Osaaja pois piilosta – Marin tarina

Mari on jo seitsemäs piilosta poistunut osaaja. Mari sai Piilo-osaajilta tukea ja edusti Piilo-osaajia Ideaparkissa olleessa tapahtumassa.

Mikä sai sinut alunperin kiinnostumaan Piilo-osaajista?

Aikomukseni oli osallistua MiBin työnhakumingleihin, mutta aikataulujen takia en päässyt mukaan. Seurasin kuitenkin minglen FB-tapahtumaa aktiivisesti. Kun huomasin siellä Jaanan idean Piilo-osaajista, innostuin ideasta heti! Olin suunnitellut itselleni työnhakuun liittyvää nettisivua, mutta epäilin sen saamaa näkyvyyttä. Piilo-osaajat oli siis juuri sitä mitä olin ajatellut, mutta suuremmassa mittakaavassa ja suuremmalla näkyvyydellä.

Mitä halusit saavuttaa kampanjan avulla?

Halusin saada työnhakuni näkyväksi ja kasvattaa verkostojani. Arvelin myös saavani vinkkejä ja vertaistukea työnhakuun. Salaa toivoin myös, että kampanjan kautta saisin uusia uramahdollisuuksia.

 

 

Miten nämä tavoitteesi toteutuivat?

LinkedIn verkostoni on kasvanut huimasti ja tätä myötä myös julkaisujen näytöt ovat kasvaneet. Piilo-osaajat on yhteisö, jolta olen saanut kannustusta ja neuvoja.

Mitä muuta kampanja sinulle antoi?

Erilaisia koulutuksia, joista sai paljon ideoita työnhakua ajatellen. Hauskan kuvaussession muiden osaajien kanssa. Olen myös oppinut käyttämään WordPressiä, kun olen ollut yksi Piilo-osaajien blogin päivittäjistä. Viimeisimpänä pääsin Annamaijan kanssa edustamaan Piilo-osaajia Ideaparkkiin Sata tapaa työllistyä tapahtumaan, jossa meillä oli myös puheenvuoro.

Mitä sanoisit Piilo-osaajiin liittymistä vielä harkitseville?

Mitä vielä mietit? Lähde rohkeasti mukaan! Piilo-osaajat on ihana yhteisö missä kaikki tukevat toisiaan ja porukkaan on helppo päästä mukaan.

Älä jää työnhaun kanssa yksin vaan verkostoidu ja suhtaudu tulevaan positiivisesti! Kiitos vielä kaikille Piilo-osaajille tuesta ja kannustuksesta!

mari-tallaKirjoittaja Mari Talla on kahden lapsen äiti, innokas insinööri ja ikuinen opiskelija. Mari löysi uusia tuulia uralleen Piilo-osaajien tukemana ja on poistunut piilosta.

Mielekäs tekeminen luo hyvinvointia

Kokemus oman työn merkityksellisyydestä on yhteydessä parempaan työtehokkuuteen ja työhön sitoutumiseen. Esimerkiksi jatkuva epävarmuus voi aiheuttaa mielekkyyden katoamisen työstä ja miksei muustakin elämästä.  Miksi mielekkyyden lisääminen on niin tärkeää?  Elämä tuntuu kaikella tavalla mielekkäämmältä, jos omalle tekemiselle löytyy aitoa merkityksellisyyttä. Mielekäs tekeminen luo hyvinvointia!

Törmäsin äskettäin uutiseen, jonka mukaan kokemus työn merkityksellisyydestä lisää työtehokkuutta ja työpaikkaan sitoutumista (Jaakko Sahimaan Pro Gradu –tutkielma). Erityisesti yksilön oma kokemus työn merkityksellisyydestä on yhteydessä esimerkiksi parempaan työtehokkuuteen ja sitoutumiseen. Työhyvinvoinnin ammattilaisen mieltä lämmittää se, että nimenomaan työn mielekkyys nostetaan esille, sillä siinä yhdistyy monia hyvän työn ominaisuuksia.

Oman työni kautta olen huomannut monesti, että mielekkäältä tuntuva työ ja toimiva työympäristö lisäävät hyvinvointia ja saavat ihmiset jaksamaan kuormittavissakin tilanteissa. Työssään hyvinvoiva ihminen taas jaksaa suuremmalla todennäköisyydellä panostaa jaksamiseensa ja hyvinvointiinsa myös siviilissä. Kokonaisvaltainen hyvinvointi heijastuu taasen takaisin töihin ja antaa voimavaroja pärjätä muuttuvassa työelämässä. Tästä kaikesta syntyy eräälainen myönteinen kierre.

Tuoreena äitinä ajatukseni puolestaan kiertyivät kotiympyröihin ja siihen, mikä lisää mielekkyyden kokemusta tässä uudessa elämässäni. Mielekkyys syntyy oppimisesta, kasvattamisesta ja yhdessä tekemisestä. Äitiyden myötä oma ajankäyttöni on ainakin parantunut, ja ikuinen vitkastelija saa aina välillä asiat valmiiksi jopa etuajassa. Tehokkuus kasvaa, kun arjen keskellä saa silloin tällöin tehdä jotain itselleen todella mielekästä ja kiinnostavaa. Lyhyistäkin tauoista saa enemmän tehoa irti ja samalla lisää virtaa arjen muuhun tekemiseen ja olemiseen.

light-1283795_1920

Vauvan kolmen vartin päiväunien aikana ehtii aina välillä lukea luvun kirjasta, katsoa webinaarin tai kutoa rauhassa pätkän villatakkia. Tällaisesta tehokkuudesta sitä vain unelmoi opiskeluaikana! En toki ole muuttunut ylisuorittajaksi vaan tasaisemmaksi tekijäksi, joka ei aina unohdu tuntikausiksi pohtimaan omiaan. Elämässä on nyt monta mielekästä osa-aluetta, tai ainakin elämä tuntuu (ainakin välillä) eri tavalla mielekkäältä huonosti nukuttujen öiden ja kaurapuuron välissä. Toivottavasti työelämään paluun jälkeen saan tehdä mielekästä ja  kiinnostavaa työtä, sellaista työtä jolla on oikeasti tarkoitusta, ja joka auttaa hyvinvoinnin myönteisen kierteen synnyssä.

Merkityksellisyyden kokemus tuo lisäarvoa niin yksilölle kuin koko yhteiskunnallekin, koska mielekkyys lisää hyvinvointia. Merkityksellisiä asioita kannattaa etsiä ja vaalia ja niistä kannattaa pitää kiinni työelämässä mutta myös siviilissä!

selfp

selfp


Kirjoittaja
Hanna-Leena Myllärinen on tamperelaistunut valtiotieteilijä ja intohimoinen käsityöharrastaja, jonka mielestä virheitä tekemätön ihminen ei ole uskaltanut kokeilla uusia asioita.

Kun työstä tulee harrastus

Moni meistä tuntee jonkun, joka on voinut tehdä rakkaasta harrastuksesta itselleen unelmien työn. Intohimoinen joogi on perustanut oman joogakoulun tai vuosikausien judoharrastus ja vapaaehtoistyö muuttunut seuran lajipäällikön tehtäviksi. Mutta entäpä, jos jostain työtehtävästä tulee harrastus?

Minä harrastan asiakaskokemuksia. Metsästän erityisesti niitä hyviä, odotukset ylittäviä hetkiä, jolloin asiakas on tuntenut olevansa erityisen hurmaavan palvelun äärellä. Kaikki sai alkunsa opinnoistani ja opinnäytetyöstäni, jossa pureuduin asiakaspalvelun syvimpään olemukseen ja niihin syihin, jotka ovat erinomaisen asiakaspalvelun toteutumisen tiellä. Olen itsekin kulkenut kivisen tien asiakaspalvelun polulla. Oivallus siitä kuinka teen sekä omasta että työyhteisöni työpäivästä monin verroin kevyemmän ja hauskemman, oli erityisen silmiä avaavaa.

Mutta niihin asiakaskokemuksiin…. Aluksi kirjoitin blogiini asiakaspalvelukokemuksistani ja –havainnoistani ihan jokapäiväisessä arkisessa elämässä; mietin miksi pitseriakäynti lasten kanssa tuntui juuri tällä kertaa erityisen kivalta tai hämmästelin ison tavarataloketjun asiakaspalautepisteen kynättömyyttä ja paperittomuutta. Odotukset ylittävän palvelun kohdalla muistin kertoa asiasta myös somessa ja merkitsin kirjoitukset aihetunnisteella #hurmaushetkiä. Yhä useammin kirjoitukseni kääntyivät kuitenkin kehitysehdotuksiksi. Niitä hurmaavia kokemuksia ei vain syntynyt tarpeeksi usein. Älkääkä käsittäkö väärin; kohtaan pääsääntöisesti hyvää asiakaspalvelua, mutta että hurmaavaa – liian harvoin, ainakin blogin aiheiksi asti.

asiakaspalvelu2

Aloitin etsimään systemaattisesti muidenkin hyviä kokemuksia. Aihetunniste #asiakaskokemus kattaa sekä Facebookissa että Twitterissä paljon erilaisia kirjoituksia, joista valtaosa on negatiivissävytteisiä tai suorastaan reklamaatioita.

Aika-ajoin törmään kuitenkin kiittäviin twiitteihin tai postauksiin, joissa joku taho saa ansaitsemaansa huomiota ja hehkutusta. Koska hurmaamiset eivät leviä kaikkien korviin samalla tavoin kuin kurjat kokemukset, linkkasin löytämiäni kehuja Hurmaushetkiä Facebook-sivustolleni.

Mitä minä tästä saan? Minulle tulee hyvä mieli kun saan lukea onnistuneista asiakaskokemuksista. Sivustolle linkkaaminen toimii myös muistiinpanoina, joita voin käyttää esimerkkeinä päästessäni jauhamaan ja mässäilemään asiakaspalvelun hurmaushetkillä joko omalla työpaikallani tai muiden palvelujen kehittämisestä kiinnostuneiden kollegoiden ja kouluttajien kanssa.

Ammattimaisesti hyviä asiakaskokemuksia jakaa kokemuksia.fi. Vertaissuosittelu on tutkitusti erittäin merkityksellinen ostopäätösten johdattelija. Spontaani twiitti tai Face-postaus ainakin vaikuttaa aidolta ja uskottavalta ja niihin on helppo samaistua. Kun näitä positiivisia kokemuksia voi tarkastella ja etsiä yhdeltä sivustolta, saattaa kuka tahansa löytää tarvitsemansa vinkin joko todelliseen tai vielä tunnistamattomaan tarpeeseen. Viimeisimpänä, mutta ei vähäisimpänä motivaattorina toimii hurmaavan palvelun tuottanut yritys ja sen ansaitsema huomio. Voisiko loistavan yrityksen toiminnan jatkumisen varmistaa tai säilymistä ainakin edistää sillä, että kertoo siitä muille? Kaikkien yritysten ei edes tarvitse mainostaa muilla keinoin loistavasti toimivan puskaradion ansiosta.

Kannustan teitä kaikkia kertomaan muillekin kohdatessanne mahtavaa palvelua. Lisää aihetunniste #hurmaushetkiä ja linkkaan kokemuksesi eteenpäin. Koska hurmaaminen on vaan niin hurmaavaa.

sydänsydän

 

 

 

 

Riina_kuva
Kirjoittaja Riina Michelsson on asiakaspalvelun ammattilainen ja kahden alle kouluikäisen lapsen äiti, joka kerää vapaa-aikanaankin mahtavia asiakaskokemuksia #hurmaushetkiä –sivustolleen ja etsii samalla uusia ammatillisia haasteita. Riina inspiroituu palvelukokemuksista ja ihmisistä niiden parissa.

Työhaastatteluun valmistautuminen – miten eroaa avoimen tehtävän ja piilotyöpaikan haastattelutilanteet?

Työhaastatteluun valmistautuminen on tärkeä vaihe työnhakuprosessia. Tutustutaan vielä uudestaan yritykseen, pohditaan omia vahvuuksia ja heikkouksia, osaamista ja palkkatoivetta. Mutta eroaako haastatteluun valmistautuminen jotenkin avoimen tehtävän ja piilotyöpaikan välillä?

Kävin taannoin läpi työnhakuhistoriaani ja tajusin, että itseasiassa yli puolet kaikista työtehtävistäni on ollut niin sanottuja piilotyöpaikkoja. Kävelin lähikauppaan kysymään olisiko siellä tarvetta työntekijälle, soitin erääseen tuotantofirmaan ja kysyin, mikä heidän kesätyötilanteensa on, laitoin kaverin vinkkaamana viestiä suoraan esimiehelle, juttelin professorin kanssa ihan muissa asioissa ja samalla tulin kysäisseeksi olisiko heillä diplomityöaiheita jne.

Samalla tulin käyneeksi läpi haastattelukokemukset sekä avoimien tehtävien että piilopaikkojen osalta mutta myös niiden rekrytointien näkökulmasta, joissa olenkin istunut pöydän toisella puolella. Havaitsin, että piilopaikkojen haastattelut ovat olleet aivan erilaisia kuin avoimien tehtävien haastattelut. Ja että niihin valmistautuminen olisi jälkikäteen ajateltuna ollut hyvin erilaista kuin avoimien tehtävien haastatteluihin.

Molemmissa tapauksissa tavoitellaan tilannetta, jossa hakija tunnetaan paremmin, hänen taustastaan, osaamisestaan ja motivaatiostaan tiedetään riittävästi ja pystytään arvioimaan olisiko juuri tämä henkilö sopiva tehtävään ja työyhteisöön. Haastateltavan on suhteellisen helppo valmistautua työpaikkailmoituksen pohjalta, kun hän tietää haettavan tehtävän ja siinä vaadittavat taidot. Tämän lisäksi, kun muistaa käydä läpi omat tähtihetket, heikkoudet ja vetristää aivot vastaamaan yllättäviin aivopähkinöihin, on työhaastattelu hyvin hanskassa.

Piilotyöpaikkaa hakiessa olen päätynyt haastatteluihin, joissa on puhuttu lähes kaikesta maan ja taivaan väliltä, käyty lounaalla koko yrityksen henkilökunnan kanssa tai lykätty eteen tuotteen piirustukset. Edes haastattelija ei välttämättä vielä ole tiennyt mihin tehtävään minut voisi laittaa ja keskustelun tavoitteena onkin ollut lähinnä oppia tuntemaan toisiamme paremmin ja löytää jokin kärki, jolla tehtävää voitaisiin lähteä muodostamaan.

Piilotyöpaikan haastatteluun mennessä onkin hyvä olla kirkkaana omassa mielessä, että millaista työtä tahtoo tehdä, millaisten asioiden parissa, miksi juuri kyseisessä yrityksessä ja miten voisi auttaa yritystä menestymään paremmin. Kun tämä on pohdittu, on haastattelussa helpompi keskustelun kautta löytää ne asiat, joiden pariin yrityksessä voitaisiin tarvita uutta työntekijää.

Ja se kaikkein erikoisin piilotyöpaikkahaastattelukokemukseni? Kävin kysymässä töitä lähikaupasta, sain soiton mennä käymään, sain sopimuksen nenän eteen ja esimies totesi, että kyllä tuota sinun palkkatoivetta vähän voidaan korottaakin. No ei kai siinä – nimi paperiin ja avainlätkä kouraan!

Miten sinä valmistaudut piilotyöpaikan haastatteluun?

cvkuva


Annamaija Åhman
on tamperelainen tiedonjanoinen diplomi-insinööri ja kolmen lapsen äiti, joka etsii itselleen seuraavaa haastetta matkalla kohti unelmia.

Osaaja pois piilosta – Jaanan tarina

Piilo-osaajien idean äiti ja toinen vetäjistä Jaana Saramies polkaisi koko hankkeen käyntiin buustatakseen omaa työnhakuaan. Mutta mikä oli hankkeen todellisuus; saiko Jaana rekrykampanjastamme sen mitä halusi?

Mikä sai sinut alun perin kiinnostumaan Piilo-osaajista?

Piilo-osaajat lähti käyntiin omasta ideastani perustaa kollektiivinen työnhaun somekampanja. Heitin ideani ilmoille MiB ry:n Tampereen paikallisjaoston työnhaun vertaistuellisessa tapaamisessa ja ilokseni muut tarttuivat siihen heti innokkaasti!

Muiden osaajien lisäksi kyselin MiBin verkostosta avukseni WordPress-osaajaa toteuttamaan sivustoa. Sain paljon enemmän kuin tilasin, kun Elina Pahta ilmoitti ”joskus tehneensä jotain” WordPressillä. Pelkän teknisen toteuttajan sijaan sain samassa paketissa visualistin, sisällöntuottajan, strategin ja koko sydämellään mukana olevan kanssavetäjän projektille.

Mitä halusit saavuttaa kampanjalla?

Halusin saada lisää näkyvyyttä työnhaulleni sekä sivuston esittelemään osaamistani. Somekampanja tai verkkosivusto blogeineen kumminkin tuntui tylsältä ja työläältä toteuttaa yksin. Näin keksin kollektiivisen kampanjan: Yhdessä saisimme enemmän aikaan ja saavuttaisimme laajemman näkyvyyden yhteen lyötyjen verkostojemme kautta.

Miten nämä tavoitteesi toteutuivat?

Olen saanut koko projektista paljon enemmän kuin olisin ikinä uskaltanut toivoakaan! Sen lisäksi että alkuperäiset tavoitteeni ovat toteutuneet moninkertaisesti, sain ympärilleni positiivisen ja kannustavan yhteisön, upean omaa osaamistani kasvattavan projektin vetovastuun sekä mahdollisuuden levittää yhteisöllisen työnhaun ilosanomaa muillekin työnhakijoille.

Hankkeen edetessä omat tavoitteenikin ovat muovautuneet: Haluamme Piilo-osaajien avulla karistaa vallitsevaa häpeää työttömyyden ympäriltä sanoittamalla koko prosessin ja tilanteen uudelleen. Lisäksi kannustamme kaikkia työnhakijoita ja osaajia tunnistamaan osaamisensa monipuolisuuden sekä kuinka moninaisista lähteistä oma osaaminen koostuukaan.

 

Mitä muuta kampanja sinulle antoi?

Olen saanut Piilo-osaajista ystäviä, päässyt laajentamaan verkostoani uusiin ja yllättäviinkin suuntiin sekä kerännyt arvokasta kokemusta projektin vastuullisena toimimisesta. Koen kasvattaneeni sekä sosiaalista pääomaani että työelämätaitojani.

Sanotaan, että se lisääntyy, mihin elämässään ja päivissään keskittyy. Piilo-osaajat käänsi ajatukseni positiivisuuteen, energisyyteen ja yhteisöllisyyteen. Kuluneen puolen vuoden aikana nuo elementit ovat todellakin lisääntyneet elämässäni ja arkipäivissäni huomattavasti!

Mitä sanoisit Piilo-osaajiin liittymistä vielä harkitseville?

Jos tuntuu, että työnhakusi junnaa paikallaan ja olet hautautumassa yksin hakemusröykkiön taakse, ota rohkeasti askel kohti jotain muuta ja täysin uutta. Piilo-osaajissa pääset osaksi iloisesti kuplivaa yhteisöä, jossa tsemppaamme toisiamme päivittäin, vinkkaamme toisillemme avoimista ja hiljaisistakin hauista, sekä nostamme toistemme osaamista esille useissa eri kanavissa.

Karista työhakupiilosi pölyt pois harteiltasi; liittymällä Piilo-osaajiin saat varmasti pontta ja positiivisuutta osaamisesi markkinointiin!

DSC_1865Kirjoittaja Jaana Saramies on kolmen lapsen äiti, kaupunginvaltuutettu ja ekonomi kiipeämässä uransa kiipeilytelineellä kohti henkilöstöanalytiikkaa ja tiedolla johtamista. Jaana on poistunut piilosta, mutta jatkaa yhä Elinan rinnalla projektinvetäjänä, yhdessä pursuten ideoita ja suunnitelmia jatkoa varten.