Lifestyle-yrittäjyys ja unelmaelämä

Minkälainen on sinun unelmaelämäsi ja voisiko lifestyle-yrittäjyys tarjota ideoita tai keinoja tähän unelmaelämään pyrkimisessä? Digivallankumous-sivuston ja Campwire-tuotealustan perustaja, verkkovalmennusyrittäjä Petri Hiissa ja Kemikaalicocktail-blogin pitäjä, toimittaja-kirjailija-kolumnisti Noora Shingler kertoivat omia kokemuksiaan lifestyle-ja hyvinvointiyrittäjyydestä Magnesia-festivaaleilla 3.8.2018 pidetyllä luennolla ”Intohimosta liiketoimintaa – miten menestyt hyvinvointiyrittäjänä?”.
landscape nature africa boy

Photo by Julian Jagtenberg on Pexels.com

Lifestyle-yrittäjyys ei ole vielä kääntynyt suomen kielelle. Ei terminä eikä pitkälle vielä yrittäjyysmuotona, jos sitä muodoksi voi edes kutsua. Lifestyle-yrittäjyyttä ei kuvaa usein tavallisen (lue: ylityöllistetyn) yrittäjän pirtaan lätkäisty luonnehdinta ”elämäntapana yrittäjyys” vaan ennemminkin luonnehdinta ”elämäntyyli +yrittäjyys”. Kuten Petri Hiissa luennolla lifestyle-yrittäjyyttä kuvasi: ensimmäiseksi luodaan se unelmaelämä, jota halutaan elää ja sen jälkeen tämän elämän ympärille rakennetaan sitä tukeva ja sen mahdollistava yrittäjyysmalli.

Lifestyle-yrittäjyyteen liitetään vahvasti paikkariippumaton ja vapaa elämäntyyli. Työn tekemistä varten ei periaatteessa tarvita kuin läppäri ja puhelin ja usein se kiertyy erilaisten digituotteiden ympärille. Yksi lifestyle-yrittäjyyden puolestapuhujista on Tim Ferriss, jonka kirja ”4 tunnin työviikko – unohda yhdeksästä viiteen työelämä, asu missä haluat ja ryhdy uusrikkaaksi” antaa jo nimessään osviittaa lifestyle-yrittäjyyteen liittyvästä eetoksesta. Lifestyle-yrittäjyys voi helposti näyttäytyä jo valmiiksi hyvin toimeentulevien ja korkeasti koulutettujen downshiftaus-harrastuksena, mutta tarjoaa varteenotettavan pohdinnan paikan kenelle vain. Minkälainen on minun unelmaelämäni ja miten työelämä tähän sopii? Miten voisin muuttaa (työ)elämääni unelmieni ja arvojeni mukaiseksi?

Hyvä esimerkki lifestyle-yrittäjästä onkin bloggaaja, joka vähän kuin vahingossa luo harrastuksesta ammatin. Näin kävi myös Noora Shinglerille, joka kertoi kirjoittaneensa blogiaan seitsemän vuotta muiden töidensä ohessa ennen kuin siitä tuli hänen päätulonlähteensä, koska se yksinkertaisesti oli hänelle niin kiinnostavaa ja merkityksellistä. Hän kannustaakin valitsemaan työn, joka olisi myös rakas harrastus.

Lifestyle-yrittäjyys antaa parhaimmillaan mahdollisuuden olla oman elämänsä herra tai rouva, mutta helppoa tietä se ei kuitenkaan tarjoa. Yrittäjyys, olipa se elämäntyylin ympärille rakennettua tai ei, vaatii aina pitkäjänteistä työtä. Yksi lifestyle-yrittäjyyden eduista on Petri Hiissan mukaan kuitenkin mahdollisuus vapauttaa aikaa niihin asioihin, jotka ovat itselle tärkeitä. Petri antoi esimerkiksi joogaohjaajan, joka haluaisi keskittyä yksilöjoogan ohjaukseen, mutta jolle tämä ei ole taloudellista mahdollista. Kyseinen joogaohjaaja voisi käyttää asiantuntemustaan luomalla joogaverkkokurssin, joka toimisi tulonlähteenä ja mahdollistaisi hänelle tuon haaveilemansa yksilöjoogan ohjauksen.

Myös Noora kertoi, että osa hänen projekteistaan ei tuota tuloja ainakaan starttivaiheessa ja juurikin ne tuottavat projektit mahdollistavat nämä haaveprojektit. Toisaalta tuottamattomista projekteista voi kasvaa myöhemmin tulonlähteitä. Noora kannustaakin luottamaan omaan ”mahanpohjatuntumaan” työelämässä. Usein sen työn valitseminen, jota tekisi myös ilmaiseksi, johtaa oikealle tielle ja elämä vie eteenpäin sattumien ja intuition kautta.

Minkälainen on minun unelmaelämäni?

Miten voisin muuttaa työelämääni unelmieni ja arvojeni mukaiseksi?

Jos haluat tutustua lifestyle-yrittäjyyteen lisää, Navid Moazzezin sivuilta löytyy inspritaatioksi kattava lista erilaisista kansainvälisistä lifestyle-yrittäjistä.

carefree child childhood countryside

Photo by Pixabay on Pexels.com

web_01A5541 kopioKirjoittaja Ronja Iso-Heiko on pesunkestävä teologi, liiketaloustiedollisella asiantuntijuudella höystettynä, ja työskennellyt muun muassa kuorma-autojen korjaajana ja lihapullien myyjänä. Ronja uskoo hyvän voittoon ja jokaisen mahdollisuuteen löytää tai luoda itselleen se oikea unelmaduuni — tai jopa useampikin.

Pärjäätkö sinä työelämän ykköstaitolajissa?

Yhteiskunta ja ammatit muuttuvat koko ajan. Tieto on kokenut inflaation, sillä kaikki on löydettävissä. Taito löytää tarvittava informaatio kohinan keskeltä ja sen soveltaminen sekä uuden luominen on sen sijaan olennaista. Luovuudesta onkin tullut työelämän ykköstaitolaji.

Usein asiantuntijatyön imu vie mukanaan ja työ opettaa tekijäänsä myös luovuudessa. Mutta mitä silloin jos näin ei ole?  Miten saada vire, sisältö, luovuus siihen mitä tekee? Miten kohdata haasteet ja olla kehitämisorientoitunut itsenäinen tiimityöskententelijä?

Monille taide tarjoaa positiivisen, itsensä ja luovuuden kehittämisen väylän, olipa kyse sitten luoviin menetelmiin pohjautuvasta työnohjauksesta, ryhmäworkshopeista tai muusta taiteen tekemisestä ja kokemisesta. Kulttuurin vahvistavat vaikutukset perustuvat taiteen kahtiajakoiseen olemukseen:  sen avulla voi käsitellä työelämän haasteita – toisaalta taide etäännyttää katsomaan omaa tilannetta aivan uudesta näkökulmasta. Tämän vuoksi taiteella on erityisen paljon annettavaa aloille, jotka ovat siitä näennäisesti hyvin kaukana.

Henkilökohtaisesti tunnistamme kulttuurin vaikutukset, mutta niistä on myös konkreettista näyttöä useilta tieteenaloilta. Tutkimuksia on tehty kaikilla taiteenaloilla esimerkiksi suhteessa fyysiseen ja koettuun terveyteen, hyvinvointiin, elämänlaatuun ja yleiseen elämäntyytyväisyyteen. Taiteen kokemisesta ja tekemisestä hyötyvät sekä yksilöt että erilaiset ryhmät ja yhteisöt.

andreas-weiland-252618-unsplash

Taiteenlajilla ei sinänsä ole merkitystä. Musiikki, tanssi, runous, käsityö kuin kuvataidekin luovat voimaantumisen kokemuksia. Taiteen tekeminen, mutta myös taiteen kokeminen auttaa käsittelemään asioita uudesta näkökulmasta. Taidetta tekevä voi esimerkiksi tunnistaa omia vahvuuksiaan, parantaa luottamustaan omiin kykyihinsä, ja tunnetta hallita tilannetta ja ympäristöään paremmin. Kokemus auttaa hyväksymään itsensä sellaisena kuin on. Taiteen voisikin sanoa vahvistavan itseluottamusta ja itsetuntoa. Erilaisissa ryhmissä taide auttaa ymmärtämään toisia kasvaneen itseymmärryksen myötä ja vahvistaa yhteishenkeä. Se auttaa myös kohtaamaan ja ratkaisemaan haasteita – niin omia kuin työyhteisönkin.

Taiteesta on konkreettista hyötyä. Se vahvistaa luovuutta, yksilöä ja yhteisöä. Usein merkitsemme kalenteriin viikottaiset salikäynnit tai jumppatunnit. Mikä voisi olla viikoittainen taideannoksesi, joka auttaa sinua jaksamaan, uudistumaan ja voimaan hyvin – olemaan sanalla sanoen luova oma itsesi?

Muistilista syksyyn – luovuutta työhön arjen kokemuksilla

  • Säännölliset kulttuuririennot kalenteriin – tulee käytyä, kiität itseäsi!
  • Leffa, tanssi vai näyttely? Ruoki intohimoja – koe elämyksiä
  • Koe yhdessä, keskustele, opi uusista näkökulmista
  • Kokeile myös itse, heittäydy uuteen – luo, naura, iloitse. Mikä on tämän syksyn lajisi?

Marika Sarha

Kirjoittaja Marika Sarha on kouluttaja ja kehittäjä, jonka erityisosaamista ovat luovat menetelmät ja alat. Marikaan voit tutusta paremmin Piilo-osaajien profiilissa tai Marikan kotisivuilta marikasarha.com .

 

 

 

Tutustu kulttuurin, taiteen ja luovuuden hyötyihin myös:

Miten kohdata ja johtaa ulkoista työvoimaa?

Oman osaamisen myyminen ilman perinteistä työsuhdetta on eräs suurista tulevaisuuden työelämätrendeistä. Piilo-osaajat tarjoavat kolme vinkkiä ulkoista työvoimaa käyttäville yrityksille.

Tom Laine käsitteli teemaa hiljattain blogissaan otsikolla ”Työvoima ei ole enää meillä töissä!Tekstin mukaan ulkoisen työvoiman “laajamittainen hyödyntäminen on edelleen vain tulevaisuuden visio.” Onko näin?

  1. Tunnista monimuotoisuus

Yksistään itsensä työllistämisen määritelmistä voisi laatia oman tekstinsä, koska projektimaisuus yleistyy monilla toimialoilla. Joku tekee keikkaa oman palkkatyönsä ohella, toinen on alihankkijana. On kevytyrittäjiä, freelancereita ja osuuskunnan tai vuokratyöfirman kautta töitään laskuttavia, sekä toiminimellä tai osakeyhtiönä toimivia osaajia.

Hanna Turusen mielestä tällainen “tapa tehdä töitä tulee yleistymään ja se haastaa koko työkulttuuria, niin johtamista kuin työsuhteessa olevien asenteita alihankkijoiden suhteen. Tämä on ravistelevampi muutos kuin mitä ymmärretäänkään.”

Ovatko yrityksetkään vielä täysin kartalla siitä, että ulkoisen työvoiman käyttämiseen on olemassa näinkin monia vaihtoehtoja ja toisaalta pohtineet sitä, missä tilanteissa näitä kannattaisi harkita? Ehkä käsityksiä alihankinnasta, toimeksiannoista tai oman yrityksen ydintoiminnoista kannattaisi päivittää, kuten SkillWell Oy:n Juha Harju pohtii osuvasti nimetyssä tekstissään ”Alihankinta ei ole mörkö vaan ystävä”.

stones-167089_1280

Myös työntekijöiden tilanteita on moneen junaan. Joillekin, kuten Peppi Tervo-Hiltulalle, erilaisten työmuotojen mahdollisuus on rikkaus: “Mä olen nauttinut itsensätyöllistäjän vapaudesta ja aion jatkossakin fleksata työmuotojen välissä”.

Jaana Saramiestäkin keikkailu ja yritteliäisyys kiinnostaa, mutta hän muistuttaa, että tämä trendi ei aina ole työntekijä-vetoinen. “Ainakin työttömyysaikana on todella kovaa työntöä kohti yrittäjyyttä tai vähintään yrittäjämäistä toimintaa. Silti byrokratia tuntuu laahaavan perässä ja jopa nyt lain sallima 4kk yrittäjyyskokeilu ei aina menekään kuten pitäisi vaan tuet saattavat katketa”, hän sanoo.

Kun keikkailun kenttä on näin mutkikas, on selvää, ettei yksi ja sama malli johtamiseen ja työntekijöiden kohtaamiseen sovellu kaikkiin tilanteisiin. Ehkäpä joustava Leadership as a Service-ajattelutapa soveltuisi myös ulkoisiin työntekijöihin? Sen sijaan, että arvailet, miten ulkoisia työntekijöitä pitäisi johtaa ja ohjata (tai jätät sen kokonaan tekemättä), kysy suoraan ja tarjoa erilaisia vaihtoehtoja.

Tuloksena voit saada arvokasta palautetta toimintasi kehittämiseksi ja autat ulkoista työntekijää toimimaan tehokkaammin.

DSC_6716 edited Jaana

Kuva: Karoliina Nurmi.

  1. Määritä tehtävät ja muista luottamus

Ulkoisena työntekijänä kokee aina olevansa selkeämmin vastuussa tekemisistään. Työtehtäviin keskittyminen on tehokasta, kun tietyssä toimeksiannossa sinä olet tekemässä tiettyä asiaa ja voit tuoda asiantuntijuuttasi asiakkaasi hyödyksi.

Heidi Hölsömäki on samoilla linjoilla sanoessaan: “Oma kokemukseni on, että toimeksiantosuhteissa työnjako on usein selkeämpi kuin työsuhteisessa tiimissä, mikä auttaa keskittämään energian itse työlle.”

Hidastaako ulkoisen työvoiman käyttöä joissakin tapauksissa pelko siitä, ettei olla varmoja lopputuloksesta, tekijän motivaatiosta tai sitoutumisesta? Heidi jatkaa: “Vaatii tilaajalta selkeää näkemystä ja viestintää siitä, mitä halutaan, mutta kun luottamus on rakentunut, sen varaan voi laskea todella paljon molemmin puolin.”

Myös Peppi Tervo-Hiltula peräänkuuluttaa luottamusta sekä vastaavasti työn tarjoajalta oman osaamisen tunnistamista.

Yhteisen sävelen löytymistä helpottaa, että viestität yrityksesi arvot ja tavoitteet myös ulkoiselle työntekijälle. Auta häntä auttamaan sinua ja näkemään oman työpanoksensa arvo yrityksesi toiminnan kontekstissa. Erityisen tärkeää on kysyä mitä esteitä voit purkaa työnteon tieltä.

Luottamuksen rakentamiseksi asioita kannattaa laittaa myös paperille. Jos sama kumppani tekee töitä muille saman toimialan yrityksille, on kaikkien etu, että tehdään muun muassa salassapitosopimukset. Erityisesti uusien innovaatioiden kaupallistaminen tai yrityksellesi “exclusively” tehtävä kehitystyö on tärkeää määritellä yhteisesti.

  1. Kehitä yrityksesi työnantajamielikuvaa

Miten houkutellaan paras osaaminen juuri meille, jos osaaja ei ole rahan tai aseman perässä?

Tom Laineen tekstissä oli hyvä kysymys: Miten houkutellaan paras osaaminen juuri meille, jos osaaja ei ole rahan tai aseman perässä? Vastaus on Piilo-osaajien mielestä yksinkertainen: “Toivon, että ihmiset kohdattaisiin ihmisinä, ei kuluerinä kuten eräs tielleni osunut hallintoihminen asian ilmaisi”, tiivistää Peppi Tervo-Hiltula.

Ulkoisen työvoiman käyttäminen on perinteisesti ollut tapa säästää kustannuksia ja saada joustavuutta resurssointiin. Jos työn hintaa ei saada riittävän alas, tekijää vaihdetaan. Mutta kun etsitään parasta osaamista, lähtökohdan täytyy olla eri.

Nostaisivatko yritykset omaksi kilpailuedukseen osaamisen arvostamisen kulttuurin ja ihmisten kohtaamisen? Voisiko hyväksi havaittua kumppania kouluttaa ja ottaa mukaan tapahtumiin, kahvipöytiin, jopa saunan lauteille? “Sellaisella sekä ammattimaisella otteella napataan hyvät tekijät ja yhteistyökumppanit, on kyse millaisesta työn muodosta tahansa”, kannustaa Heidi Hölsömäki.

Myös Hanna Turusen mielestä “näitä projektityyppisesti työskenteleviä saa kiinnostumaan, kun työnantajamielikuva (employer branding) ja työntekijäymmärrys (employee experience) on kohdallaan, eli kunnioitetaan ja välitetään ihmisestä”.

Kun kehität työnantajamielikuvaa yrityksestäsi, älä siis mieti ainoastaan työsuhteeseen rekrytoitavien kokemusta. Muista myös se moninainen verkosto, jonka jäsenet tekevät yrityksellesi töitä muilla tavoin. Positiivinen mielikuva voi tuoda ovellesi sellaista osaamista, joka kehittää liiketoimintaasi uusiin suuntiin!

marjaana-jokinenKirjoittaja Marjaana Jokinen viihtyy informaationhallinnan ja osaamisen kehittämisen tienristeyksessä. Tällä hetkellä hän nikkaroi yrittäjänä tienviittoja, jotta muutkin löytäisivät sinne. “Mitä tiukemmalla elämän ruuvi, sitä kireämpänä soi kuulokkeissa groove.”

Yrittäjänä voit luoda itse oman työelämäsi

Yrittäjäksi lähteminen oli Riina Ahvenaiselle se klassinen ”hyppy tuntemattomaan”: samalla kutkuttavan innostava ja täynnä mahdollisuuksia, mutta myös pelottava. Taakse jäi palkkatyöstä saatava turva, mutta sen sijaan sai vapauden luoda itse oma työelämänsä ja määrittää yrityksensä tulevaisuuden suuntaa ja toimintatapoja.

Riina Ahvenainen, Helsingin Hautaustoimiston ja Kukkatalo Luumupuun omistaja ja toimitusjohtaja, aloitti yrittäjäntaipaleensa kolme vuotta sitten. Tuttavan kautta tarjoutui mahdollisuus ostaa jo olemassa oleva liiketoiminta ja koska kukkakaupan omistaminen oli Riinalle ollut elämänmittainen haave, mahdollisuutta ei vain voinut päästää käsistä. Elämäntilanne muutokselle oli muutenkin otollinen, sillä Riina oli juuri palannut hoitovapaan jälkeen takaisin vanhaan työhönsä ja huomannut, ettei työnkuva enää haasta tarpeeksi.

IMG-5989Kuvassa Riina Ahvenainen. Kuva: Ronja Iso-Heiko

”Ikinä en yrittäjäksi halunnut,” kertoo Riina naurahtaen. ”Mielikuvani yrittäjyydestä oli se perinteinen. Isä oli yrittäjä ja hänelle yrittäjyys oli sitä, että aamuviideltä lähdettiin töihin ja iltakymmeneltä palattiin takaisin kotiin.” Riina onkin aktiivisesti pyrkinyt järjestämään työnsä omaehtoisesti ja kokee, että juuri tämä vapaus on yrittäjyyden paras puoli. Yrittäjyys mahdollistaa palkkatyötä paremmin esimerkiksi vapauden järjestää omat aikataulunsa niin, että Riinan ykkösprioriteetille, perheelle, jää tarpeeksi aikaa.

”Ongelmana on kuitenkin se, että monet yrittäjät yrittävät tehdä liian paljon itse,” lisää Riina. Siksi työt valuvat vapaa-ajalle, iltoihin ja viikonloppuihin eikä lomia tohdita pitää. Riina painottaakin verkostojen merkitystä. Esimerkiksi markkinointi- ja taloushallinto-osaamista on ihan ok ostaa ulkopuolisilta asiantuntijoilta, jotta itse saa keskittyä omaan ydinosaamiseensa. Riina myös mainitsee, että on erityisen hyvä sparrailla eri alojen yrittäjien kanssa.  Yksi hyvä mahdollisuus kerätä tällaista verkostoa on yrittäjien paikallisjärjestötoiminta: esimerkiksi Helsingissä toimii Helsingin Yrittäjänaiset ry, joka on Suomen Yrittäjänaisten paikallisyhdistys.

IMG-5408Kuva: Ronja Iso-Heiko

Vaikka kukkakauppa oli ollut Riinan haave, hautausalalla hänellä ei ollut aiempaa kytköstä ja se tulikin yrityksen mukana ikään kuin kaupan päälle. Hautausalalle ei ole suoraa koulutusta vaan oppi saadaan tekemällä. ”Sain kahden viikon perehdytyksen,” Riina kertoo. ”Sen jälkeen olen pärjännyt käytännön järjellä ja kysymällä neuvoa viisaammilta. Hautausala on vaihteleva ja haastava ala, koska koko ajan tulee uutta ja tämä pakottaa elämään oman mukavuusalueen ulkopuolella. Tässä työssä pääsee koko ajan kehittymään ihmisenä. Yrittäjänä on myös oltava moniosaaja ja valmis tarttumaan kaikenlaisiin eri toimiin. Siivoojan, kuskin ja apulaisen hommat ovat ihan yhtä merkittäviä yrityksen pyörittämisen kannalta kuin vaikkapa kehitystehtävät.”

”Yrittäjyys on kuin hyppyjä lumpeenlehdeltä toiselle.”

”Yrittäjyys on kuin hyppyjä lumpeenlehdeltä toiselle”, kuvaa Riina. Yrittäjän on vain uskallettava ja luotettava siihen, että kaikki järjestyy:  lumpeenlehdet kantavat ja niitä riittää. Tiettyä rämäpäisyyttä on siis oltava. ”Eihän mulla ole mitään varmuutta siitä, että tuosta ovesta tulee sisään asiakkaita. Täytyy vaan luottaa siihen, että mitä teen nyt, kantaa tulevaisuudessa.” Ainoa tapa, jolla yrittäjänä pärjää on Riinan mukaan se, että ylittää asiakkaiden odotukset. Se, että joku hautajaisten jälkeen soittaa ja kiittää, on valtavan merkityksellistä ja tuottaa aina onnistumisen iloa.

Riinan neuvo yrittäjyyttä harkitsevalle on, että älä yliajattele. Liian analyyttisyyden hän kokee erityisesti naisten paheeksi. ”On riski tehdä ylipäänsä mitään, on riski vaihtaa työpaikkaa, on riski yrittää, on riski yrittää toteuttaa unelmia yrittäjänä, kaikessahan on riski! Mutta se riski on vain otettava.”

web_01A5541 kopioKirjoittaja Ronja Iso-Heiko on pesunkestävä teologi, liiketaloustiedollisella asiantuntijuudella höystettynä, ja työskennellyt muun muassa kuorma-autojen korjaajana ja lihapullien myyjänä. Ronja uskoo hyvän voittoon ja jokaisen mahdollisuuteen löytää tai luoda itselleen se oikea unelmaduuni — tai jopa useampikin.

OSAAJA POIS PIILOSTA – SANNAN TARINA

EI OLE ITSESTÄÄN SELVÄÄ LÖYTÄÄ UUTTA URAPOLKUA YRITYSMAAILMASTA PITKÄN YLIOPISTOURAN TEHNEENÄ TUOREENA TOHTORINA, MUTTA SANNA TURUNEN ONNISTUI KURKOTTAMAAN KOHTI TYÖLLISTYMISTÄ ELINKEINOELÄMÄN PALVELUKSEEN TOHTOREITA JA YRITYKSIÄ YHDISTÄVÄN POST DOCS IN COMPANIES -OHJELMAN AVULLA. MATKAA KOHTI SEURAAVAA KIIPEILYTELINEEN ASKELMAA ON SIIVITTÄNYT MYÖS PIILO-OSAAJAT!

Mikä sai sinut alun perin kiinnostumaan Piilo-osaajista?

Törmäsin Piilo-osaajat –pilottikampanjan mainokseen MiB:in Facebook-sivuilla viime kesänä nettiä selaillessani ja idea vaikutti heti erinomaiselta mahdollisuudelta saada vertaistukea vasta käynnistymässä olevalle työnhaku-urakalleni.

Mitä halusit saavuttaa kampanjan avulla?

Olin aloittelemassa oman alan työpaikan etsintää ensimmäistä kertaa elämässäni ja hämmästyksekseni huomasin, että työnhakukin oli vuosien saatossa saanut täysin uusia piirteitä: työpaikkailmoitukset olivat siirtyneet painetusta mediasta internetin ihmeelliseen maailmaan, avointen työpaikkojen sijaan nykyään kaivellaankin esiin piilotyöpaikkoja, tehtaillaan omaa osaamista mainostavia esittelyvideoita ja osaamispohjaisia ansioluetteloita sekä hiotaan somepresenssiä kuntoon. Piilo-osaajien kampanjan avulla halusin ottaa ensiaskeleet kohti modernimpaa työnhakutapaa ja löytää minulle sopivat työkalut unelmaduunin löytämiseksi.

StockSnap_H0PBL6XZT7Miten nämä tavoitteesi toteutuivat?

Tavoitteeni toteutuivat erinomaisesti, sillä kampanjan avulla onnistuin aktivoitumaan somessa, päivittämään työnhaun dokumenttini ajan tasalle, uskaltauduin jopa kirjoittamaan ihka ensimmäiset blogikirjoituksenikin sekä markkinoimaan itseni jopa videohaastattelun muodossa. Unelmaduunini löytyi kuitenkin lopulta akateemisen ja yritysmaailman rajapinnasta PoDoCo-ohjelman rahoittaman yritysyhteistyökuvion avulla, mutta tulipahan kuitenkin lanseerattua oma somepresenssi ja harjoiteltua työnhakuakin, vaikka nämä toimet eivät sinänsä suoranaisesti johtaneetkaan työllistymiseeni.

Mitä muuta kampanja sinulle antoi?

Kätevien työnhaun ja työskentelyä helpottavien työkalujen lisäksi Piilo-osaajien kampanja on ennen kaikkea tarjonnut vertaistukea, vinkkejä työnhakuun ja oman osaamisen esille tuomiseen sekä samalla auttanut laajentamaan myös omaa sosiaalista verkostoa.

Mitä sanoisit Piilo-osaajiin liittymistä vielä harkitseville?

Älä turhaan enää emmi, vaan liity mukaan kuplivaan yhteisöön, joka voi siivittää sinutkin unelmaduuniisi!

CV-valokuva

Kirjoittaja Sanna Turunen on kroonisesta tiedonjanosta kärsivä biolääketieteen tekniikan tohtori, joka Piilo-osaajien siivittämänä löysi uuden urahaasteen biotulostuksen parista ja on poistunut piilosta.