Juuri Sinun pitäisi tulla mukaan Mothers In Business-toimintaan!

Haluamme kutsua sinut mukaan mahtavaan porukkaan! Kerron vlogissa minulle tärkeimpiä syitä kuulua MiB:iin sekä herättelen miettimään työn ja perheen yhdistämistä.

Samoihin teemoihin voit palata esimerkiksi perheystävällisen työpaikan tunnistamisessa sekä oman, uudenkin osaamisen sanoittamisella. Keskustelen aiheesta mielelläni lisää varsinkin Twitterin ja LinkedInin puolella, joten saa tägäillä @kasvio2000 sekä tietysti! Tervetuloa mukaan Mothers In Business toimintaan!

 

Peppi Tervo-HiltulaPeppi Tervo-Hiltula on projekteista innostuva, kouluttamista ja kirjoittamista rakastava ekstrovertti, jonka sydämessä on tilaa järjestötoiminnalle, lapsille ja nuorille.
 

Minustako yrittäjä?

Olet ehkä pohtinut yrittäjyyden aloittamista, mutta epäröit. Onko minusta siihen? Onko minulla tarpeeksi taitoja ja osaamista? Entä minkälaisia ominaisuuksia yrittäjyyteen oikein vaaditaan? Tässä blogitekstissä saat avaimia näiden kysymysten pohdiskeluun.

Töitä hakiessa soveltuvuutesi kyseiseen tehtävään varmistetaan listaamalla tarvittavat taidot ja osaaminen työpaikkailmoituksessa ja testaamalla soveltuvuutesi yrityksen arvomaailmaan ja organisaatiokulttuuriin haastattelussa. Koska yrittäjän tehtäviin ei tälläistä mahdollisuutta ole tarjolla, kannustavat Mikko Järvinen ja Matti Kari kirjassaan ”Yritä, erehdy, onnistu” tekemään oma soveltuvuusarvio. Halutessasi voit vaikkapa hahmotella ihan oikean työpaikkailmoituksen yritysideasi ympärille ja tarkastella näin onko se sellainen toimi, jota haluaisit tehdä ja johon sinulla on tarpeeksi osaamista.

Manne Pyykön mukaan yrittäjällä on yritysideasta riippumatta aina täytettävänään ainakin neljä roolia: myyjä, tekijä, sijoittaja ja johtaja. Omaa osaamistaan näiden osaamisalueiden suhteen voi hyvin täydentää verkostojensa avulla. Kaikkea ei siis tarvitse osata itse, kunhan osaa huomioida ne alueet, joihin tarvitsee apua ulkopuolelta.

pexels-photo-970198.jpeg

Tutkimusten mukaan yksi tärkeimmistä yrittäjän ominaisuuksista on optimismi. On nähtävä mahdollisuus siellä, missä muut näkevät riskin. On oltava uskoa omaan ideaan ja itseen yrittäjänä. Tämä usko puolestaan antaa sitkeyttä ja epävarmuuden sietokykyä jatkaa yrittämistä väistämättömistä vastoinkäymisistä huolimatta. Kyky oppia uutta nousee esille toisena merkittävänä ominaisuutena. Tärkeää ei ole se, mitä jo osaa vaan se, että pystyy oppimaan sen, mitä tarvitaan.

Marika Roth toteaa kirjassaan ”Menestyjän Bisnespakki”, että yrittäjän tärkein työkalu on hänen ajattelutapansa. Se, mikä on sinulle mahdollista, on sinulle mahdollista. Ajattelutapaa opitaan ympäristön esimerkeistä jo lapsesta saakka ja se koostuu uskomuksista sen suhteen, mikä on maailmassa arvokasta ja miten täällä kannattaa elää. Näiden uskomusten avulla luomme käsityksen siitä, mikä on suositeltava elämänpolku juuri minulle ja miten lähden sitä toteuttamaan. Nämä uskomukset ovat osittain tiedostamattomia ja saattavat näin ollen aivan turhaan rajoittaa kuvaamme maailmasta, myös sen suhteen onko yrittäjyys itselle mahdollinen valinta. Marika kehottaakin pohtimaan yrittäjän identiteettiään oman elämäntarinan kautta. Mitkä elämäsi tapahtumat ovat olleet merkityksellisiä oman ajattelutapasi rakentajina? Minkälaisen mallin lähipiirisi ajattelutapa ja kokemukset yrittäjyyteen liittyen ovat luoneet sinulle? Mitä sinä pidät itsellesi mahdollisena tai mahdottomana?

pexels-photo-938961.jpeg

Pohtiessasi olisiko sinusta yrittäjäksi, huomio kannattaa siis suunnata ihan ensimmäiseksi itsetutkiskeluun ja pohtia sitä, minkälaiset edellytykset tämän hetkinen ajattelutapasi, osaamisesi ja ominaisuutesi antavat yrittäjän taipaleelle. Samalla on hyvä huomioida, että sinulla on kaikki valta vaikuttaa siihen, mikä on sinulle mahdollista. Tutkimusten mukaan jo usko siihen, että voit vaikuttaa elämääsi, on merkki yrittäjälle ominaisesta luonteenlaadusta. Hyviä tapoja pohdiskella omaa yrittäjän identiteettiään on keskustella muiden yrittäjien kanssa tai vaikkapa käydä elokuvissa katsomassa Virpi Suutarin Yrittäjä-dokumentti.

web_01A5541 kopioKirjoittaja Ronja Iso-Heiko on pesunkestävä teologi, liiketaloustiedollisella asiantuntijuudella höystettynä, ja työskennellyt muun muassa hautausurakoitsijana, kuorma-autojen korjaajana ja lihapullien myyjänä. Ronja uskoo hyvän voittoon ja jokaisen mahdollisuuteen löytää tai luoda itselleen se oikea unelmaduuni — tai jopa useampikin.

 

 

 

Uutta viiniä vanhassa leilissä – Työllistämispalvelut aktiivimallissa

Aktiivimallin ensimmäinen 3kk tarkastelujakso on ohi. Kela julkaisi eilen arvion työttömyysturvaa saavien asiakkaidensa osallistumisesta aktiivisuusehdon mukaisiin toimiin. Verrattuna viime vuoteen, ei aktiivisuudessa nähty juurikaan käyttäytymisen muutosta. Aktiivisuusehdon oli alkuvuonna, kuten aiemminkin, täyttänyt noin puolet työttömistä.

Aktiivisuus tarkoittaa toimeliaisuutta ja sanalla on positiivinen kaiku. Huonompi kaiku lähteekin kun sana yhdistetään työvoimapolitiikkaan. Ensimmäiset aktiivisen työvoimapolitiikan mallit esiteltiin jo 1940-luvulla. Mallien syntysijat löytyvät Ruotsista ja tarkemmin ay-liike LO:n ekonomisteilta ( Rehn & Meidner ). Aktiivinen työvoimapolitiikka mallinnettiin korkeasuhdanteen aikana ja se perustuu ajatukseen turvata täystyöllisyys.  Suomessa on harjoitettu aktiivista työvoimapolitiikkaa aina 90-luvun lamaan asti. Se keskittyi oikeuteen saada ja tehdä töitä. Nyt kuitenkin aktiivimallin myötä aktiivinen työvoimapolitiikka on kääntynyt työttömyyden ja rakennemuutoksen ratkaisijan asemaan.

Aktiivisella työvoimapolitiikalla on työvoiman kysynnän ohella myös tarjontaa säätelevä rooli.  Valitettavasti työn tarjonnasta eli aktiivimallin ehtojen mukaisen työnhaun aktiivisuuden lisääntymisestä on vaikea saada tietoa. Palveluiden kysynnästä voidaan tehdä kuitenkin jo jotain johtopäätöksiä.

hand-wine-glass-bowl-red-color-1074889-pxhere.com

Palveluiden tarjonnan määrää on säädellyt aktiivimallille asetettu tavoite olla kustannusneutraali. Tämä tarkoittaa, että passiivisista toimista (päivärahat)  koituneet säästöt siirtyvät aktiiviseen työvoimapolitiikan puolelle. Nämä tulevat kuitenkin vasta viiveellä.  Aktiivitoimien palveluihin on luvattu lisäbudjettia kehysriihessä tarkoittaa, että palveluiden kysyntä on siis joka tapauksessa kasvanut. Aktiivitoimien resurssien suhde passiivitoimiin on myös keskeinen tapa arvioida, missä määrin maassa harjoitetaan aktiivista työvoimapolitiikka. Tästä on varmasti myös tulossa ensi vuonna viimeistään kiinnostavia lukuja. Suomessa  nämä luvut ovat olleet vaatimattomia verrattuna aktiivimallin esikuvana pidettyyn Tanskaan.

”Eri työntekijäryhmät tarvitsevat erilaisia palveluja. Minkälaiset palvelut ovat tarpeen ja hyödyllisiä? Kenelle ne ovat tarpeen ja hyödyllisiä? Kuka määrittelee tämän hyödyn?”

Työvoimapalvelut ovat suurelle osaa työnhakijoista asianmukaisia ja hyödyllisiä, mutta niihin osallistumista säätelee myös valikoituvuus. Toisaalta aktiivinen työvoimapolitiikka on jo tarkoitusperiltään selektiivistä, jossa työmarkkinat nähdään jakautuneiksi osatyömarkkinoiksi. Eli eri työntekijäryhmät tarvitsevat erilaisia palveluja. Nyt tullaankin sitten asian ytimeen. Minkälaiset palvelut ovat tarpeen ja hyödyllisiä? Ja vielä. Kenelle ne ovat tarpeen ja hyödyllisiä? Kuka määrittelee tämän hyödyn?

Erilaisilla osatyömarkkinoilla on hyötyä erilaisista aktiivisuuden tavoista. Tärkeintä onkin miettiä, miten erilaisia aktiivisuuden osoittamisen tapoja hyväksytään ja sovelletaanko niitä kattavan valikoivasti. Se, minkälaisia keinoja käytetään, riippuu siitä minkälaista työvoimaa ohjataan. Selektiivisyyttä on myös se, että osatyömarkkinoiden erilaiset työllistymisprosessit ymmärretään ja tunnustetaan, sekä palveluja sovelletaan niiden mukaisesti. Tämä on avain siihen, että aktiivinen työmarkkinapolitiikka on oikeasti toimivaa ja tarkoituksenmukaista. Kaikki lähtee siitä, että mikä on työnhakijan palveluntarve.

”Korkeasti koulutetuille asiantuntijoille tarjonta  ja hyöty perinteisissä työvoimakoulutuksissa onkin vähäistä.”

Palveluntarvetta tulee arvioida ensisijassa työllistymisen edistämisen näkökulmasta. Te-keskuksen tarjoamat palvelut tähän ovat työnhakuvalmennusta, uravalmennusta ja työhönvalmennusta. Näissä palveluissa opetellaan hakemaan töitä hyvin mekaanisesti ja muotoillaan tarvittavat dokumentit. Mutta kysymys kuuluu, entä jos työnhakija on jo näissä taidoissa jo hyvin pitkällä ja uudelleenkoulutukseen ei ei tarvetta? Korkeasti koulutetuille asiantuntijoille tarjonta  ja hyöty perinteisissä työvoimakoulutuksissa onkin vähäistä. Myös työnhakutaidot ovat yleensä hyvät. Meillä on jo pitkältä ajalta tutkimustietoa siitä, kuinka hyödyt työllisyyspalveluista vaihtelevat.

Omaehtoinen työnhaku on asiantuntijatyössä tyypillinen ja tehokas tapa työllistyä. Korkeasti koulutetut käyttävät myös runsaasti erilaisia kanavia ja verkostoja työllistymisensä edistämiseen. Verkostomaista yhteistoimintaa on ideoitu myös itse. Yhteisöllisyyteen perustuva ja pienryhmissä tapahtuva toiminta tuottaa myös loistavia tuloksia. Näistä esimerkkinä Piilo-osaajat hanke. Asiantuntijatason vertaistukeen perustuvalla ryhmämuotoisella toiminnalla onkin tutkitusti myös erittäin hyviä tuloksia työllistymiseen.

Vertaistuen merkityksen ydin on siinä, että on olemassa muitakin ihmisiä, joilta voi saada emotionaalista ja tiedollista tukea sekä käytännön apua. Eräänlaista vertaismentorointia. Sosiaaliseen tukeen perustuvasta vertaistoiminnasta on tutkimusten mukaan kiistatonta hyötyä osallistujille. Kriittisissä hetkissä se on jopa yksilöllistä tukea tuloksellisempaa. Samankaltainen elämäntilanne toimii myös voimavarana. Ihmiselle on  myös myötäsyntyistä hakea tukea muista ihmisistä. Piilo-osaajiin liittymisen motiivina on aina yhteinen halu muutokseen ja kehitykseen.

”Yhteinen päämäärä sekä positiivisessa hengessä osaamista ja vahvuuksia tukeva yhteisö on vaikutuksiltaan erittäin merkittävä.”

Työllistymiseen tarvitaan räätälöityjä keinoja ja tämä tarkoittaa myös monipuolisia palveluja. Nyt meillä on jo olemassa monia erilaisia aktiivisuuden tapoja, mutta nämä on ohitettu. Jostain syystä aktiivimallin strategiassa ei ole haluttu hyödyntää tai tunnustaa kaikkia aktiivisuuden mahdollisuuksia. Tätä näkökulmaa aktiivimallissa tulisi kiireesti laajentaa. Tästä hyötyvät ihan kaikki. Rajattujen resurssien vuoksi raskaammat palvelut tulisi kohdentaa niitä kipeimmin tarvitseville. Koska palveluihin on tulossa lisäbudjettia, se tarkoittaa palveluiden kysynnän myös nousseen. Työ ja elinkeinoministeriölle annetun suosituksen mukaan sen tulisi kartoittaa miten lainsäädäntö ja soveltamisohjeet estävät yksityisen palveluntarjoajien paremman hyödyntämisen aktiivisen työvoimapolitiikan tuloksekkaammassa kohdentamisessa. Kapeat normit eivät palvele ketään. Vähiten aktiivisia työnhakijoita.

Näyttää siltä, että aktiivimalli ei ole tuonut mitään uutta työllistymistä edistäviin palveluihin. Se on jopa pikemminkin kaventanut niiden käyttöä. Aktiivimalli on työvoimapolitiikkana vain uutta viiniä vanhassa leilissä. Palveluiksi hyväksyttävää toimintaa onkin kiireellisesti laajennettava ja joustavoitettava. On oltava rohkeampi, avoimempi ja innovatiivisempi. Selektiivisyyttä on toteutettava kaikkia työnhakijaryhmiä huomioiden yhtä lailla. Määritelmät aktiivisuudesta eivät siksi voi olla enää jatkossa näin kapeita.

 

kristiina paavola
Kirjoittaja Kristiina Paavola on espoolainen työmarkkina-asiantuntija, työelämän tutkija ja yrittäjä, joka koordinoi Piilo-osaajien toimintaa pääkaupunkiseudulla.

Yrittäjyys ponnahduslautana unelmatyöhön

Työelämä on jatkuvassa murroksessa ja muuttuu jatkuvasti. Koko työiän ajan kestävät työsuhteet ovat nykyään harvassa. Ihmiset vaihtavat työpaikkaansa tiheämmin kuin ennen, eikä uuden ammatin opiskelu ja totaalinen alanvaihto ole enää mikään tavaton juttu.

Freelancer-työsuhteet ja kiinnostus yrittäjyyteen ovat myös kasvaneet. Yhä useampi haluaa kokeilla siipiään yrittäjänä ja työllistää itse itsensä. Työelämä on muuttunut myös kilpailuhenkisemmäksi, eikä työn saaminen ole itsestäänselvyys. Tämän vuoksi yrittäjyys voidaan nähdä myös keinona työllistää itsensä.

Oma tarinani

Kun itse halusin vaihtaa alaa sosiaalialalta markkinointiin ja viestintään, huomasin nopeasti, että alan töihin pääseminen ei ollut mikään itsestäänselvyys. Vaikka hain töitä todella sinnikkäästi, en meinannut saada jalkaa oven väliin, koska tarjolla oli kokeneita konkareita. Kilpailu oli ja on edelleen todella kovaa.

Asia turhautti ja välillä teki mieli luovuttaa. Tiesin, että minulla on paljon markkinoinnin ja viestinnän parissa tarvittavaa osaamista, visiota ja ennen kaikkea intoa. Päätin, että minähän pääsen tälle alalle ja jos minua ei palkata, ryhdyn vaikka yrittäjäksi!

Hyppy yrittäjäksi ei tuntunut niin radikaalilta, sillä olin jo kuukausia sitten irtisanoutunut edellisestä työstäni ja myynyt omaa osaamistani laskutuspalvelun kautta. Minulla oli siis käsitys yrittäjämäisestä työskentelystä, joten tiesin mihin olin ryhtymässä.

Perustin toiminimen ja jatkoin sinnikkäästi oman osaamisen myymistä ja pikkuhiljaa keikkaa alkoi hieman tulemaan. Lähes jokainen keikka vaati useamman yhteydenoton ja tapaamisen, ennen kuin kanssani uskallettiin lähteä yhteistyöhön.

Kokemuksen karttuessa sain täytettä portfoliooni ja hyviä referenssejä asiakkailta, jotka auttoivat minua eteenpäin. Oma osaaminen ja itsevarmuus kasvoi, jotka molemmat luonnollisestikin edesauttavat työllistymistä. Muutaman kuukauden yrittäjyyden jälkeen sainkin unelmieni työn.

Yrittäjyys vaihtoehtona palkkatyölle?

Vaikka täysipäiväinen yrittäjyyteni vaihtui nopeasti palkkatyöhön ja sivutoimiseksi yrittäjyydeksi, uskon että ilman yrittäjyyttä en olisi tässä pisteessä. Itseni työllistäminen opetti minulle sinnikkyyttä, pakotti uskomaan itseeni ja tuomaan omaa osaamista esille. Opin myös, että ratkaiseva tekijä niin työn- kuin asiakkaiden saannissa on aktiivisuus ja vielä kerran aktiivisuus. Ihmiset ovat kiireisiä – eivät he muista välttämättä yhteydenottoasi. Siksi pitää ottaa puhelin käteen ja muistuttaa heitä. Aktiivisuus ja innokkuus palkitaan, ennemmin tai myöhemmin.

Jos unelmien duunia ei etsinnöistä huolimatta tunnu löytyvän ja koet, että yrittäjyys voisi olla keino työllistyä, go for it! Kuka tietää, ehkä yrityksestäsi tulee kansainvälinen menestystarina. Se voi myös toimia ponnahduslautana haluamaasi työhön, kuten omassa tapauksessani.

Kun harkitset yrittäjyyttä vaihtoehtona työllistymiselle, mieti seuraavia asioita:

1. Mieti yritysidea

Mitä osaamista sinulla on ja mitä haluaisit tehdä yrittäjänä? Yritysideasta kaikki alkaa. Jalosta ideaasi eteenpäin esimerkiksi SWOT-analyysin avulla. Sparraile ideaasi muiden kanssa, saat varmasti uusia näkökulmia.

2. Ota selvää, mihin olet ryhtymässä

Ennen kuin ryhdyt yrittäjäksi, on hyvä tietää mitä YEL-vakuutus tarkoittaa, miten yrittäjän sosiaaliturva eroaa työttömän työnhakijan tilanteesta, mitä eri yritysmuotoja on jne. Muun muassa Uusyrityskeskus tarjoaa maksutonta neuvontaa yrittäjyyttä harkitseville. Kun sinulla on pohjatiedot kunnossa, yrittäjyytesi alkutaipale on takuuvarmasti vähemmän kivinen, trust me.

3. Mieti, miten turvaat toimeentulosi

Yrittäjänä et ole oikeutettu työttömyysturvaan, mutta voit saada Starttirahaa. Sanotaan, että pelkän starttirahan varaan ei kannata yrittäjän laskea, mutta joskus se voi olla ainoa vaihtoehto. Mieti etukäteen, millaisia riskejä taloutesi kestää ja voisitko etukäteen varautua hiljaisiin kausiin rahallisesti. Starttirahasta saat lisätietoa TE-palveluilta osoitteesta Yrittäjän palvelut/starttiraha.

Yrittäjyys on varteenotettava vaihtoehto työllistymiselle, mutta uskallusta ja riskinottoa se vaatii. Hyvät asiat harvoin tulevat ilmaiseksi, joten varaudu tekemään töitä! Muista myös nauttia matkasta. 😉

kuvaTaru Tammikallio on Uramedian perustaja, päätoimittaja, vastaava tuottaja, sisällöntuotannon moniosaaja ja toimittaja, joka nauttii hyvien tarinoiden luomisesta ja haluaa kannustaa muita tekemään rohkeasti omaa juttuansa.

Itsensä johtaminen työelämässä

Työympäristö muuttuu nopeasti ja työelämä vaatii joustavuutta ja kykyä uudistua jatkuvasti. Kaikille meistä jatkuva uudistuminen ei ole kuitenkaan helppoa, joten itsensä johtamisen taidosta on tullut entistä tärkeämpää myös oman jaksamisen ylläpitämisen kannalta. Itsensä johtaminen herättelee ja luo motivaatiota tärkeisiin asioihin.

Miten itsensä johtaminen sitten auttaa työelämässä? Oman työnsä merkityksen oivaltaminen antaa voimia työssä jaksamiseen. Nina Rinne Sitomosta opasti tamperelaisia MiB-äitejä itsensä johtamisen maailmaan 6.2.2018 olleessa After work tapahtumassa. Tapahtuman aluksi pohdittiin yhdessä mitkä asiat ryhmässä olivat juuri nyt pinnalla. Esiin nousi ajatuksia esimerkiksi työn merkityksestä, työn muutoksesta, oman polun löytämisestä, stressistä, kiireestä, rohkeudesta ja erilaisista mikromuutoksista.

 

IMG_20180206_173024

Nina vetämässä After Work tapahtumaa 6.2.2018

Itsensä johtamisen taustalla on hyvä itsetuntemus ja -luottamus. Itsensä johtamisen peruskysymyksiä ovat esimerkiksi: kuka minä olen? Missä minä olen? Minne minä olen menossa? Itsensä johtaminen on siis jatkuva oppimisprosessi, jonka avulla voi tutustua itseensä yhä paremmin ja asettaa tavoitteita ja kehityskohteita. Hetkessä eläminen ja läsnä olevan tietoisuuden kehittäminen on yksi itsensä johtamisen päämäärä.

Kun sisäinen maailma on järjestyksessä on helpompi löytää järjestystä myös ulkoisesta maailmasta. Itsensä johtaminen voi olla esimerkiksi ajatusten havainnointia ja irti päästämistä. Omaa uskomuskenttäänsä kannattaa aina välillä ravistella. Aina ei tarvitse myöskään ratkaista kaikkea, vaan välillä voi olla myös välitilassa ja selvittää mihin on menossa.

Itsensä johtamisen yksi keskeinen tavoite on nimenomaan omasta hyvinvoinnista huolehtiminen. Voidaan ajatella, että ihminen on kokonaisuus ja elämän hallintaan tarvitaan kaikkien elämän osa-alueiden tasapainoa, niin fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen kuin ammatillisen puolen, jotta jaksamme uudistua ja kehittyä.

Onnistuneen After Workin tapahtuman jälkeen kotiinviemiseksi jäi ajatuksia esimerkiksi yksittäisten mikromuutosten tekemisestä, vapauttavista valinnoista ja vinkkejä erilaisista harjoituksista. Nina esitteli mm. harjoituksen, jossa tulevaisuutta ja elämää esimerkiksi viiden vuoden päässä voi hahmottaa kolmen eri skenaarion kautta, joissa elämä joko jatkuu ennallaan, kaikki lähtee alta tai kaikki sujuu unelmien mukaisesti. Muuttaisitko tämän seurauksena jotain nykyhetkessä?

On tärkeää, että jokaisella on unelmia ja haaveita, jotka antavat elämälle tarkoituksen. Haaveiden avulla taas voi asettaa päämääriä ja tavoitteita.

Vinkkejä voi katsoa myös näistä Piilo-osaajien blogissa aikaisemmin ilmestyneistä kirjoituksista tietoisuustaidoista ja NLP:stä työelämässä.

 

selfp


Kirjoittaja
Hanna-Leena Myllärinen on tamperelaistunut valtiotieteilijä ja intohimoinen käsityöharrastaja, jonka mielestä virheitä tekemätön ihminen ei ole uskaltanut kokeilla uusia asioita.