digitalisaation vaikutus työhön

Ihminen – Vapaa ajasta ja paikasta vaan ei vuorovaikutuksesta

Osaamisen ennakointifoorumi OEF maalaa tulevaisuuskuvaa vuoteen 2035. Kuvassa vaikuttavimpina tekijöinä ovat teknologinen ja kestävä kehitys. Nämä muuttavat asiakkaiden ja yritysten toimintaa, ja ne tulevat oleellisiksi toiminta- ja kilpailuedellytyksiksi. Säveltäjä, yrittäjä ja futuristi Perttu Pölönen kehottaa tulevaisuuspäivän tekstissään nuoria keskustelemaan isovanhempien kanssa siitä, mikä on pysyvää: mikä tämän kaiken muutospuheen keskellä on ja tulee olemaan pysyvää?

OEF kuvaa teknologisen ja ekologisuuden tuomaa muutosta maailmaan, mutta muistuttaa myös, että kyse ei ole vain digitalisaation teknologisesta ulottuvuudesta: digitaaliseen osaamiseen liittyy myös tiedollinen, vuorovaikutteinen, asiakaslähtöinen ja turvallisuutta korostava ulottuvuus. Käytännössä teollisilla aloilla digitalisaatio parantaa lopputuotteen laatua ja tuottavuutta. Palvelualoilla se on vielä kesken, vaikka automaatio, big data, alustatalous ja analytiikka tulevat sinne jäädäkseen.

Digitalisaatio on jo tuonut työelämään useita eri sovelluksia ja järjestelmiä, joita käytetään päivittäin – myös vapaa-ajalla. Sovellukset keskeyttävät helposti keskittymisen käsillä olevaan tehtävään. Se kuormittaa. Professori Minna Huotilaisen mukaan silloin saa myös vähemmän ideoita eli luova ongelmanratkaisukyky heikkenee:

”Ihmiset ovat tosi huolissaan omasta keskittymiskyvystään, tarkkaavaisuudestaan ja muistinsa pätkimisestä.”

Minna Huotilainen nimeää tämän aivojen pysyväksi palohälytykseksi. Huvittavaa kyllä, ongelmanratkaisukyky on esitetty yhdeksi metataidoksi tulevaisuuden työelämässä. Mutta se käsillä oleva tehtävä vaatii osaamista: se on pysyvää. Se on kaiken keskiössä.

tulevaisuuden työ

Ongelmanratkaisukyky on oleellinen taito tulevaisuuden työelämässä.

Kun asiakkaiden ja yritysten toiminta muuttuu, muutoksen ydintä tulee olemaan ihmisten toimiminen eli vuorovaikutus ajasta ja paikasta riippumattomissa verkostoissa. Tämä luo palvelusektorille tarpeen kehittää palveluita asiakaslähtöisesti eli kehittää uudenlaisia ratkaisuja vuorovaikutteiseen asiakaspalveluun. OEF-raportissa keinoiksi nostetaan palvelumuotoilu ja automaatio.

Ajattelen, että näissä uutena datalähteenä tulevat olemaan Camilla Tuomisen mukaansatempaavasti keskusteluun nostamat tunteet. Jari Saarenpää esittää pohjaksi hyvälle esimies-alaissuhteelle arvostetuksi tulemisen, turvallisuuden, yhteenkuuluvuuden, vaikuttavuuden ja reiluuden tunteita. Ajattelen, että ilman kuulluksi tulemista ei synny kauppoja: siten tämänkaltaiset tunteet ovat avainasemassa myös asiakassuhteessa. OEF-raportissa tuodaan esiin tämänkaltaisten asioiden käsittely varhaiskasvatuksesta alkaen. Tunteita on aina ollut ja tulee aina olemaan: tämä on pysyvää.

Tätä blogitekstiä kirjoittaessani vaikuttaa siltä, että

  • Ihmisen tarve ikiaikaiselle tavallisen tylsälle hommalle pysyy. Yksinkertainen, toistuva tekeminen, jossa ajatukset saavat vaeltaa vapaina ilman paineita mielelle. Paradoksaalisesti tämä on myös hyvin ratkaisukeskeinen tila. Voisiko siitä tulla asiantuntijatyön työnteon muoto, työväline, joka on nyt alkuun alkanut ilmetä esimerkiksi kävelypalavereina?
  • Osaaminen pysyy ytimessä. Se vain usein unohtuu mainita tulevaisuusvisioissa. Osaamista voi luoda myös pysyvistä, ehkä itsestään selviltä vaikuttavista asioista, kuten tunteista.

Nämä kaksi tulisi yhdistää mielekkäällä ja kestävällä tavalla.

450A6191_cKirjoittaja Satu Manner on tietojohtamiseen ja data-analytiikkaan suuntautuva diplomi-insinööri, joka on teknologian lisäksi loputtoman kiinnostunut ihmisestä ja ikiaikaisuuksista – sekä näiden yhdistämisestä mielekkäästi ja kestävästi.

digitaalinen yhteiskunta

Uusia mummoja – digitaalinen yhteiskunta

Digitaidot kuuluvat kaikille ja niiden opettaminen on taitolaji josta kerron tarkemmin tässä blogissa omien kokemusteni kautta.

Yhteiskunnan ja liike-elämän palvelut siirtyvät yhä enemmän itsepalveluiksi ja monessa tapauksessa puhelinapplikaatioiksi. Ikääntyneet ovat taidoiltaan heterogeeninen ryhmä, eikä heillä kaikilla ole henkilöitä auttamassa tai opastamassa palveluiden käytössä. Yli 65 vuotiaita on n. 20% väestöstä ja yli 50 vuotiaita n. 42% väestöstä. Tuo 42% sisältää suuren joukon ihmisiä, joille viimeaikainen muutos tuottaa päänvaivaa.

Olen jonkin aikaa toiminut tuntikouluttajana, koulutan, workshop muodossa, ikääntyneitä, työttömiä ja maahanmuuttajia arjen ja työelämän digitaidoissa.

Yksi seikka on noussut selkeästi esille, koulutuksiin osallistujat ovat valtaosin naisia. En tiedä miksi miehillä on suurempi kynnys osallistumiseen, mutta joissain ryhmissä ei ole ainoatakaan miesosallistujaa.

Tietotekniikalla arki sujuvaksi -kurssit

Tommi Heleniuksen ohjaamat Tietotekniikalla arki sujuvaksi -kurssit.

Tällä ja ensiviikolla koulutan Äänekoskella eläkeläisten ryhmää, jossa koulutettavat ovat ilahduttavan kiinnostuneita oppimaan käytössään olevien laitteiden käyttöä. Lähes kaikilla on käytössään tietokone, osalla myös tabletti. Osa käyttää sujuvasti sähköpostia puhelimen kautta, mutta kaikilla ei ole edes osoitetta.

Keskustelimme paljon maanantaina ja tiistaina siitä kuinka puhelimen ja tabletin käyttö on heidän ikäryhmälleen helpompaa, kuin perinteisen tietotekniikan, koska perustoiminnot ja –applikaatiot on suunniteltu aivan toisenlaista näkökulmasta kuin osin hyvinkin kankea Windows –ympäristö.’

tietotekniikalla arki sujuvaksi kurssilla

Tietotekniikalla arki sujuvaksi kurssilaisia.

Samat kysymykset ja teemat nousevat näissä koulutuksissa esiin:

  • Miten siirrän kuvat puhelimesta tietokoneelle?
  • Onko pankin käyttö puhelimen kautta turvallista?
  • Mobiilimaksaminen?

Kun kouluttaminen on jätetty kolmannen sektorin, yhdistysten, kansalaisopistojen ja muiden vastaavien tahojen toimeksi, on selkeä vaara, että suuri osa käyttäjistä jää selkeän koulutuksen ulkopuolelle.

Omissa koulutuksissani kannustan vertaistukeen ja teen itse vierihoitoa, ainoatakaan PowerPoint –kalvoa en näytä, jos puhumme verottajan Omavero –palvelusta tai Kelan verkkopalveluista näytän niitä. Yksi ongelma on, että kaikkea en halua näyttää julkisesti, koska kyseessä on minun Omaveroni ja Kela –asiointini. Demotunnukset olisivat kouluttajaystävällinen lisä erilaisiin palveluihin.

Koska työmuoto on workshop, on käytäntö osoittanut, että optimaalinen ryhmäkoko on 7-11 osallistujaa. Tällöin kysymysten hajonta on riittävää, jokaista ehtii ohjata myös henkilökohtaisesti ja ryhmässä on ainakin yksi joka voi toimia vertaistukena.

Kaiken kaikkiaan olen huomannut, että ihmiset ovat kiinnostuneita oppimaan palveluiden käyttöä, mutta he kaipaavat ennen kaikkea pelkojen ja epäilysten lieventämistä. Heille pitää puhua heidän omalla kielellään ei it-alan jargonilla.

Tommi HeleniusKirjoittaja Tommi Helenius omaa uteliaan mielen ja kokeilee mielellään erilaisia asioita ICT-alaa sivuten.

Pelkkä Excelien pyörittely ei innosta, joten Tommi toimii mielellään ihmisten ja teknologian välimaastossa, liiketoiminnan ja tekniikan välisenä tulkkina.

yhteisö tai yritysblogi ja sen organisointi

10 kultaista sääntöä yhteisö- tai yritysblogin koordinointiin – onnistu yhdessä!

Yhteisö- tai yritysblogi on loistava tapa kertoa yrityksen kuulumisista ja toimii myös markkinointikanavana. Jos kirjoittajia on useita, homma vaatii koordinointia, suunnittelua, ja ennakointia. Seuraavilla kymmenellä säännöllä toimii myös Piilo-osaajien blogi.

1. Ota kavereita avuksi

Blogin koordinointi onnistuu paremmin, kun sitä tekee yhdessä jonkun kanssa. Myös suunnittelu ja toiminnan kehittäminen on hedelmällisempää, kun ideoijia on useampia. Unohtamatta sitä, että näin esimerkiksi tekstien julkaisu ei ole vain yhden henkilön varassa.

2. Tee blogista yhteinen

Anna koko organisaatiolle mahdollisuus osallistua blogin sisällön toteuttamiseen ja suunnitteluun. Miksi blogia pidetään ja kenelle se on suunnattu? Mitä apua omaan työhön ja osaamiseen blogin avulla voi saada?

3. Suunnittele ajoissa

Tee vuosisuunnitelma, johon on sijoitettu yritykselle tärkeät tiedossa olevat tapahtumat. Kysy ja sovi kirjoitusvuorot vähintään kuukautta etukäteen. Jätä kuitenkin varaa mahdollisille muutoksille ja ajankohtaisille julkaisuille.

kalenteri_jarjestykseen

Kuva: Karoliina Nurmi

4. Anna aikataulu ja ohjeet

Tee selkeät ohjeet blogin aihepiiristä, tekstien rakenteesta ja aineistojen toimittamisen aikatauluista. Vakiomuotoinen aineisto pitää yritysblogin yhtenäisenä ja helpottaa sekä kirjoittajien että tekstien julkaisijoiden työtä. Varmista, että sinulla on sovittujen kirjoittajien yhteystiedot mahdollisia tarkennuksia varten.

5. Auta, opasta ja seuraa

Pidä yllä aihepankkia, josta voi valita aiheen tai saada inspiraatiota sen mietintään. Perehdytä kirjoittajat blogikirjoittamisen perusteisiin esimerkiksi tekstin sopiva pituus, otsikointi ja linkit. Varmista aika ajoin, että kirjoitusvuorot ovat muistissa.

6. Varaudu muutoksiin

Pidä varalla muutama teksti valmiina julkaistavaksi. Yllättäviä tilanteita tulee aina. Tämä on tärkeää varsinkin, jos blogilla on säännöllinen julkaisuaikataulu.

7. Anna palautetta

Anna palautetta kirjoittajille, sekä vahvuuksista että kehityskohteista. Yksi mahdollisuus on myös sopia työparit, jotka sparraavat toisiaan. Tai järjestää kanava, jossa teksteistä voi laajemminkin pyytää kommentteja. Muista kiittää blogin toteuttamiseen osallistuvia.

unelmien_tyonhakupaiva_Tampere

Kuva: Elina Pelto

8. Sovi julkaisun säännöt

Jos kirjoittajia on useita, on järkevää, että tekstien julkaisu blogiin on keskitetty muutamalle henkilölle. Sopikaa, mitä muutoksia julkaisija saa tehdä tekstiin. Merkittäviin muutoksiin kannattaa pyytää lupa tekstin kirjoittajalta.

9. Kirjoita myös itse

Koordinoinnin lisäksi sinun kannattaa osallistua tekstien kirjoittamiseen. Näin näet parhaiten, miten homma toimii ja missä on kehityskohteita. Ei pidä unohtaa myöskään esimerkin vaikutusta ja omaa mahdollisuutta oppia blogitekstin kirjoittamisesta.

10. Muista markkinointi

Lopuksi, muista markkinointi . Kun teksti on julkaistu, siitä kannattaa ehdottomasti kertoa yrityksen somekanavissa. Kannustaa myös työntekijöitä jakamaan julkaisuja omissa kanavissaan.

Ennen kaikkea, aloita rohkeasti ja kokeile. Tekemällä löydätte juuri teidän organisaatioonne sopivan toimintatavan!

Kaisa_profiilikuvaKirjoittaja Kaisa Selamo on hyvinvoinnista, viestinnästä ja itsensä johtamisesta kiinnostunut diplomi-insinööri, joka jakaa aikansa perheen, työn ja työnhaun kesken. Ja on samalla sietämättömän onnellinen.

Osaaja pois piilosta – Ninan tarina

Nina Moilanen halusi kokeilla työnhakua uudella tavalla, verkostoja ja somea hyödyntäen, ja siitä syntyi ajatus Piilo-osaajiin liittymisestä. Parasta Piilo-osaajissa oli aktiivisen työnhakuverkoston kannustus ja tuki sekä hyödylliset työnhakuvinkit. Piilo-osaajissa syntyi myös Ninan ihka ensimmäinen blogiteksti.

Mikä sai sinut alunperin kiinnostumaan Piilo-osaajista?

Määräaikainen työsuhteeni oli juuri päättynyt ja aloin etsiä uusia työmahdollisuuksia Tampereelta. Halusin tehdä työnhakua julkisesti, somekanavia ja verkostoja hyödyntäen, ja siitä syntyi ajatus Piilo-osaajiin liittymisestä.

Piilo-osaajia olin seurannut jo jonkun aikaa LinkedInissä ja Twitterissä ja innostuin heidän positiivisesta suhtautumisestaan työnhakuun. Laitoin Jaana Saramiehelle viestiä, että haluaisin kuulla Piilo-osaajista lisää, ja niin lähtivät rattaat pyörimään.

Mitä halusit saavuttaa yhteisön avulla?

Halusin päästä mukaan iloiseen ja aktiiviseen osaajien verkostoon, jossa pääsisin oppimaan lisää modernista työnhausta ja verkostoitumaan samassa tilanteessa olevien kanssa. Toiveeni oli myös saada lisää näkyvyyttä omaan työnhakuuni.

Miten nämä tavoitteesi toteutuivat?

Omassa työnhaussani avainasemaan nousivat verkostoituminen, LinkedIn-julkaisut sekä aktiivinen rooli Piilo-osaajissa. Sain LinkedIn postausteni avulla hyvää näkyvyyttä, joka poiki työpaikkavinkkejä, muutaman haastattelukutsun sekä paljon uusia kontakteja. Uudet työkuviot löytyivät myös LinkedIniä hyödyntäen. Piilareissa pääsin myös kirjoittamaan ihka ensimmäisen blogitekstinimikä oli erityisen hienoa.

Mitä muuta yhteisö sinulle antoi?

Piilo-osaajissa parasta oli se vertaistuki ja kannustus, joita muilta Piilo-osaajilta sain. Pääsin myös hyödyntämään omaa osaamistani sisällöntuotannossa tehdessäni Piilareiden Facebook-sivulle julkaisuja. Lisäksi sain yhteisöltä hyviä vinkkejä avoinna olevista työpaikoista.

Mitä sanoisit Piilo-osaajiin liittymistä vielä harkitseville?

Suosittelen Piilo-osaajia sellaiselle henkilölle, joka haluaa tehdä työnhakuaan modernilla tavalla, verkostoja ja somea hyödyntäen. Piilo-osaajissa tutustut uusiin ihmisiin, saat hyödyllisiä vinkkejä ja voit vaikka halutessasi opetella sisällöntuotantoa somekanaviin.

Piilo-osaajat ovat ennen kaikkea kannustava ja aktiivinen työnhakuyhteisö, joka tuo uutta puhtia ja uusia ideoita työnhakuun. Suosittelen lämpimästi.

 

Ninan kuvaKirjoittaja Nina Moilanen on iloinen ja aikaansaava rekrymarkkinoinnin osaaja ja idearikas sisällöntuottaja, joka inspiroituu työelämän murrokseen liittyvistä sisällöistä, itsensä kehittämisestä ja pimenevistä syysilloista.

Uskaltaako työttömänä työnhakijana unelmoida?

Puhuin syyskuussa Tampereen Työllisyysviikolla TreStartilla unelmista ja yhteisöllisestä työnhausta. Tämä oli minulle ensimmäinen yksin pitämäni pidempi puheenvuoro, ja askel kohti yhtä omaa unelmaani yltää key note –puhujaksi. Tässä blogikirjoituksessa kerron lyhennetysti puheeni pääpointit ja näkemyksiäni työnhakijana unelmointiin: Miksi unelma kannattaa olla? Miten sellaisen voi löytää ja millä sen saavuttamista voi edistää? Entä kuinka kauan unelmaa kannattaa jahdata?

Tykkään käyttää sanaa unelma, mutta sinulle sopiva sana voi olla tavoite, intohimo, päämäärä, mikä tahansa. Tärkeintä on se, että sinulla on jokin suunta, jota kohti olet menossa. Se auttaa sinua myös työnhaussa: olet vakuuttavampi, kun pystyt sanoittamaan rekrytoijalle, mihin olet suuntaamassa. Miten tämä hakemasi tehtävä tukee sitä?

Oma polkuni työttömästä työnhakijasta unelmaduunin kynnykselle ei ollut suora. Kun aloitin työnhaun, minulla ei ollut uraunelmaa. Edellinen työni oli ollut luonteelleni sopiva, mutta olin ajautunut alalle vahingossa. Nyt en tiennyt mitä lähteä hakemaan, joten hain yhtä aikaa sekä edellisen kaltaisia tehtäviä että etsin uutta suuntaa. Lopulta löysin kiinnostuksen kipinän odottamattomalla tavalla: Eräs graduni lukenut professori suositteli työhyvinvointiaiheista seminaaria minulle. En tuolloin itse nähnyt kytköstä graduni tai urani ja työhyvinvoinnin välillä, mutta menin silti seminaariin, koska se oli maksuton, olin työtön ja olin päättänyt aloittaa aktiivisen verkostoitumisen. Yllätyksekseni löysin sieltä muutaman kiinnostavan aiheen, joita seuraamalla lopulta löysin myös tämän hetkisen unelma-alani: henkilöstöanalytiikan. Joten neuvoni:

Kuva 1. Ei uraunelmaa

Oman unelman löytäminen on kuitenkin vasta ensimmäinen askel. Kun sinulla on suunta ja unelma selvillä, kannattaa siitä muotoilla konkreettisempia tavoitteita. Etsi eri reittejä kohti unelmaasi ja kartoita, mitä vaihtoehtoja sinulla on. Unelmien ja tavoitteiden saavuttamisessa suunta on tärkeämpi kuin vauhti, kuten opin Elevatorin suorituskyvyn ja ajanhallinnan valmennuksessa Mirko Häyriseltä. Joten ole pitkäjänteinen äläkä pelästy ottaa sivuaskelia reitilläsi. Joskus nämä sivupolut ovat eduksi; voit huomata uuden, kiinnostavamman suunnan tai kerryttää hyödyllistä, erilaista työkokemusta, joka tukee unelmaasi.

Kuva 2. Unelma löytyyJoskus työnhaussa tulee vastaan liian monta seinää tai ”ei kiitos” –vastausta, jolloin usko itseen voi olla koetuksella. Minulle vuoden rajapyykki työttömänä tuntui todella suurelta, vaikka käytännössä olin puolet siitä ajasta ollut ensin hoitovapaalla, sittemmin perustamassa Piilo-osaajia ja myös yliopiston täydennyskoulutuksessa. Paljon olin siis tehnyt, mutta työpaikan puuttuminen sai minut epäilemään: Miten kauan saan metsästää unelmaani? Missä kohtaa pitäisi ymmärtää luovuttaa?

Lopulta läheisten ja verkoston tuki auttoi selkiyttämään tilannetta sekä päästämään irti negatiivisista tunteista ja epäilyksistä. Erityisesti Piilo-osaajien yhteisö antoi korvaamatonta kannustusta ja vahvistusta. Tämän avulla jaksoin jatkaa.

Kuva 3. Kuinka kauan

Unelmien todeksi tekeminen vaatii aikaa. Joskus se turhauttaa, mutta loppujen lopuksi juuri se palkitsee. Helpot asiat eivät jaksa motivoida pitkän päälle. Asioiden haastavuus ja uuden oppiminen motivoivat sisäisesti ja siksi myös tarjoavat kestävämpää motivaatiota; tartu siihen, hyödynnä sitä! Ylläpidä motivaatiota huomioimalla edistyksesi, kaikki pienetkin askeleet kohti unelmaa. Kaiva myös sivureiteistä ne hopeareunukset, miten ne tukevat unelmaasi.

Välillä voit joutua tekemään vaikeita päätöksiä. Itse sain vuoden työttömyyden jälkeen lyhyen määäräaikaisen työsopimuksen. Tuo työ ei ollut unelmaani, mutta näin siinä potentiaalia kehittää tiettyjä taitoja, jotka olisivat eduksi unelmassani. Koeajalla sain kuitenkin mahdollisuuden lähteä mukaan hakemaani koulutusohjelmaan ja löysin siihen työharjoittelupaikan tismalleen unelma-alaltani. Olin vaikean päätöksen edessä: jatkanko määräaikaisessa palkkatyössä vai tiputtaudunko käytännössä takaisin työttömäksi ja lähden koulutukseen sekä harjoittelijaksi? Päädyin ottamaan rohkean askeleen ja tartuin harjoittelupaikkaan kiinni – sillä tiellä olen yhä edelleen, onneksi! Joten sanon:

Kuva 4. Etene kohti

Unelmointi ei siis ole haihattelua. Se on tavoitteellista etenemistä kohti tiettyä päämäärää. Oman unelman ja suunnan löytäminen tekee työnhausta helpompaa. Lisäksi se antaa vakuuttavuutta rekryprosesseissa ja haastattelutilanteissa; Sinä tiedät, mitä kohti olet menossa ja miten tämä tehtävä tukisi sitä.

 

dsc_18651Kirjoittaja Jaana Saramies on Piilo-osaajien priimusmoottori ja yhteisökatalyytti, kaupunginvaltuutettu ja ekonomi, joka innostuu paremman työelämän luomisesta sekä työhyvinvoinnin ja tuottavuuden lisäämisestä henkilöstöanalytiikan ja HR-tiedolla johtamisen keinoin.