkaisimme viime viikolla kuva-arvoituksen Twitterissä ja Facebookissa. Nyt paljastuu, mistä on kyse!

Kulunut viikko on ollut kuplivan iloinen yleisön arvauksia keräillessä.

Piilo-osaajat_loves3

On veikkailtu mansikkaa, messinkiä, kuusikkoa ja lapsuuden Viisikko-kirjoja, mutta nämä eivät osuneet oikeaan. Lisäksi ehdoteltiin huikeita ja hauskojakin lisäpalveluja Piilo-osaajien alle: Isosisko -mentorointiohjelma tai Repsikka – MiB-äitien kimppakyytibusiness.

Kyllä sieltä oikeitakin arvauksia tuli, ja jotkut osasivat kytkeä tämän arvoituksen oikein joulukuussa julkaistuun laajentumishaaveeseen. Nyt nuo haaveet ovat toteutumassa!

Piilo-osaajat_YHDESSÄ(1)

Piilarit on laajentumassa pääkaupunkiseudulle! Aloitamme n-y-t NYT uusien piilo-osaajien etsinnän pääkaupunkiseudun osaajagalleriaan.

Järjestämme lähiviikkoina pk-seudulla MiB työnhakuminglejä, jotka löydät seuraamalla ahkerasti MiB Helsinki -ryhmää Facebookissa. Tule mukaan tutustumaan toimintaan!

Mukaan voi tulla niin työttömät työnhakijat kuin uusia tuulia etsivät työpaikan- tai alanvaihtajat, sekä muut oman osaamisensa some-markkinoinnista kiinnostuneet. Voit myös tutustua meihin täällä verkkosivustolla sekä ottamalla yhteyttä piilo.osaajat@gmail.com.

piilo-osaajien-elina-jaana

Me Piilo-osaajat tahdomme levittää yhteisöllisen työnhaun ilosanomaa yhä laajemmalle. Tule mukaan etsimään omaa unelmaduuniasi!

 

 

piilo-osaajien-vetäjät Jaana Saramies on toinen Piilo-osaajien vetäjistä, kolmen lapsen äiti, kaupunginvaltuutettu ja ekonomi kiipeämässä uransa kiipeilytelineellä kohti henkilöstöanalytiikkaa ja tiedolla johtamista.

Piilo-osaajien toinen vetäjä on Elina Pahta taloushallinnon moni-osaaja, MiB Tampereen paikallisvastaava, 6 henkisen uusperheen koordinaattori ja ikuinen innostuja.

Henkilöbrändi työnhaussa – onko pakko?

Sosiaalisen median kanavat, etenkin LinkedIn, ovat viime aikoina tarjoilleet kasapäin sisältöä henkilöbrändäämisestä. Työnhakija, joka usein huomaa some-kanavien välttämättömyyden työnhakuvälineinä, pohtii vääjäämättä oman henkilöbrändinsä kohtaloa. Mitä sille pitäisi tehdä? Miten lähden liikkeelle? Ja onko pakko?

Ainakin itsestäni tuntuu, että mitä enemmän haravoin verkosta ohjeita henkilöbrändin rakentamiseen, sitä hankalammalta se vaikuttaa. Aiheesta julkaistiin vastikään myös kirjallinen teos, siis ihan vanhanaikainen kirja: Henkilöbrändi (Tolvanen, Laine, Kurvinen). Lyhyesti kyse on siitä, että tuottamalla sisältöä ja osallistumalla keskusteluun verkossa, voit vahvistaa oman ammattiosaamisesi näkyvyyttä ja omaa asiantuntijaimagoasi. Henkilöbrändäämisellä voit profiloitua tietyn aihealueen osaajaksi ja saavuttaa ammatillista huomiota verkostossasi. Tätä aihetta lienee viisasta pohtia hieman syvemmin, jos mielin pitää avoinna sen mahdollisuuden, että joku potentiaalinen työnantaja löytää minut some-kanavien kautta.

Emmi Nuorgam on kirjoittanut blogiimme loistavasti siitä, miten henkilöbrändäämiseen voi suhtautua toisin ja miten se saattaa rakentaa jopa itse itsensä. Jostain syystä kaiken tietoähkyn keskellä huomasin itse kaipaavani vastauksia aivan perustavaa laatua oleviin kysymyksiin.

Miksi henkilöbrändäystä kannattaisi tehdä?

Sen avulla voit näyttää omaa osaamistasi, kertoa maailmalle mitä osaat, teet ja ajattelet. Samassa yhteydessä vilahtaa usein termi social selling, sosiaalisten verkostojen rakentaminen ja hyödyntäminen myynnissä. Lopulta kyse on samasta toimintatavasta, jossa pohjimmaisena on ajatus muiden auttamisesta.

auta muita

Kun saat huomiota, saat vierailuja ammatillisiin profiileihisi ja sitä kautta sinusta muodostetaan mielikuva – omalla osallistumisella voi vahvistaa juuri halutun mielikuvan muodostumista. Kun selaat kiinnostavia artikkeleja tai hankit muuten tietoa vaikkapa blogitekstiä varten, opit vaivihkaa uutta ja pysyt ajan tasalla. Tuottamalla sisältöä ja osallistumalla keskusteluun, verkostoidut samalla näppärästi muiden osaajien kanssa. Jo parin lauseen ajatustenvaihdon jälkeen on varsin helppoa laittaa verkostoitumispyyntö LinkedInissä.

Mikä siinä on haasteellista?

Se vie aikaa. Verkossa on vietettävä aikaa, eivätkä itse tuotetut sisällötkään aivan taikaiskusta synny. Moniosaajan näkökulmasta henkilöbrändin rakentaminen on haaste. Useampikin ammattilainen painottaa, että tulisi valita vain pari aihealuetta, joiden ympärille profiloitua. Tässä saattaa piillä myös harhautumisen mahdollisuus: ponnisteluista huolimatta profiloidut erilaiseksi osaajaksi, kun mitä todellisuudessa olet.

Kuinka aloittaa?

Pohdi kumpi on tarkoituksesi: kertoa maailmalle, että olet olemassa vai kertoa, että olet käytettävissä.

Tästä riippuen tarvitset rakennuspalikoita, joilla joko luot koko osaamisprofiilisi pohjan tai joilla vahvistat ulkopuolisten tietoisuutta.

Valitse kanavasi. Mieti, missä ehdit olla mukana, kaikkeen ei ole pakko osallistua. Ota mieluummin yksi tai kaksi kanavaa hyvin haltuun kun viisi eri kanavaa huonosti.

Miten?

Mikä on sinulle luontevinta? Kuvaatko ennemmin videota, kirjoitatko tekstiä, osallistutko muiden pohdintaan, kerrotko tarinoita tai piirrätkö?

Aktivoi LinkedIn tai Twitter, bloggaa tai tuota sisältöä jo valmiiseen kanavaan, hyödynnä Youtubea tai vaikka Instagramia tai Pinterestiä, jos olet visuaalinen ihminen. Linkitä valitsemasi kanavat yhteen.

Ammenna aiheita. Osallistu tapahtumiin, tapaa ihmisiä, kerro kohtaamisista. Kerro onnistumistarinoita ja esimerkkejä työhistoriastasi. Seuraa kiinnostavan aihealueen julkaisuja, lue kirjoja, seuraa mielenkiintoisia henkilöitä.

henkilöbrändi

Ole utelias. Voi olla hyvä ajatus laatia postauksia kysyvään muotoon. Näin saat helpommin verkoston ihmiset osallistumaan ja opit samalla uutta. Kiitä vastauksista ja kehitä keskustelua eteenpäin.

Madalla kynnystä. Älä ole turhan kriittinen omalle tekstillesi. Virheitä ei kannata pelätä. Teksti on helppo kirjoittaa pohdiskelevaksi tai kokemuksiin perustuvaksi, jolloin et tarvitse kilokaupalla tieteellistä faktaa tuottaaksesi tekstiä.

Pohdi äänesi sävyä. Kun osallistut keskusteluun, pyri olemaan aito itsesi. Pidä kumminkin yllä positiivista virettä, sillä negatiivinen kaiku välittyy someprofiilin kautta helposti. Tarkastele esimerkiksi, miltä omat some-kanavasi näyttävät täysin ulkopuolisen silmin; saako sinusta positiivisen kuvan? Kertovatko julkiset postauksesi siitä, millainen sinä olet?

Systemaattisuus ja säännönmukaisuus ovat hyvästä, mutta ei sovi unohtaa omaa persoonaa. Muista, että somepersoonasi on kohdattava oikean persoonasi kanssa tai tilanne voi kostautua vaikkapa työhaastattelussa.

Edellä mainitut vinkit ovat vain keräämiäni palasia monien loistavien ammattilaisten opeista. Suosittelen tutustumaan tarkemmin, alla muutamia suosikkejani.

Tom Laine (http://www.tomlaine.com/blog/) – seuraa myös Linkedinissä!

Sani Leino (sanileino.com) – seuraa myös!

https://www.marmai.fi/uutiset/henkilobrandin-rakentaminen-hakusessa-somegurut-opastavat-alkuun-6601857

https://emminuorgam.com/2017/10/10/henkilobrandi/
IMG_6602

Kirjoittaja Eva-Maria Hyvärinen on valmentava tradenomi yamk, pankkialan konkari ja kahden lapsen äiti joka fanittaa täysillä palvelumuotoilua ja on aina asiakkaan asialla.