suunnittelu_paperit

Oppilas ja asenne

Viime vuosituhannella syntynyt ja kiinnostunut tulevaisuudesta, tekoälystä ja opiskelusta. Minä. -Miksi en vain tyydy elämään normaaliarkea eli töihin-kotiin-sohvalle-jääkaapille-uutiset rutiiniin pohjautuvaan elämään?

Olen utelias. Haluan ymmärtää mitä ympärilläni tapahtuu, miksi tapahtuu ja mitä vaikutuksia tapahtumilla on. Olen opiskelija ja teen läksyjä, jotka nykymuodossaan ovat paljolti niitä harjoitustöiden lopussa kysyttyjä omia näkemyksiä ja johtopäätöksiä oppimastani. Tietystikään en tee tätä yksin, vaan pienryhmässä erilaisin kokoonpanoin.

Keskustelemme ja jaamme ajatuksia sekä vaihtelemme näkökulmaa -kuin katselisimme keskellämme olevaa kristallipalloa, jonka heijastama kuva on kaikille vähän erilainen. Yhdessä toisiamme kuunnellen saamme näkemyksistämme yhdessä riittävän tarkan kokonaiskuvan. Ja kuvassa on kaikille jotakin uutta, jota ennen ei ole huomannut.

Oppilaana oleminen on minulle elinikäinen rooli, josta en osaa ja halua luopua. Sillä pidän itseni nuorena ja voin osallistua ympärilläni käytävään keskusteluun. Ajantasallaoloa, mistä Marko Suomi hyvin kirjoitti.

Toinen merkityksellinen ajuri, joka mielestäni vaikuttaa paljon elämänlaatuun on asenne. Ei mitä tahansa asenne yleisesti, vaan etsivä asenne kaikkea pieniäkin mahdollisuuksia kohti. Toistaiseksi en ole törmännyt sellaiseen asiaan, joka olisi kaikilta osin täysin mahdoton. Aina on löytynyt jokin tapa, keino edetä. Minulle itselleni, asiakkaalleni tai verkostoni jäsenelle.

Asennoidun ongelmiin peruslähtökohtaisen positiivisesti ja vahvasti ratkaisuhakuisesti. Pengon uteliaisuuttani ongelman ilmenemän eli sen miltä se näyttää ja miten se vaikuttaa, yritän ymmärtää sen ytimen. Ja TIEDÄN, että siihen on ratkaisu, minulla tai hyvin usein jollakin keskustelukaverillani verkostossa. Joskus ratkaisu on enemmän piilossa ja joskus se on niin näkyvillä ettei sitä tule heti huomanneeksi.

Noista yllämainituista syistä johtuu etten vierasta uusia asioita. Ne kiinnostavat ja niillä on mahdollista ratkaista ongelmia. Esimerkiksi digitalisaatio on monesti ratkaisu tiedonkulun ja johtamiseen liittyvän raportoinnin laadun ongelmiin. IoT auttaa häiriöherkkyyden tunnistamisessa ja huoltoennakoinnissa. Erilaiset AR ja muut visualisoivat järjestelmät tuovat markkinointiin ja myyntiin huomattavan helppouden. Internet kaikkineen ratkaiseen tiedonvälityksen hitauteen liittyviä ongelmia sekä tavoitettavuuden kysymyksiä.

Kun sinulla, lukijani, on jossakin kohdassa epäily antaa nuorempien mennä eteenpäin, niin mieti kuitenkin kahdesti mikset itsekin ole mukana. Tuomassa kokemustasi. Ja pitämässä hauskaa.

Ja minä olen aina valmis keskustelemaan tulevaisuudesta 🙂

MattiKo_2018

Kirjoittaja on Matti Kortteus mahdollisuusbongari, ideoiden kytkijä, onnistumiskapeikkojen hoonaaja. Etsin ongelmia. Olen jumittunut kehittämiseen ja ratkaisunhakuun. Tutkailen palveluita, digitalisaatiota, viestintää. Välillä infraa ja liikennettä. Joskus ärsytän ja härnään. @kortteus

Kolme suurinta estettä PK-yrityksen markkinoinnin toteuttamiselle

Olen ollut mukana vajaa kolme kuukautta Markkinointikiihdyttämössä – PK-yritysten markkinoinnin kehitysohjelmassa. Mukana on noin 20 Pirkanmaalaista PK-yritystä, joilla on kasvutavoitteita, halua kehittää liiketoimintaansa ja ennen kaikkea halua tehdä markkinointia.

Tänä aikana olen huomannut kolme tekijää, jotka selkeästi ovat olleet esteenä markkinoinnin onnistumiselle aiemmin:

      1. Toimitusjohtaja vastaa useasta eri osa-alueesta
      2. Sesonki yllättää markkinoijan
      3. Digitalisaation mahdollisuuksia ei nähdä liiketoiminnan kehittämisessä

1. Toimitusjohtaja vastaa useasta eri osa-alueesta

PK-yrityksen toimitusjohtajan työnkuva on niin laaja, ettet millään voi olla niin iso multitalentti, jotta loistaisit jokaisella osa-alueella. Markkinointi on useasti se, joka vie monen toimitusjohtajan epämukavuusalueelle. Markkinointi koetaan osa-alueena, jota kuka tahansa voi tehdä ja se pitää sisällään lähinnä esitteen teon ja verkkosivujen päivittämisen. Moni ei hahmota markkinoinnin mahdollisuuksia kokonaisvaltaisesti liiketoimintaa tukevaksi toimeksi. Tällöin markkinoinnillinen sisältö jää laihaksi ja siitä tulee lähinnä ”tulipalojen sammuttelua” tai roiskimista eri kanavissa vailla päämäärää.

Markkinoinnista (ja myynnistä) vastaava henkilö voi siis viedä tai ainakin helpottaa suuresti toimitusjohtajan työkuormaa ja stressitekijöitä.

Markkinoinnilla tulisi aina olla tähtäin myynnin kasvuun. Kasvun kannalta on tärkeää, että PK-yrityksen työnkuvat tukevat kasvua oikeanlaisilla roolituksilla. Mikäli toimitusjohtaja on luontainen markkinoija, on hän onnellisessa asemassa oman luonteensa ja ajankäyttönsä kanssa! Moni kuitenkin kipuilee asian tiimoilla – markkinointi on pakollinen paha. Silloin on tärkeää miettiä toimitusjohtajan omia vahvuuksia kasvun kannalta ja antaa vastuita muista osa-alueista toisille. Kun markkinointia hoitaa ihminen, joka on aidosti innostunut ja asiansa osaava, muodostuu markkinoinnista selkeä kilpailukykyä rakentava osa-alue.

MITÄ MEILLÄ ON TAPAHTUNUT: Uuden resurssin myötä toimitusjohtaja on pystynyt käyttämään ajastaan enemmän tarjouslaskentaan, vanhojen asiakkaiden kontaktointiin sekä tuote- ja liiketoiminnan kehitykseen markkinoinnin sijaan. Hänellä on nyt aisapari, jonka kanssa pystyy tekemään yhteistyötä ja kehittämään myyntiprosessia, sisäistä viestintää. Hänellä on joku, joka suunnittelee ja toteuttaa markkinoinnin yhteisten tavoitteiden mukaisesti.

tehtävien_ja_vahvuuksien_jakaminen

Tehtävät ja vastuut kannattaa jakaa vahvuuksien ja kiinnostuksen mukaan.

2. Sesonki yllättää markkinoijan

Mitä tarvitsemme aina kun lähdemme tekemään markkinointia ja/tai myyntiä? Kaikki lähtee suunnitelmasta, silloin siitä tulee myös tavoitteellista, oikea-aikaista, tuottavaa ja pelko toimenpiteiden unohtumisesta jää pois! Ilman suunnitelmaa markkinointi on strategiasta irrallista tekemistä, joka ei tue minkään osaston päämääriä.

Suunnitelmassa tulisi ottaa huomioon vuosi- ja kuukausikohtaiset liiketoiminnalliset tavoitteet ja yrityksesi luonnollinen vuosikello. Nämä antavat hyvän pohjan niin markkinoinnin kuin myynnin tavoitteiden ja toimenpiteiden asetannalle. Hyvä suunnitelma auttaa Sinua hahmottamaan mahdolliset sesonkivaihtelut, jolloin luontainen ”kiire” voi viedä fokuksen ns. oikeiden asioiden tekemisestä. Mitä pienempi yritys, sitä tärkeämpää olisi myydä ja markkinoida silloinkin, kun työtilanne on hyvä.

Kun suunnitelma, tavoitteet ovat hallussa, on helpompi lähteä miettimään tarkempaa toimenpidesuunnitelmaa, omaa kohderyhmää ja sen toimintaa: Missä he aikaansa viettävät ja millaisia sisältöjä he kuluttavat ja koska?

MITÄ MEILLÄ ON TAPAHTUNUT: Kun kaikki aloitetaan nollasta, on suunnitelman teko ja kohderyhmän tunteminen ensimmäiset asiat, johon keskitytään. Meillä uusina kanavina käyttöön otettiin ensimmäisenä LinkedIn ja uutiskirje, seuraavana Facebook – suunnitelman mukaan. Lisäksi verkkosivuja on päivitetty ja optimointi on tuottanut tulosta Google-näkyvyydessä. Jo ensimmäisen kolmen kuukauden aikana nettisivujen kävijämäärää on saatu nostettua parilla sadalla kävijällä ja useampia uusia yhteydenottoja on tullut alueilta, joilla markkinointia on tehty. Kahden kuukauden aikana on pidetty kaksi asiakastilaisuutta eri paikkakunnilla, joissa ollaan päästy rennossa tunnelmassa asiakkaan kanssa juttelemaan heidän tulevaisuuden tarpeistaan.

markkinoinnin_tekijä_on_liiketoiminnan_kehittäjä

Markkinoinnin tulisi aina tähdätä myynnin kasvuun. Taitava markkinoinnin tekijä on koko liiketoiminnan kehittäjä.

3. Digitalisaation mahdollisuuksia ei nähdä liiketoiminnan kehittämisessä

Digitalisoituminen on nykypäivää, halusimme tai emme. Kuten olemme jo todenneet – aina ei resurssit ja osaaminen riitä. Tässä kuitenkin on se timantti, jota kannattaa hioa! Digitalisaatio koskee lähes kaikkia liiketoiminnan osa-alueita, siksi käsittelen aihetta liiketoiminnan yleisen kehittämisen kannalta.

Erityisesti B2B-puolen toimijoista monella alalla esim. markkinointi digitaalisissa kanavissa keskittyy alan kärkinimien alle. Yritykset kokevat, ettei digitalisaatio koske heitä, tai ei nähdä sen tuomia mahdollisuuksia parantaa asiakaspalvelua, tuottavuutta, näkyvyyttä tai erottua kilpailijoista.

Elisan ja Suomen Yrittäjien tilaamassa tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten suhdetta digitaalisuuteen sekä digitaalisten työvälineiden hyödyntämistä yrityksissä. Tutkimuksessa kävi ilmi, että vain joka kymmenes yritys on tunnistanut, miten digitalisaatio voisi tuoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tässä on ihan valtava potentiaali kasvuun!

Jos yrityksessä ei ole jo vuosia sitten havahduttu arjesta helpompaa tekeviin järjestelmiin, on tässä vaiheessa todella aika havahtua! Järjestelmäuudistus on aina investointi. Hyvät integraatiot ja automaatiot säästävät aikaa mm. myynnin, markkinoinnin, taloushallinnon, laskutuksen ja palkanlaskennan osa-alueilta. Kerrannaisvaikutukset voivat olla hyvinkin merkittäviä työaikasäästöjä, joka vapauttaa resurssia tuottaviin osa-alueisiin kuten asiakaspalveluun, henkilöstön kehittämiseen ja kouluttamiseen tai vaikkapa projektin hallinnan kehittämiseen. Sinä tiedät, mikä on tuottavaa yrityksessäsi!

MITÄ MEILLÄ ON TAPAHTUNUT: Olemme Kiihdyttämön aikana kartoittanut myynnin, markkinoinnin ja toiminnanohjauksen järjestelmien tarjoajien kanssa meidän tarpeitamme parhaiten vastaavaa järjestelmää. Ennen uusien järjestelmien käyttöönottoa kannattaa varmistua perehdytyksestä, käyttöönoton aikataulutuksesta ja kaikkien käyttäjien motivoimisesta muutokseen.

Näille huomaamilleni markkinoinnin esteille voi siis tehdä paljon. Lyhyesti ratkaisuja ovat vastuiden jakaminen vahvuuksien mukaan, suunnitelmallisuus ja tavoitteet sekä digitalisaation luomien mahdollisuuksien hyödyntäminen.

MIB_-087_Johanna

Kirjoittajana Johanna Kyllönen. Myynnin ja markkinoinnin sillanrakentaja, joka on ottanut niskalenkkiä PK-yritysten markkinoinnin kehittämisestä.  

Mikä ihmeen people geek?

En ole koskaan kokenut olevani ns. people person, mutta kirjoitan omassa LinkedIn-profiilissa olevani people geek. Tämä termi ei kuitenkaan kaikille avaudu, joten tässä selvennystä aiheeseen. Mitä tämä ”ihmisnörttiys” oikein tarkoittaa? Minulle se tarkoittaa datan avulla ihmisten sekä yritysten auttamista, henkilöstöanalytiikkaa.

Termi people geek yhdistää monia erilaisia tekijöitä. Se voi tarkoittaa HR-osaajia, jotka rohkeasti surffaavat digitalisaation aallonharjalla ja sukeltavat dataan. Yhtä hyvin se viittaa IT-nörttiin, joka on valinnut datan, analytiikan ja tilastotieteen menetelmien kohteekseen ihmiset. Tähän väliin mahtuu myös monenlaista muuta osaajaa, kuten esimerkiksi minun kaltaiseni raportoinnin ja analysoinnin ammattilainen, jonka intohimona on luoda sekä yrityksen että henkilöstön etuja ajavia mittareita johdon päätöksenteon tueksi.

”A People Person typically found in People Operations, Recruitment or Leadership who gets excited about how data and insights can drive a better world to work in.”
source: peoplegeeks.com

People geek voikin fokusoitua hyvinkin erilaiseen tekemiseen. Kansainvälisiä guruja löytyy monilta eri aloilta, joista itse seuraan erityisesti taloustieteilijä Alec Levensonia, myynnistä ja rekrytoinnista ponnistanutta David Greeniä ja HR-taustaista Jonathan Ferraria. Ei tämä ala kuitenkaan ole vain miehinen. Kansainvälisesti tunnetaan mm. Greta Roberts, joka on erikoistunut talent analytiikkaan. Meillä Suomessa esimerkkinä haluan nostaa esille agile HR:n sanansaattajan Riina Hellströmin, joka on muun People Geeks Ltd Oy:n jengin kanssa meillä etunenässä ajamassa tätä muutosta.

workplace-1245776_960_720

Minulle tässä nörttiydessä kiinnostavinta on HR-datan tarjoaman potentiaali strategisten tavoitteiden saavuttamiseen. HR-datan taustalla ovat tietenkin työntekijät, henkilöstö jolla koko yritystä luotsataan eteenpäin. Ilman henkilöstöä strategiatkin saa heittää tarpeettomina roskiin. Toisaalta, ilman strategiaa henkilöstö on kuin laiva ilman kompassia. Molemmat tarvitsevat toisiaan menestyäkseen ja uskon, että tuo synergia on datan avulla perusteltavissa ja valjastettavissa.

Henkilöstöanalytiikka on aiheena hyvin laaja, johon englannissa löytyy useita termejä (HR analytics, people analytics, talent analytics, workforce analytics…). Suomessa ala on vasta aluillaan, joten termistökin laahaa perässä. Ei kuitenkaan anneta sen estää nörtteilyä vaan ollaan ylpeästi people geekkejä!

Oletko sinä people geek? Tai haluaisitko tämän perusteella kuulla lisää henkilöstöanalytiikan mahdollisuuksista?

 

DSC_1865 Kirjoittaja Jaana Saramies on kolmen lapsen äiti, kaupunginvaltuutettu ja ekonomi etsimässä seuraavaa kiipeilytelineen askelmaa omalla urallaan tiedolla johtamisen tai henkilöstöanalytiikan parista.

Unohda VIP, tänä kesänä haluat olla SIP!

Suomen kesä on täynnä festivaaleja, tapahtumia, kyläjuhlia ja kissanristiäisiä, joihin jokaiseen on tarjolla omat VIP-passinsa. Tunnelma on riemukas – vipissä eivät paina arkihuolet, vaan kesäauringossa päivettyneet ihmiset kohottelevat skumppalasejaan oikealle ja vasemmalle. VIP-elämä ei kuitenkaan jatku ikuisesti. Paluu arkeen voi olla masentava, mutta onneksi meistä jokainen voi olla SIP (Socially important person) vaikka joka päivä.

SIP tarkoittaa henkilöä, jolla on vaikutusvaltaa omassa sosiaalisessa verkostossaan. Usein sippeinä pidetään tuhansien tai miljoonien seuraajien tubettajia tai bloggaajia, mutta väitän, että lähes jokainen meistä on mielipidevaikuttaja omassa verkostossaan. Nyt käytössä olevat viestintävälineet ja työkalut mahdollistavat entistä nopeamman tiedonvälityksen, emmekä kaipaa mainostoimistojen huippuunsa hiottuja mainoskampanjoita. Kuluttajat kaipaavat sisältöjä, joihin voivat samaistua. Henkilökohtaisuus, aitous ja rosoisuus pitävät pintansa ja kaverisuositusta pidetään luotettavampana kuin yrityksen omaa viestintää.

”Lähes jokainen meistä on mielipidevaikuttaja omassa verkostossaan.”

Tähän koko Piilo-osaajien projektikin perustuu. Projektin kautta työllistynyt Marjaana kertoi tarinansa blogissa viime viikolla ja uusi suunta työelämässä vaati vain yhden oikean LinkedIn-kontaktin. Se kuvaa myös viestinnän murrosta hyvin: perinteinen enemmistö-vähemmistö -ajattelu ei toimi, vaan kaiken ytimessä on kohdentaminen. Viestiään kannattaa viilata niin kauan, että se puhuttelee ennemmin tarkkaan rajattua pienempää yleisöä kuin summittaista miljoonayleisöä.

social-media-1233873_1920

SIP-ilmiötä kannattaa siis hyödyntää myös työnhaussa. Kuka voisi olla oikea henkilö välittämään juuri sinun viestisi eteenpäin? Tunnetko oman alasi vaikuttajan, jolle voisit linkittää LinkedIn-profiilisi tai oletko kertonut edes omassa verkostossasi etsiväsi uusia tuulia urallasi? Työnhausta ei tarvitse tehdä teatteria eikä sinun kannata hirttäytyä henkilöbrändäykseen, mutta usein unohdamme, että kesämökkinaapuri tai puistojoogan vierustoverikin saattaa tuntea ihmisiä, jotka olisivat kiinnostuneita juuri sinusta.

”Kesämökkinaapuri tai puistojoogan vierustoverikin saattaa tuntea ihmisiä, jotka olisivat kiinnostuneita juuri sinusta.”

Jos työnhaun ajatteleminen tai työnhaun edistäminen kesällä tuntuu liian vaivalloiselta, voit aloittaa pienin askelin. Suosittele ja kehu ensin kollegaasi, kuten Hanne Kettunen Valeäiti -blogista teki, tai suosittele lomalukemistasi myös Facebook-kavereillesi. Kesällä on lupa löysätä ylintä nappia ja ottaa vähän rennommin. Sitäpaitsi kuka tietää, vaikka urasi seuraava tärkeä kontakti löytyisi tänä viikonloppuna Tammerfestien vipistä!

 

emminuorgam_katarinakirvesmakiphotography_web-2

Kirjoittaja Emmi Nuorgam on sisältöammattilainen, tapahtumantekijä ja markkinoinnin jokapaikanhöylä, joka harrastaa ravintoloissa syömistä ja Twitterissä vänkäämistä.

Palvelut uivat verkkoon – jäävätkö asiakkaat rannalle?

Kun palvelut ovat yhä enemmän siirtymässä verkkoon, asiakkaat saatetaan tavoittaa helpommin ja tehokkaammin, mutta usein anonyymisti. Asiakaspalvelun ajatellaan olevan tasalaatuista ja helpommin tuotettavaa. Asiakasta vaaditaan tekemään paljon myös itse. Asiakkaat ovat kuitenkin edelleen ihmisiä ja me ihmiset muodostamme edelleen kokemuksemme tuotteista ja palveluista samalla tavalla kuin ennenkin. Tyydytettiinkö tarpeemme? Saimmeko mitä meille luvattiin vai ehkä jopa enemmän? Yllätyinkö kenties positiivisesti ja haluan suositella kokemaani?

Oman kokemukseni mukaan perinteiset asiakaskohtaamiset ovat kärsineet digitaalisaatiosta. Pizza tunnin myöhässä, koska kuski ei löydä perille tai myöhästynyt päätös lapsen päivähoitopaikasta – omakohtaisia asiakaskokemuksia viime viikoilta. Vastaavanlaisia tilanteita on tapahtunut varmasti aina, mutta nykyajan digimaailmassa nämä jaksavat hämmästyttää entistä enemmän. Tuskin millään yrityksellä on varaa tahallaan palvella huonosti ja virheitä kuitenkin sattuu kaikille, kun ihmiset tekevät töitä. Tällaisissa tilanteissa yrityksen laatu mitataankin virheen korjaamisen taidossa. Edellä mainitut tilanteet olisi korjattu penellä vaivalla. Navigaattori käyttöön, yhteissähköposti päivähoitopaikkaa vielä odottaville ja joka tapauksessa edes ne tärkeät pahoittelut asiakkaalle.

Piilo-osaajat, Studio Torkkeli Oy, Laura Tammisto

Kuva: Laura Tammisto / Studio Torkkeli Oy

Asiakaskohtaamisia kaikissa kanavissa

Kasvokkain tapahtuvan asiakaspalvelun väheneminen on tuonut yrityksille uudenlaisia haasteita. Selkeimpänä esimerkkinä tästä ovat pankkipalvelut, kun kaikkea asioimista ei enää hoidakaan se tuttu ja turvallinen virkailija omassa lähikonttorissa. Asiakaskokemus muodostuu tänä päivänä kaikissa asiakaskohtaamisissa ja kaikissa kanavissa, niin verkossa kuin kasvokkainkin. Asiakaskohtaaminen voi olla verkkolomakkeen täyttöä tai tavaran ottamista hyllystä. Epäselvät ohjeet tai tökkivät nettisivut, kaikki vaikuttavat osaltaan asiakkaan kokemukseen ja mielikuvaan koko yrityksestä.  Mikäli yritys toimii pelkästään verkossa, saattaa asiakaskohtaamisista puuttua kokonaan livekontakti. Tällöin asiakkaan huomioimisen välineinä voivat olla esimerkiksi personoidut uutiskirjeet tai hyvä tavoitettavuus puhelimen ja chatin kautta. Pääasia, että asiakas kokee olevansa arvokas ja häntä ei aliarvioida tai mikä ehkä yleisempää digiaikana – yliarvioida. Kaikille sukupolville digipalveluiden käyttäminen ei ole yhtä luontevaa ja kaikki eivät välttämättä osaa toimia kuten yritys haluaa.

Asiakaspalvelu on asenne

Yrityksen näkökulmasta asiakas ei välttämättä ole aina oikeassa. Monesti myyjä tietää paremmin mitä asiakas tarvitsee. Myyntityötä ja asiakaspalvelua parhaimmillaan on, kun asiakas saadaan tiedostamaan mitä tarpeita hänellä on ja pystytään tyydyttämään ne. Tämä edellyttää, että koko yrityksessä on yhteinen asenne ja tahtotila toteuttaa yhteistä päämäärää, eli saada tyytyväisiä asiakkaita.

Tämän päivän termi voisi olla luksuspalveluasenne. Kristiina Palmgren ja Satu Väkiparta  määrittelevät sillä tarkoitettavan asennetta, jolla pyritään tarjoamaan asiakkaalle aina parasta luksusta. He pohtivat myös onko ihmiskontakti tulevaisuuden luksusta. Joka tapauksessa menestyville yrityksille yhteistä on halu korkeaan laatuun ja huippusuoritukseen. Tällöin yrityksistä löytyy myös aito halu palvella asiakkaita mahdollisimman hyvin. Esimiesten rooli tämän päivän palvelujohtamisessa on edistää palvelun tason kehittämistä ja palvelun laadun ylläpitämistä.

Ihmiskontaktit, tunteet ja kokemukset säilyttävät arvonsa ainakin vielä toistaiseksi. Haluankin uskoa, että digimaailma ja tekniikka mahdollistavat paljon asioita ja ne pystyvät kulkemaan käsi kädessä perinteisen face-to-face -palvelun kanssa. Empatia ja huomaavaisuus ovat halpoja keinoja erottautua digimaailman massassa ja niistä seuraa aina jotain hyvää. Tämän pyrin pitämään mielessä olin sitten itse myyjän tai ostajan puolella.

 

 

Kuva_Elina JortikkaKirjoittaja Elina Jortikka on käytännönläheinen kauppatieteiden maisteri ja 1,5-vuotiaan pojan äiti, jonka sydän sykkii asiakaspalvelulle etsiessään seuraavaa askelta työelämän poluilla.