Avainsana: Itsetuntemus

humanistin hissipuhe

Tänään minun piti olla Dublinissa – mitä opin toipuessani leikkauksesta?

Tommi Heleniuksella oli suunnitelmia kesäksi, mutta kohdalle osunut olkapääleikkaus ja siitä toipuminen muuttivat kesän kulkua. Lue alta, mitä oivalluksia toipilas teki 8,5 viikon ”pakkoloman” ja sen aikana läpikäydyn kirjakasan pohjalta.

Tänään minun piti olla Dublinissa, mutta olen kotona Jyväskylässä. Syynä poisjääntiin on 19.6. suoritettu olkapääleikkaus, jonka sairausloman pitäisi päättyä nyt sunnuntaina. Koska olen huono toipilas, enkä osaa vain olla ja maata, kyselin LinkedInissä, mitä lukisin.

77. Worldcon järjestetään Dublinissa.

Sain paljon hyviä ehdotuksia; mukana oli kaunokirjallisuutta laidasta laitaan sekä asiapainotteisempia ehdotuksia. Oli myös mukava huomata, kuinka verkostossani on ihmisiä, jotka lukevat laajalti, ja ihmisiä, joita kiinnostavat samat kirjat kuin minua.

Kirjat ovat kuitenkin kalliita, ainakin, jos niitä ostaa kolmessa formaatissa ja n. 100–200 kpl vuodessa, joten kirjasto, joka meillä Suomessa palvelee hyvin, auttoi tässäkin asiassa esimerkillisesti.

C9086D4A-F31B-4217-A232-CF765859F2AB

Oma ”lähikirjasto” Jyväskylän Palokassa.

Yksi ehdotus, joka resonoi sopivasti toipilasaikaan, oli Saku Tuomisen teos ”Juu ei”, joka käsittelee priorisointia. Kaltaiselleni lukijalle kirja on nopea selailuteos, mutta se ei tokikaan vähennä sisällön arvoa.

8,5 viikon mittaiseksi venähtänyt pakkoloma ja kuusi viikkoa kantositeessä vaativat jo itsessään priorisointia arjen askareissa. Kaikki oli hitaampaa, kaikkea ei voinut tehdä totutuilla tavoilla ja rutiinilla, vaan oli mietittävä, miten suoriutua kustakin tilanteesta käyttäen vain vasenta kättä, kun on oikeakätinen.

Toisaalta kirja antoi mahdollisuuden alitajunnalle miettiä, mitä oikeasti haluaa elämässään priorisoida. Tätä samaa pohdintaa olen tehnyt enemmän tai vähemmän aktiivisesti vuodesta 2014 saakka, joten asia ei ole uusi, mutta on virkistävää saada siihen toisenlaista näkemystä.

Samalla kirja tarjoaa näppäriä keinoja nopeaan priorisointiin silloin, kun työssä tulee eteen tilanteita, joissa asiat, aikataulut ja tehtävät vaativat samanaikaista huomiointia.

Mitä siis opin tästä kaikesta?

  • intuitio on hyvä renki, huono isäntä
  • opittua käyttäytymistä on vaikea, muttei mahdoton muuttaa
  • ketteryys (agile) ei ole vain ohjelmistosuunnitteluparadigma, vaan sopii lähes kaikkeen, myös ajatteluun
  • en edelleenkään pidä Coelhosta
  • pakkoloma ei toki ole sama kuin pitkä kesäloma, eikä lepoa ehkä saa samassa määrin, mutta kotona kykkiminen alkaa olla prioriteettilistalla viimeisenä.

 

Tommi HeleniusKirjoittaja Tommi Helenius omaa uteliaan mielen ja kokeilee mielellään erilaisia asioita ICT-alaa sivuten. Pelkkä Excelien pyörittely ei innosta, joten Tommi toimii mielellään ihmisten ja teknologian välimaastossa, liiketoiminnan ja tekniikan välisenä tulkkina.

Mainokset

Tunnista missä olet huippuhyvä ja menestyt

4 kommenttia
Mieti hetki, mitä yleensä vastaat kysymykseen ”missä sinä olet hyvä?” Luetteletko koko työhistoriasi ja kaikki osaamisesi vai hoksasitko ajatella osaamistasi laajemmin? Sinun on kriittisen tärkeää opetella vastaamaan kysymykseen oikein, sillä kun tiedät tarkalleen, missä olet parhaimmillasi, suuntaudut juuri sinulle sopiviin työtehtäviin, kasvatat motivaatiotasi, teet töitä tehokkaammin ja menestyt. Kerron sinulle tässä blogikirjoituksessa, miten tunnistat sen, missä sinä olet huippuhyvä.

Osaamista ajatellaan usein liian kapea-alaisesti. Yleensä vastaus yllä esittämääni kysymykseen sisältää pitkän listan oman alan tietotaitoa ja kokemusta. Ehdottoman tärkeitä nekin, mutta todellinen menestys rakentuu niiden lisäksi kahdesta muustakin tärkeästä osa-alueesta: asenteesta ja persoonastasi. Sinun on erittäin tärkeää tunnistaa ne omassa osaamisessasi.

Asenteella tarkoitan sitä, millä asenteella teet töitä eli miten asennoidut työn tekemiseen. Voit ajatella asennetta myös energiana, jonka tuot työyhteisöösi. Persoonallisuus on puolestaan ne persoonallisuuden piirteesi, jotka takaavat sekä oman että työnantajasi menestymisen.

Voit ajatella osaamista kokonaisuutena tämän, Osaamiskartta-nimisen kuvion mukaisesti. Siinä osaaminen on jaettu juuri näihin kolmeen osa-alueeseen:

  1. kovaan osaamiseen eli alasi tietoihin ja taitoihin
  2. asenteeseen ja
  3. persoonaan

osaamiskartta

Kuten huomaat, kova osaamisesi muodostaa kokonaisosaamisesta 1/3:n, ja asenne ja persoonasi 2/3:a. Asenteella ja persoonalla onkin siis aivan valtavan suuri merkitys osaamispoolissasi: se että asenteesi on kunnossa ja sovit persoonaltasi työyhteisöön, tekee sinusta jo äärimmäisen arvokkaan työntekijän työnantajallesi. Tämän haluan sinun muistavan, kun pohdit seuraavan kerran vastaustasi kysymykseen, missä sinä olet hyvä.

Olen laatinut kätevän Piirrä oma osaamiskartta –harjoituksen avuksi sinulle koko osaamisesi tunnistamista varten. Osaamiskartta toimii sinulle aarrekarttana ja avainsanalistana omaan osaamiseesi. Sen avulla haet helpommin töitä, kun osaat kohdistaa hakemuksesi juuri niihin paikkoihin, joihin sinun uniikki kova osaamisesi, asenteesi ja persoonasi sopivat. Sen avulla opit myös sanoittamaan osaamisesi paremmin niin haastattelussa kuin muutoinkin ja buustaat itseluottamuksesi aivan uusiin ulottuvuuksiin, kun tiedät tasan tarkalleen oman arvosi.

Käytä riittävästi aikaa Osaamiskartta-harjoituksen tekemiseen, kahdesta viikosta jopa kuukauteen. Kun olet mielestäsi valmis, kysy itseltäsi uudelleen: missä minä olen hyvä? Tuntuuko jo helpommalta vastata?

P.S. Kerron lisää Osaamiskartta-harjoituksesta Instagram-tililläni uracoachausta käsittelevässä IGTV-sarjassani. Tervetuloa seuraamaan sitä!

Suvi Wulff
Suvi Wulff on uracoach, joka on toteuttanut vuoden 2018 aikana unelmansa oman uracoachausyrityksen perustamisesta. Kaksi kertaa työuupumuksen läpikäynyt Suvi tietää, mistä puhuu. Oman osaamisen tunnistaminen, huippuvahvuuksilla pelaaminen ja rohkeiden urapolkujen suunnitteleminen on sekä Suvin intohimo että hänen sanojensa mukaan avain menestykseen. Nyt Suvi jakaa osaamistaan yrityksensä Suvi Wulff Coaching kautta.

Työnhaun Tinder – Olisimmeko me match made in heaven?

3 kommenttia
Unelmien työpaikan etsiminen on välillä yhtä haastavaa kuin hyvän seurustelukumppanin löytäminen. Mielenkiintoisia vaihtoehtoja on kyllä tarjolla, mutta mistä voit tietää, mikä niistä on paras vaihtoehto juuri sinulle?

Työnhaussa sopivan parin muodostaminen työnhakijan ja työnantajan välille on kuitenkin tärkeää, sillä näin molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä lopputulokseen ja lopputulos on kestävä. Keskinkertaiseen ei kannata tyytyä, sillä vietämme niin suuren osan ajastamme töitä tehden.

Tässä neljä hyvää vinkkiä, joiden avulla voit varmistua siitä, että kyseessä on juuri sinun match made in heaven, unelmien työtilaisuus, johon kannattaa tarttua.

  1. Tunne itsesi

Työnhaussa kaikki lähtee hyvästä itsetuntemuksesta. Tiedä, mitä haluat nyt ja tulevaisuudessa, mitkä ovat keskeiset arvosi ja minkälaisessa työympäristössä viihdyt. Näiden pohdintojen valossa osaat paremmin miettiä, sopisitko kyseiseen työtehtävään ja yritykseen vai et.

  1. Määrittele unelmatyösi

Pysähdy hetkeksi miettimään omaa unelmatyötäsi. Mitä se pitää sisällään? Onko sinulle tärkeintä työpaikan hyvä ilmapiiri, osaavat kollegat vai kenties työpaikan sijainti? Vai onko listasi kärkipäässä mielekkäät työtehtävät, toimiala tai palkkaus? Mieti myös, mistä asioista et ole valmis tinkimään?

Oman unelmatyön kuvaileminen ei ole aina helppoa, mutta sitä kannattaa tehdä, sillä näin alat hahmottaa itsellesi sopivia työtehtäviä ja työnhakusi helpottuu. Lisäksi olet vakuuttavampi haastattelussa, kun tiedät haaveesi ja pystyt kertomaan rekrytoijalle, mihin suuntaan olet menossa.

DSC_6697_edited

Kuva: Karoliina Nurmi.

  1. Tutustu potentiaaliseen työnantajaan etukäteen

Tutustu yrityksen nettisivuihin ja sometileihin jo siinä vaiheessa, kun alat etsiä kiinnostavia yrityksiä tai törmäät kiinnostavaan työpaikkailmoitukseen. Millainen vaikutelma sinulle yrityksestä syntyy näiden sivustojen perusteella? Puhuttelevatko tekstit, kuvat ja niistä välittyvä arvomaailma sinua? Syntyykö yrityksestä hyvä fiilis?

Ja kun pääset haastatteluun asti, selvitä vielä tarkemmin yrityksen taustoja. Voit esimerkiksi kontaktoida yrityksen nykyisiä tai entisiä työntekijöitä ja kysyä heidän mielipidettään yrityksestä. Kaikki tämä on arvokasta tietoa, jota kannattaa hyödyntää päätöksentekovaiheessa.

  1. Ole valikoiva ja luota intuitioosi

Ehkä tärkein oivallus omassa työnhaussani on ollut se, että sinun ei ole pakko ottaa sinulle tarjottua työpaikkaa vastaan. Omaan intuitioon kannattaa luottaa varsinkin, jos sinulle tulee vahva tunne siitä, että kyseessä ei ole sinun paikkasi. Työnhaussa saa olla valikoiva, sillä sen verran isosta päätöksestä on kyse. On sekä työnhakijan että työnantajan etu, jos hakija ottaa vastaan sellaisen työpaikan, josta hänelle tulee heti alusta alkaen hyvä tunne. Älä siis tyydy ok ratkaisuun, vaan etsi rohkeasti sitä oikeaa.

Tavoitteena molemminpuolinen match

Kuten alussa toin esille, on työnhaku välillä yhtä vaikeaa kuin hyvän kumppanin etsiminen. Sen oikean työn löytäminen monien eri vaihtoehtojen keskeltä kuitenkin helpottuu, mitä paremmin tunnet itsesi ja mitä paremmin tiedät, mitä haluat.

Ja kun sinulle vihdoin tarjotaan uutta työtilaisuutta, mieti hetki rauhassa ennen kuin teet päätöksen. Listaa plussat ja miinukset ja mieti, minkälainen fiilis sinulle on tullut yrityksestä ja sen rekrytointiprosessista.

Luota rohkeasti intuitioosi: kyllä sen yleensä tietää, kun se oikea tulee vastaan.

Niin työ- kuin parisuhteessakin.

Näin toimimalla voimme välttää virhearviot ja päätyä molemminpuoliseen matchiin, johon sekä työnhakijan että työnantajan tulisi pyrkiä.

Ninan kuvaKirjoittaja Nina Moilanen on iloinen ja empaattinen rekrymarkkinoinnin osaaja ja idearikas sisällöntuottaja, joka inspiroituu itsensä kehittämisestä ja pimenevistä syysilloista.

Unelmia_ja_kuplivaa

Uusi ura vaatii rohkeutta ja antaa mahdollisuuksia

3 kommenttia
Mielestäni jokaisen pitäisi kannustaa sekä itseään että muita ihmisiä etsimään uusia mahdollisuuksia ja ottaa vastuuta omasta ammatillisesta kehityksestä. Meidän tulisi pohtia kehitymmekö nykyisessä tehtävässämme ja miten paljon voisimme oppia ja kasvaa uudessa paikassa. Vaikka kuulostaakin omituiselta, tämä on myös tapa osoittaa välittävänsä työpaikastaan.

Alan tai työtehtävien vaihdossa korostuu oman osaamisen, yleisten työelämävalmiuksien ja henkilökohtaisten vahvuuksien hahmottaminen. Hyvä työkalu tälle pohtimiselle on SWOT-analyysin tekeminen. Tämän avulla oppii tunnistamaan oman erityisosaamisensa sekä oman alalta toiseen siirrettävä osaamisen. On hyvä lähteä omista arvoista ja etsiä työpaikka, jonka arvot kohtaavat omien arvojen kanssa. Toisin sanoen on päätettävä millä alalla ja millaisessa yrityksessä haluaa työskennellä.

Alan tai työtehtävien vaihdossa korostuu oman osaamisen, yleisten työelämävalmiuksien ja henkilökohtaisten vahvuuksien hahmottaminen.

Yksi tapa tunnistaa kiinnostavat alat ja yritykset, on listata esimerkiksi muutama kiinnostava ala. Ja tunnistaa jokaisella alalla kolmesta viiteen yritystä, jotka kiinnostavat itseä eniten. Kun alat ja varsinkin yritykset on tunnistettu, on aika miettiä, löytyykö omassa verkostossa henkilöitä, jotka ovat näiden yritysten palveluksessa. Jos löytyy, kannattaa olla yhteydessä heihin ja tiedustella millaista on olla töissä kyseisissä yrityksissä.

Täysin uudelle uralle lähteminen vaatii rohkeutta, muutosvalmiutta ja innostusta uuden oppimiseen. Samoin pitää hyväksyä se, että tähän saattaa mennä tovi jos toinenkin. Varsinkin, jos lähtee opiskelemaan uutta ihan nollasta. Matkalla voi oppia myös muita asioita kuten vaikkapa oman osaamisen kehittämistarpeiden tunnistaminen, sosiaalisen median hyödyntämisen oppiminen ja verkostoitumisen aloittaminen.

Kuten työnhaussa yleensäkin, tällä matkalla riittää ajankäytön haasteita. Pitää olla hyvä projektijohtaja ja määritellä miten jakaa päivittäinen aika tälle projektille. Ja määritellä myös, kuinka suuri osa päivästä menee itsestä huolehtimiseen, kouluttautumiseen ja muihin elämän osa-alueisiin.

Oma matkani alanvaihtajana alkoi sillä, että tutkin mikä tilanne on nykypäivän työmarkkinoilla. Eli miten oma osaamiseni vastaa työelämän tarpeita. Tämän tein lukemalla artikkeleita, blogeja ja analysoimalla avoimia työpaikkoja.

Matkani on vasta alkanut enkä tiedä mihin se päättyy mutta olen tyytyväinen, että lähdin matkaan.

NyblomAnn-Charlotte96

Kirjoittaja Ann-Charlotte Nyblom on kielitaitoinen tiimityöskentelystä nauttiva taloushallinnon osaaja, joka etsii uusia ammatillisia haasteita.

 

 

 

 

 

Lukuvinkkejä

Työura ja mahdollisuuksiin tarttuminen – mahdoton yhdistelmä?

5 kommenttia
Kun on ensin kartoittanut osaamisensa, tehnyt työnhausta itselleen projektin, luonut aarrekartan, suunnitellut oman urapolkunsa ja toteuttanut näitä sata lasissa, saattaakin yhtäkkiä löytää itsensä tilanteesta, jossa tarjolla on työ, joka ei varsinaisesti mätsää mitään näistä suunnitelmista.

Ensimmäinen ajatus voi olla, että no tämä nyt ei ole sinne päinkään mitä olin ajatellut. Mutta jostain syystä tämä kiinnostaa kauheasti.

Intohimo on tärkeä ihmistä eteenpäin vievä voima ja jos sen voiman saa valjastettua työnhakuun, on töiden haku entistä helpompaa. Toisaalta taas intohimoa ei välttämättä osaa kohdistaa juuri työelämään, mitä silloin voi tehdä? Olen tänä syksynä päässyt osallistumaan Uramuotoilun kurssille, jossa nostettiin esiin ajatus siitä, että työuran ei välttämättä tarvitse perustua intohimolle. Työura voi aivan hyvin olla järkiperusteinen suunnitelma oman mielenkiinnon kohteiden, arvojen ja osaamisen hyödyntämisestä.

Mutta entä sitten, kun eteen astuu mahdollisuus, jollaista ei ollut osannut ajatellakaan? Mahdollisuus, jonka edessä tekisi mieli sanoa Ei, mutta joka kiehtoo niin paljon, että tekee mieli sanoa Kyllä. Silloin on hyötyä, että tuntee itsensä ja vahvuutensa sillä siinä tilanteessa joutuu usein nopeastikin sukeltamaan takaisin omiin arvoihinsa, vahvuuksiin ja osaamiseensa, ehkä intohimoihinkin ja miettimään kohtaavatko ne tehtävän kanssa.

Kirsi Pihan kirjassa Rytmihäiriö. Tartu mahdollisuuksiin tai kuole tarjotaan yrityksille mahdollisuusajattelua nykybisneksessä selviämiseen. Mahdollisuuksia voi suunnitelmallisesti hakea kolmetasoisen mahdollisuuskartan avulla.

Itse rakennettu mahdollisuus

Voisiko mahdollisuusajattelu olla avain työuraankin?

Ensimmäinen taso on juuri sitä, mitä teemme päivästä toiseen. Rakennamme itse mahdollisuuksia työuralle, luomme verkostoja, viestimme, etsimme osaamisellemme työtä, joka tarvitsee tekijää.

Mutta kuinka kaksi seuraavaa tasoa näkyy työnhaussa? Kiinnittämmekö niihin huomiota?

 

cvkuva

Annamaija Åhman innostuu ja etsii mahdollisuuksia uransa alkumetreillä eikä juuri koskaan sano Ei mielenkiintoisille haasteille. Aika näyttää, mihin tämä mahdollisuuksiin tarttuminen vie.