Osaaja pois piilosta – Hilla-Marian tarina

Hilla-Maria Zetterman kertoo Piilo-osaajien neljännen onnistumistarinan. Hilla-Maria halusi kampanjasta some-näkyvyyttä ja yhdessä tekemisen meininkiä, ja hänen odotuksensa ylittyivät monin tavoin.

Mikä sai sinut alunperin kiinnostumaan Piilo-osaajista?

Olin itse miettinyt jonkinlaista some-näkyvyyttä työnhakuni kannalta ja olin osallistunut MiBin työnhakumingleen. Jaana sitten ilmaisi ideansa kollektiivisesta some-kampanjasta, ja tartuinkin ideaan ja mahdollisuuteen heti. Tässä asioita tultaisiin tekemään porukalla, joten oli helpompi ylittää kynnys ja alkaa julkisesti rummuttamaan työnhaustaan. Tämä oli se seikka, mikä jännitti mahdollisessa itsenäisessä some-kampanjassa.

Mitä halusit saavuttaa kampanjalla?

Halusin saavuttaa some-näkyvyyttä, jota tulikin huimasti lisää. Lisäksi halusin saada uutta virtaa ja näkökulmaa työnhakuun. Toki pienenä hartaana toiveena oli, että kampanjassa mukana olo vaikuttaisi positiivisesti työllistymiseen.

Miten nämä tavoitteesi toteutuivat?

Erittäin hyvin! Some-näkyvyyttä tuli reilusti lisää. Porukka antoi puhtia ja ajattelemisen aihetta eri näkökulmista. Lisäksi omat tapahtumat toivat mukavasti lisäbuustia.

rivi3Kuva: Laura Tammisto / Studio Torkkeli Oy

Mitä muuta kampanja sinulle antoi?

Kirjoitin elämäni ensimmäistä kertaa blogia, joten sen suhteen uskaltauduin mukavuusalueeni ulkopuolelle. Opin myös lisää somesta ja viestinnästä. Paras asia on kuitenkin tämä huikea joukko, johon sain tutustua ja tehdä tätä kampanjaa! Erityiskiitoksen ansaitsevat Jaana ja Elina, jotka ohjaavat joukkoa eteenpäin positiivisella mielellä.

Mitä sanoisit Piilo-osaajiin liittymistä vielä harkitseville?

Liity ihmeessä, sillä tässä porukassa kampanjan tekeminen on helppoa, myös teknisen alan ihmiselle!

Tässä hyvän mielen kampanjassa voit vain voittaa, sillä pahin asia mitä voi tapahtua on se, että asiat pysyvät entisellään.

 

MIB4PROF_003-HILLAKirjoittaja Hilla-Maria Zetterman on elämään positiivisesti asennoituva diplomi-insinööri, äiti ja maalta kotoisin oleva Martta, joka navigoi itsensä onnistuneesti takaisin työelämään. Hilla-Maria löysi uuden ura-askeleensa Piilo-osaajien tukemana ja on poistunut piilosta.

Aarrekartta uran suunnittelussa

Kolme vuotta sitten valmistuessani havahduin pohtimaan tulevaa uraani ja sen tavoitteita. Mari kirjoitti taannoin unelmien työpaikasta, mutta millainen on unelmien työura?

Ajatus jäi kytemään takaraivoon ja palasin siihen taas viime kesänä, kun palasin työnhaun pariin. Millaisen työuran tahdon tehdä? Mitä tavoitteita, unelmia ja päämääriä tahdon saavuttaa? Millaisen jäljen tahdon jättää omalla panoksellani yhteiskuntaan, työmarkkinoihin, työpaikoilleni ja kollegoihini? Miten ura saa vaikuttaa minuun ja perheeseeni? Valtava määrä kysymyksiä! Ja näihin kysymyksiin on onneksi olemassa vastauksia jo Jaanan blogitekstissä. Mutta vaikkei uraa ja elämää voi täysin suunnitella, niin unelmoida voi.

dariusz-sankowski-56725.jpg

Uskon siihen, että pitää elää hetkessä ja tehdä asioita, jotka kulloinkin tuntuvat hyvältä. Samalla kaipaan kuitenkin jotain suuria linjoja, päämääriä ja etappeja. Matka on tärkeämpi kuin lopputulos, mutta voisiko matka olla hauskempi ja merkityksellisempi, kun sitä olisi edes vähän pohtinut etukäteen. Löysin tänä kesänä avukseni Aarrekartta-ajatuksen.

Aarrekarttaan – tai useampaan, sillä niitä voi olla niin monta kuin tahtoo – voi kerätä kaikki tulevaisuuteen liittyvät unelmat ja tavoitteet visuaalisesti esille. Ne voivat olla hyvin tarkkoja ja helposti mitattavia tai liittyä tunne-elämään ja henkiseen hyvinvointiin. Ja kun sen aika on, aarrekarttaa päivitetään tai tehdään uusi.

  • Aluksi määritellään omat unelmat ja haaveet. Kaikki! Tälle kannattaa antaa aikaa, käydä rauhassa kaikki elämän osa-alueet läpi ja antaa kaikkein villeimpienkin unelmien päästä paperille.
  • Kun unelmat on listattu, niitä kannattaa kerätä tietyn teeman ympärille ja miettiä, tahtooko tehdä yhden vai useamman aarrekartan. Ehkä yksi kartta voisi liittyä elämänlaatuun, yksi uraan ja yksi vaikka vaatekaappiin.
  • Tämän jälkeen aloitetaan aarrekartan käytännön työstäminen. Koska kyseessä on visuaalinen väline, tarvitaan sen luomiseen paperia, kuvia, lehtileikkeitä, esineitä, kehyksiä, liimaa, saksia, teippiä jne. Lisäksi kartalle kannattaa pohtia jokin paikka, jossa sen ääreen on helppo pysähtyä päivittäin pohtimaan omia unelmiaan.

Miten sitten voisin hyödyntää Aarrekarttaa oman urani suunnittelussa? Tällä hetkellä olen unelmien kartoitusvaiheessa. Olen oppinut itsestäni ainakin sen, että uran suhteen tahdon jäädä ihmisten mieleen henkilönä, jolta saa apua, kannustusta ja tukea, mutta joka samalla on jämäkkä ja oikeudenmukainen. Toivon, että pystyn rikkomaan lasikattoja ja auttamaan samalla muitakin. Tahdon, että perheeni ei jää liikaa urani jalkoihin. Viimeinen haave on jopa hieman vaikea kirjoittaa auki, sillä onhan se aika huikenteleva! Tahdon olla toimitusjohtaja menestyvässä suomalaisessa yrityksessä.

Auki kirjoitettujen haaveiden hyödyntäminen uran suunnittelussa vaatii hieman työtä ja heittäytymistäkin. Tutustumalla erilaisiin ihmisiin ja heidän unelmiinsa, tavoitteisiinsa ja saavutuksiinsa, opin valtavasti siitä mitä pystyn itsessäni vielä kehittämään. Seuraamalla kiinnostavien johtajien työtä, löydän minulle sopivia reittejä vaikuttaa, tapoja tehdä työtä ja keinoja päästä tavoitteeseen. Jakamalla osaamistani pystyn auttamaan muita ja ehkä samalla itseäni.  Olen huomannut, että unelmieni avaaminen ja visualisointi auttavat minua näkemään ne asiat, joita minun pitää oppia voidakseni päästä lähemmäs unelmaani.

Aarrekartta voi ja saakin olla hyvin henkilökohtainen. Mutta entä jos sellaisen tekisikin yhdessä toisten kanssa?

cvkuvaAnnamaija Åhman on tamperelainen tiedonjanoinen diplomi-insinööri ja kolmen lapsen äiti, joka etsii itselleen seuraavaa haastetta matkalla kohti unelmia.

Mikä ihmeen people geek?

En ole koskaan kokenut olevani ns. people person, mutta kirjoitan omassa LinkedIn-profiilissa olevani people geek. Tämä termi ei kuitenkaan kaikille avaudu, joten tässä selvennystä aiheeseen. Mitä tämä ”ihmisnörttiys” oikein tarkoittaa? Minulle se tarkoittaa datan avulla ihmisten sekä yritysten auttamista, henkilöstöanalytiikkaa.

Termi people geek yhdistää monia erilaisia tekijöitä. Se voi tarkoittaa HR-osaajia, jotka rohkeasti surffaavat digitalisaation aallonharjalla ja sukeltavat dataan. Yhtä hyvin se viittaa IT-nörttiin, joka on valinnut datan, analytiikan ja tilastotieteen menetelmien kohteekseen ihmiset. Tähän väliin mahtuu myös monenlaista muuta osaajaa, kuten esimerkiksi minun kaltaiseni raportoinnin ja analysoinnin ammattilainen, jonka intohimona on luoda sekä yrityksen että henkilöstön etuja ajavia mittareita johdon päätöksenteon tueksi.

”A People Person typically found in People Operations, Recruitment or Leadership who gets excited about how data and insights can drive a better world to work in.”
source: peoplegeeks.com

People geek voikin fokusoitua hyvinkin erilaiseen tekemiseen. Kansainvälisiä guruja löytyy monilta eri aloilta, joista itse seuraan erityisesti taloustieteilijä Alec Levensonia, myynnistä ja rekrytoinnista ponnistanutta David Greeniä ja HR-taustaista Jonathan Ferraria. Ei tämä ala kuitenkaan ole vain miehinen. Kansainvälisesti tunnetaan mm. Greta Roberts, joka on erikoistunut talent analytiikkaan. Meillä Suomessa esimerkkinä haluan nostaa esille agile HR:n sanansaattajan Riina Hellströmin, joka on muun People Geeks Ltd Oy:n jengin kanssa meillä etunenässä ajamassa tätä muutosta.

workplace-1245776_960_720

Minulle tässä nörttiydessä kiinnostavinta on HR-datan tarjoaman potentiaali strategisten tavoitteiden saavuttamiseen. HR-datan taustalla ovat tietenkin työntekijät, henkilöstö jolla koko yritystä luotsataan eteenpäin. Ilman henkilöstöä strategiatkin saa heittää tarpeettomina roskiin. Toisaalta, ilman strategiaa henkilöstö on kuin laiva ilman kompassia. Molemmat tarvitsevat toisiaan menestyäkseen ja uskon, että tuo synergia on datan avulla perusteltavissa ja valjastettavissa.

Henkilöstöanalytiikka on aiheena hyvin laaja, johon englannissa löytyy useita termejä (HR analytics, people analytics, talent analytics, workforce analytics…). Suomessa ala on vasta aluillaan, joten termistökin laahaa perässä. Ei kuitenkaan anneta sen estää nörtteilyä vaan ollaan ylpeästi people geekkejä!

Oletko sinä people geek? Tai haluaisitko tämän perusteella kuulla lisää henkilöstöanalytiikan mahdollisuuksista?

 

DSC_1865 Kirjoittaja Jaana Saramies on kolmen lapsen äiti, kaupunginvaltuutettu ja ekonomi etsimässä seuraavaa kiipeilytelineen askelmaa omalla urallaan tiedolla johtamisen tai henkilöstöanalytiikan parista.

Rohkenisitko palkata tohtorin? -Viisi syytä työllistää yritykseesi tohtori

Nykypäivän tohtoriksi kouluttautunut ja tähänastisen työuransa akateemisessa maailmassa tutkijana tehnyt ei todellakaan ole mikään tutkijankammiossaan pölyttynyt erakko, vaan kansainvälisesti ja poikkitieteellisesti verkostoitunut ongelmanratkaisija.

Tohtoreiden kouluttaminen työttömiksi on silkkaa yhteiskunnan varojen haaskausta, joten nyt kaikki pätevää työvoimaa etsivät yritysten edustajat kuulolle. Tässä tulevat viisi painavaa syytä palkata tohtoriksi asti kouluttautunut henkilö yrityksenne vahvistukseksi!

  1. Tiimityöskentelytaidot

Omat tohtorin väitöskirjamme ovat tekniikan ja luonnontieteiden aloilta, joissa tutkimusta tehdään monikulttuurisissa tutkimusryhmissä. Tutkimusprojekteissa on mukana tutkijoita toisista yliopistoista sekä tutkimuslaitoksista ja yhteistyötä voidaan tehdä myös yrityskumppaneiden kanssa. Yhtä aikaa voi olla käynnissä useitakin projekteja, joissa on mukana kirjava joukko osaajia. Tärkeä tulevaisuuden työelämätaito, verkostomainen työskentely, on siis jo tohtoreilla hallussa. (Anekdoottina mainittakoon, että tämän kirjoituksen kirjoittajat eivät ole tavanneet toisiaan (vielä) livenä, vaan kirjoitustyö hoidettiin joustavasti Slack-pikaviestintäsovellusta hyödyntäen.)

  1. Kyky käsitellä tietoa ja oppia uutta

Kaikkihan nyt googlata osaa? Sen sijaan taitoa vaatii suhtautua tietoon terveen kriittisesti ja erottaa fakta fiktiosta. Nykyään tiedonvirtaan voi miltei hukkua, mutta kunnon tutkija hallitsee tehokkaimmat tiedonhankintamenetelmät ja osaa karsia tietotulvasta esille vain sen kaikkein olennaisimman. Tutkijan luonne on utelias ja tohtoreilta löytyy innostus ja kyky jatkuvaan oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen.

  1. Esiintymistaidot

Olennainen osa tutkijan työtä on esitellä tutkimustyönsä tuloksia erilaisille sidosryhmille. Seminaarit, konferenssit ja jatko-opintokurssit ovat tarjonneet mainion tilaisuuden paitsi verkostoitumiseen myös esiintymistaitojen kehittämiseen. Jokaisella tohtoriksi väitelleellä on myös ollut rohkeutta esitellä tutkimustaan ja puolustaa työtään julkisesti kollegojen ja sukulaisten arvostelevien silmien edessä. Niinpä tohtorille on tullut tutuksi oman sanoman pukeminen kulloisellekin kohdeyleisölle sopivaan kieliasuun ja viestiminen sekä suomen että englannin kielellä.

  1. Laajojen kokonaisuuksien hallintataito

Tohtoreille on tyypillistä vahva asiaosaaminen ja kyky laajojenkin asiakokonaisuuksien haltuunottoon ripeällä tahdilla. Osaamme kantaa vastuuta sekä oman työmme edistymisestä, että koko projektin etenemisestä ennalta asetetun aikataulun ja budjetin puitteissa. Yliopistoura on antanut eväät niukkojenkin resurssien hyödyntämiseen luovalla tavalla. Me tohtorit osaamme jalon itsensä johtamisen taidon, sillä olemmehan yliopiston vapaassa ilmapiirissä saaneet kulkea löysässä hihnassa ilman seikkaperäistä ohjenuoraa, joten oman suorituksen arvioiminen, kehittäminen ja ajankäytön priorisointi ovat meille arkipäivää.

  1. Kehittämistaidot

Kokeelliseen tutkimustyöhön kuuluu menetelmien kehitystä ja testausta, epäonnistumisia ja uusia yrityksiä sekä lopulta vastaus alussa esitettyyn hypoteesiin. Tutkijan työ vaatii ennakkoluulotonta ajattelua ja kykyä reagoida muuttuviin tilanteisiin. Valmistuttuaan tutkimus käy läpi vertaisarvioinnin, jossa kaunistelematta eritellään tutkimuksen vahvuudet ja heikkoudet, mikä tarjoaa mahdollisuuden kehittymiseen. Tutkimusta tehdään usein niukoilla resursseilla, joten tohtoreille on myös kehittynyt taito ratkaista vastaan tulevat ongelmat kustannustehokkaasti.

Työnantaja: Palkkasitko/palkkaisitko tohtorin ja mikä tohtorien osaamisessa on yllättänyt sinut positiivisesti? Entä mitä taitoja tohtorien kannattaisi kehittää pyrkiessään siirtymään tieteenteosta bisnesmaailmaan?

MIB3PROF_045_NiinaKirjoittaja Niina Tavi on tamperelainen ympäristöasiantuntija, kahden tyttären äiti sekä kokeileva puutarhaharrastaja.

 

 

 

 

 

CV-valokuvaKirjoittaja Sanna Turunen on biolääketieteen tekniikan ammattilainen ja kroonisesta tiedonjanosta kärsivä viitta vaille valmis tekniikan tohtori, joka tutkimustyönsä ohessa pyörittää kahdella lapsella, kahdella koiralla ja yhdellä kissalla höystettyä perhearkea ja etsii siinä sivussa urallensa uusia tuulia.

Piilotyöpaikasta unelmaduuniksi

Me Piilo-osaajat pääsimme kesäkuussa vierailulle Eatechille kuuntelemaan Suvi ”Sunnu” Melakosken uratarinaa. Sunnu onnistui paitsi kaivelemaan esiin omiin toiveisiinsa istuvan piilotyöpaikan, myös luomaan siitä itselleen oikean unelmaduunin. Kuinka hän siinä onnistui?

Vanhempainvapaan jälkeen Sunnu oli tilanteessa, jossa paljon matkustamista sisältävä työ olisi tehnyt arjesta haastavaa. Edellisestä työnhausta oli kuitenkin kulunut jo yli kymmenen vuotta, joten Sunnu joutui opettelemaan kaiken uudelleen alusta alkaen.

Sunnu katseli monenlaisia avoimia työpaikkoja laajalla skaalalla, ja koitti miettiä minkälainen rooli voisi jatkossa olla mahdollinen. Tärkeää on miettiä, mitkä asiat ovat ne ykkösprioriteetit joista ei voi joustaa, ja toisaalta mistä asioista on valmis joustamaan ainakin lyhyellä tähtäimellä, jotta saavuttaisi päämääränsä. Ja toisaalta on hyvä myös tiedostaa ne asiat, joita on aiemmin pitänyt itsestäänselvän tärkeinä seuraavassa ura-askeleessa, mutta jotka eivät sitä välttämättä olekaan.

Sunnulle tärkeää oli löytää sopivan haastava työrooli, joka ei vaadi matkustamista useita kertoja viikossa. Lisäksi tärkeää oli löytää sellainen työyhteisö, jossa noudatetaan perheystävällisiä käytäntöjä kuten joustavaa työaikaa vähintääkin samalla tavalla kuin aikaisemmassa työpaikassa. Kolmas toive arjen sujuvoittamiseksi oli lyhyt päivittäinen työmatka – ensisijainen työnhakualue olisi lähellä kotia, tai vähintään suoran bussiyhteyden päässä.

Työnhaun alkaessa on tärkeää tutustua itseesi työntekijänä. Millainen olet ja mitkä ovat vahvuutesi? Ole avoin ja ota huomioon sekä työssä että vapaa-ajalla kerrytetyt kokemukset ja osaaminen. Älä jarruta itse itseäsi. Sunnu kehottaa myös kysymään perspektiiviä läheisiltäsi, jotka tuntevat sinut hyvin, sekä toisaalta objektiivisia vinkkejä sinua vähemmän tuntevilta ulkopuolisilta. Näin saat mahdollisimman monipuolisen kuvan osaamisestasi, mikä auttaa sinua kuvailemaan sitä myös potentiaalisille työnantajille.

piilo_osaajat_kysy

Sunnu painottaa työnhakijan tärkeinä ominaisuuksina aktiivisuutta ja selkeyttä – molempiin suuntiin. On tärkeää tehdä itselleen mahdollisimman selväksi, mitä on etsimässä. Tämän jälkeen on helpompi sanoittaa oma osaaminen vastaamaan tätä.

Perinteisempi lähestymistapa piilotyöpaikan etsimiseen on se, että mietitään omaa osaamista ja sitten etsitään yritys josta voisi löytyä sopivia tehtäviä. Jos olet erilaisiin rooleihin taipuva moniosaaja, niin tilanteen voi kääntää myös päinvastoin: miettimällä minkälainen olisi se työnantaja, jolle haluaisit töihin – ja sen jälkeen miettiä, mitä osaamista voisit sinne tarjota.

Luo itsellesi mahdollisimman tarkka kuva unelmiesi työnantajasta: toimiala, koko, sijainti, nykytilanne, tulevaisuuden suunta ja muita omasta mielestäsi tärkeitä kriteerejä. Kun olet löytänyt kiinnostavia yrityksiä, tutustu heihin huolella. Kerää tietoa laajasti eri läheistä, kuten some-kanavat, Google, ja Kauppalehti. Selvitä myös, keitä yrityksessä on töissä; löytyykö sieltä omia kontaktejasi, joita voisit lähestyä lisätietojen selvittämiseksi? Tutustu myös yritysten arvoihin ja yrityskulttuuriin. Lopuksi kaivele esiin, mitä osaamista heillä jo on ja mitä mahdollisesti uupuu – eli missä sinun panostasi voitaisiin tarvita.

piilo_osaajat_selvitin

Kun olet rajannut unelmatyönantajasi, on aika aloittaa käytännön työ heidän lähestymiseensä. Avoin hakemus yksinään harvoin riittää. Sen sijaan Sunnu painottaa, että on tärkeää tähdätä kasvokkain tapaamiseen. Kylmäsoitot ja tyhjästä tapaamisen sopiminen eivät aina toimi, joten ota selvää, missä tilaisuuksissa yritykset ovat edustettuina. Näe nämä mahdollisuuksina lähestyä heitä ja esittäytyä. Mikäli mahdollista, esittäydy yrityksen useille eri edustajille. Viestisi kirkastamiseen auttaa hyvin kohdennettu hissipuhe. Tee suunnitelma yrityksen kontaktoimiseen: ketä, missä ja milloin. Kirkasta mielessäsi erityisesti, mitä sinä lähdet heille ehdottamaan.

Vaikka lopullinen tähtäimesi olisi päästä yrityksen palkkalistoille vakisopimuksella, Sunnu kehottaa tekemään varasuunnitelman jos toisenkin. Jos suora palkkaus ei ole yritykselle ajankohtaista, mieti voisitko ehdottaa esim. työvoimakoulutuksia, harjoittelujaksoja ja muita joustavia ratkaisuja, joilla voit saada jalkasi oven väliin. Tee osaamiseesi tarttuminen mahdollisimman helpoksi vähentämällä yrityksen riskejä. Esimerkiksi voi ehdottaa koeajalle palkkaa, joka on tavoitettasi hiukan alhaisempi. Tai määräaikaista työsopimusta kokeilumielessä. Tietenkin kannattaa varmistaa, että yritys näkee realistisena mahdollisuuden vakituiseen työsuhteeseen. Mihin tahansa ei kannata suostua.

Kun lopulta tapaan yrityksen edustajia, kuuntele tarkalla korvalla, mitä pohtimaasi vaihtoehtoa sinun kannattaa lähteä heille tarjoamaan. Koita miettiä yrityksen näkökulmaa: mikä tekisi heille tarjouksestasi niin houkuttelevan, ettei sitä voi ohittaa?

Tee koeajalle kunnollinen toimintasuunnitelma. Sunnun mielestä piilotyöpaikan löytäjälle ei välttämättä riitä, että tekee työtehtävänsä hyvin – eihän työtehtäväsi ole vielä vakiintunut, vaan täytyy osoittaa olevansa tarpeellinen osa organisaatiota. Kiinnitä huomiota sisäiseen verkostoitumiseen, aktiivisuuteen ja positiivisuuteen. Tee oikeita tekoja, tutustu ihmisiin, tartu kaikkiin mahdollisuuksiin, pyri tuomaan laskutusta ja lisämyyntiä taloon. Mieti tässäkin yrityksen näkökulmaa: kuinka luot lisäarvoa siihen, mitä yritys myy asiakkailleen?

piilo_osaajat_suunnitelmani.png

Kuvat: Suvi Melakoski

Mikäli tarkasta suunnitelmasta huolimatta et tällä kertaa onnistu piilotyöpaikan nappaamisessa, muista, että paljon on kiinni ajoituksesta. Kaikkeen et voi vaikuttaa, vaikka kuinka suunnittelisit. Mutta aktiivisuutesi työnhaussa jää varmasti mieleen. Asiat eivät aina tapahdu nopeasti. Ehkä keskustelunavauksesi kuitenkin herättää yrityksessä pohdinnan, olisiko osaamisellesi tarvetta, ja asiaan palataan myöhemmin.

Oletko sinä saanut piilotyöpaikasta unelmaduunin, kerro miten!

 

Jaana Saramies, piilo-osaajatKirjoittaja Jaana Saramies on kolmen lapsen äiti, kaupunginvaltuutettu ja ekonomi etsimässä seuraavaa kiipeilytelineen askelmaa omalla urallaan tiedolla johtamisen tai henkilöstöanalytiikan parista.

 

 

 

 

 

Suvi ”Sunnu” Melakoski on taustaltaan käyttäjäkokemuksen asiantuntija, nykyään Eatechin markkinointi- ja brändijohtaja sekä täysverinen hervantalainen.

Eatech on ketterä ohjelmistoyritys, joka keskittyy asiakaskohtaisten ohjelmistoratkaisujen ja jatkuvien palveluiden tuottamiseen.