Mikä ihmeen henkilöbrändi?

Mikä oikein on henkilöbrändi ja miksi juuri Sinulla pitäisi olla sellainen? Entä miten ihmeessä se rakennetaan? Pipsa Aro puhui henkilöbrändin merkityksestä MiB goes Piilo-osaajat-tapahtumassa 25.9.2018 Helsingissä ja ohessa parhaat palat Pipsan esityksestä.

Henkilöbrändin rakentamiseen liittyy monia sitkeitä ennakkoasenteita. Ajatellaan, että sitä ei voi itselleen rakentaa, vaan se annetaan ulkopuolelta. Ajatellaan, että se on jotenkin lähtökohtaisesti epäaito ja tekaistu. Ajatellaan, että se on merkityksellinen vain niille extrasuperekstroverteille tyypeille, jotka haluavat huomiota, ja itse ei sitä tarvitse. Niissä ennakkoasenteissa on toki totta toinen puoli. Jos omaa brändiään ei rakenna itse, se vääjäämättä syntyy ulkopuolelta käsin. Ja jos sitä ei rakenna omana ihanana, aitona itsenään, kuva voi vääristyä ja siitä todella tulee epäaito. Ja kyllä, henkilöbrändin avulla voi saada huomiota, mutta ideana ei kuitenkaan ole huomio itseen vaan siihen sanomaan oman brändisi takana.

Henkilöbrändin merkityksen voit yksinkertaistaa nimesi etuliitteeksi.

Henkilöbrändin merkityksen voit yksinkertaistaa nimesi etuliitteeksi. Haluatko olla laulava lakinainen tai vaikkapa queen of social selling? Valinta on sinun. Tätä valintaa voi miettiä vaikkapa pohtimalla omia nykyisiä tai haaveilemiaan rooleja – liittyvätpä ne unelmatyöhön, intohimoisiin vapaa-ajan harrastuksiin tai sosiaalisiin suhteisiin. Jos valitset niistä yhden, mitä tämä puoli sinusta haluaisi kertoa maailmalle juuri nyt? Oletko ehkä fregaani-Teemu tai koti-isä-Johannes tai Linnea von Kattendam?

mom-1508902_1280

Onnistunut henkilöbrändi on aito ja rehellinen Sinä, joka opettaa ja jakaa oman intohimonsa ja/tai spesialiteettinsa saloista. Ne tavat miten haluat omasta jakaa, voit vapaasti valita. LinkedIn on ammatillisen verkostoitumisen ja henkilöbrändin rakentamiseen parhaita työkaluja, joten harkitse sitä alkuun. LinkedIn-urasi voit aloittaa ihan ensin tykkäämällä muiden postauksista, sitten kommentoimalla niihin ja lopulta alkamalla itse postailemaan ja tuottamaan muutakin sisältöä. Älä turhaan arkaile, sinulla on varmasti paljon annettavaa! Lisää henkilöbrändin merkityksestä voit lukea esimerkiksi Jani Liljan sivuilta ja henkilöbrändin rakentamisen työkaluista Henna Niirasen sivuilta.

Henkilöbrändin rakentaminen on parhaimmillaan syvästi merkityksellistä ja hauskaa touhua. Teet niitä asioita, jotka ovat itsellesi parhautta ja kerrot niistä muille valitsemillasi tavoilla.

web_01a5541-kopioKirjoittaja Ronja Iso-Heiko on pesunkestävä teologi, liiketaloustiedollisella asiantuntijuudella höystettynä, ja työskennellyt muun muassa kuorma-autojen korjaajana ja lihapullien myyjänä. Ronja uskoo hyvän voittoon ja jokaisen mahdollisuuteen löytää tai luoda itselleen se oikea unelmaduuni — tai jopa useampikin.

Työnhaun toteutuksesta

Piilo-osaajat kirjoittivat hiljan perehdytyksen periaatteista. Työnhaun maailmaan on hyvä perehdyttää itsensä ja toisaalta antaa itsensä olla oikeutetusti hetki ihan pihalla. Itse asiassa käytännöt ovat tiuhaan muuttuvia ja se vaatiikin jatkuvaa perehtymistä. Ajan ja omien resurssien hyödyntämisen optimoimiseksi on hyvä suunnitella miten omaa työnhakuaan toteuttaa.

Peruspohja rakentuu itsetuntemukselle

Kumous kirjoitti jokin aika sitten Aki Hintsasta kertovaan Voittamisen anatomiaan pohjautuen syvälle menevän tekstin itsetuntemuksesta ja voimavarojen ylläpitämisestä työnhaussa. Omien tavoitteiden ja arvojen (core) ymmärtäminen auttaa keskittymään olennaisimpaan oman työnhaun kannalta. Päivi Montgomery käsittelee samaa teemaa ja esittää työnhakua konkretisoivia kysymyksiä.

Itsetuntemus kehittyy myös tarkastellessa avoimia työpaikkoja ja pohtiessa itseä kiinnostavien yritysten tarpeita. Eri aloilla on erilaisia kanavia viestiä avoimista työpaikoista. Esimerkiksi tekniikan alan ammattiuran alkutaipaleella oleva saattaa huomata löytävänsä parhaiten kriteereihin osuvia avoimia työpaikkoja rekrytointiyritysten sivuilta, kuten aTalent ja Academic Work.

Oman alan kanavat löytyvät varsin nopeasti. Silloin tällöin kannattaa kuitenkin kurkistaa myös esimerkiksi mol.fi-sivustolle, josta voi löytyä mielenkiintoisia paikkoja ja yrityksiä oman kuplan ulkopuolelta. Avoimien ilmoitusten tuntemus helpottaa ilmoittamattomien tarvetyöpaikkojen etsimistä itseä kiinnostavista yrityksistä. Siinä pääperiaatteena on ottaa yhteyttä yritykseen ja sopia lyhyt tapaaminen, jossa voi esittäytyä kasvotusten. Tässä kontakteista voi olla iso apu.

Räätälöi hakemuksesi

Olemme kokeneet tehokkaimmaksi kirjoittaa tyhjään dokumenttipohjaan ilmoituksessa mainitut kriteerit ja toiveet. Tämän jälkeen vastaamme esitettyihin kriteereihin ja toiveisiin hyödyntäen työhistoriaa ja muuta osaamista. Hakemusta tehdessämme myös kuvittelemme itsemme tehtävään: samalla löydämme ne asiat, joita emme ymmärrä ja jotka saavat meidät soittamaan yhteyshenkilölle.

Työpaikkailmoituksissa käytettävillä termeillä on muuten usein määritelmä. Tsekkaapa esimerkiksi tutkiva työote, avoin persoona ja dynaaminen toimintaympäristö. Kun tietää mitä hakemuksen vastaanottaja saattaisi tarkoittaa sanavalinnoillaan, on helpompi löytää itsestä osuvia esimerkkejä.

Miten sinä suunnittelet työnhakuasi ja mitä vaiheita siihen kuuluu?

Tärkeintä on pitää työnhakuaan esillä siellä missä kulkee. Tuoda esiin, että olen liikekannalla ja keskustella millaisia tarpeita keskustelukumppaneilla ja heidän edustamillaan yrityksillä on. Työnhaun esillä pitämisessä työnhakuyhteisö voi olla oiva apuri. Tähän Piilo-osaajat tarjoaa kuplivan mahdollisuuden koko valtakunnassa! Kysy lisää piilo-osaajat@gmail.com.

cvkuva

Annamaija Åhman on uransa uusilla askelilla tasapainoileva konetekniikan diplomi-insinööri, joka innostuu laadusta, asiakaskokemuksista ja hyväkuntoisista puruista välipohjassa.

 

 

 

 

 

Satu Manner

Satu Manner on uraloikkaa yliopistomaailmasta teollisuuteen ottava materiaalitekniikan diplomi-insinööri, joka mutkittelee kohti taustaansa sopivaa kiinnostustensa mukaista asiantuntijatehtävää.

Intohimoa ei voi löytää, se voi vain löytyä

Matkalla oman intohimon löytymiseen avoin mieli on avainasemassa. Kriittinen ja vastaan hangoitteleva mieli estää näkemästä ovia, joita on avautumassa eteen. Joskus asioiden merkityksen ymmärtää vasta jälkikäteen, kuten kävi omalla kohdalla.

Kirjoitin taannoin siitä, kuinka oma intohimo on hyvä valjastaa työnhakuun kumppaniksi. Monilla työnhakijoilla tuntuu kuitenkin olevan vaikeuksia siinä, etteivät tunnista omaa intohimoaan. Siihen voi olla syynä se, että jää jumiin omiin ajatuksiin.  Tällainen jumittava ajatus on esimerkiksi ”ei minulla ole mitään kutsumusta” tai ”ei intohimo ole minun juttuni”. Joskus kuulen muiden puheista, että intohimon pitäisi olla jotain sellaista, mikä on ollut lapsesta asti. Muuten se ei ole oikea intohimo.

Aivan pienenä lapsena olemme toki aitoja itsejämme – meihin ei ole ohjelmoitu mitään odotuksia ja toiveita siitä, mitä meidän pitäisi olla. On totta, että sieltä löytyy vinkkejä meidän intohimostamme tai kutsumuksestamme, mutta ne voivat olla meiltä piilossa. Usein hienoissa tarinoissa intohimon löytymisestä on maininta siitä, että henkilöllä on ollut lapsena kiinnostus tähän asiaan. Näin ei kuitenkaan kaikilla ole ja se voi johtaa harhaan.

”Vasta työkokemuksen myötä ymmärsin, mihin haluan osaamistani käyttää.”

Oma intohimoni on löytynyt omasta mielestäni aivan sattuman kautta. Eksyin opiskelukaverin innoittamana informaatiotutkimuksen pääsykokeisiin ja opiskelupaikankin sain varasijalta. Opiskellessa sitten innostuin tiedonhallinnasta ja organisaatioista, mutta vasta työkokemuksen myötä ymmärsin, mihin haluan osaamistani käyttää. Toki voi näin jälkikäteen miettiä, että jo lapsuudessa minulla on ollut jotain tiedonhallintaan viittaavia taipumuksia, mutta eivät ne mitenkään selviä olleet.

quote calligraphy under cup of lemon tea

Photo by Studio 7042 on Pexels.com

Myös rajoittunut ajattelu voi olla esteenä intohimon löytymisessä. Voisi kai sanoa, että meillä kaikilla on jotain rajoitteita omassa mielessä. Niistä on hyvä jäädä itselle kiinni – huomata ne hetket, kun rajoitin lyö päälle – ja tulla tietoiseksi omasta ajattelusta. Aina kun huomaat kapinoivasi tai haraat vastaan, pysähdy. Tutkaile tilannetta. Onko asia varmasti niin? Voisiko asiaa miettiä myös toisin?

Intohimon löytämisessä on mielestäni vaikeinta ymmärtää se, että sitä ei voi löytää vaikka se voi löytyä. Haloo Helsinki!n kappaleessa ”Kuussa tuulee” on suurta viisautta: ”Jos lähden rakkautta etsimään, olen varma se ei vastaan tuu. Mut jos lähden vaan elämään niin saatan joskus rakastuu, ja uskon et asiat tapahtuu.” Asia on näin myös intohimon suhteen. Kun lähtee elämään – tekee asioita, jotka jännittää ja ehkä vähän pelottaakin – niin alkaa myös tapahtua. Ehkä eteesi tulee asia joka innostaa sinua niin, että huomaat poskiesi punoittavan ja sykkeesi nousevan.

Kannattaa myös tarkkailla, mistä asiasta innostuu niin paljon, että haluaa kertoa siitä myös muille. Jakaa artikkelin LinkedIn:ssä tai vaahdota kahvipöydässä. Ehkä sieltä jostain löytyy se oma intohimon kohde.

virpi-naukkarinen-e1517165814894

 

Kirjoittaja Virpi Naukkarinen on pelkojensa kanssa tanssiva IT-orientoitunut tietoasiantuntija, joka aikoo parantaa organisaatioissa tiedon kulkua asiakasrajapintaan.

Tärkein työelämätaito? Itsetuntemus!

Jari Saarenpää vieraili Piilo-osaajien ja MiB ry.n järjestämillä rekrytointi-ja osaamismarkkinoilla 27.-28.8.2018 Tampereella ja Helsingissä kertomassa itsetuntemuksen merkityksestä työnhaussa ja työelämässä yleensä. Omien luontaisten taipumuksiemme ja motivaatioidemme syntymekanismien tarkastelen kautta pääsemme lähemmäs työelämän kautta saavutettavaa onnellisuutta.

Tekemällä sitä, mikä on meille luontaista, pidämme yllä motivaatiota, joka puolestaan resonoi työssä koetun onnellisuuden kanssa. Miten sitten oivaltaa omat luontaiset taipumuksensa? Tähän Jari Saarenpäällä, jonka omakaan tie luontaisten taipumuksien ja motivaation löytämiseen ei ole ollut suoraviivainen, oli muutamia oivia vinkkejä.

Työhyvinvointikyselyt paljastavat useimmiten saman tuloksen: suurin osa työntekijöistä  viihtyy työssään, mutta samalla ei kuitenkaan anna sille parastaan. Motivaatio puuttuu, mutta miksi? Työn imu on yllättävän vaikeaa toisaalta saavuttaa ja toisaalta ylläpitää. Jari Saarenpää mainitsi motivaatiosyklin olevan noin 10-15 vuotta. Tuona aikana työntekijä kasvaa innostuneesta ja työtehtäviään vasta opettelevasta yksilöstä innostuneeksi ammattilaiseksi ja lopulta vähän vähemmän innostuneeksi, samoja tuttuja juttuja tahkovaksi leipääntymisen tiellä puurtavaksi yksilöksi. Pahimmillaan työntekijä voi tipahtaa työelämämasennuksen suohon, jossa työtehtävät eivät motivoi lainkaan eikä mitään saa myöskään tehtyä. Mikä siis neuvoksi?

achievement action adventure backlit

Photo by Pixabay on Pexels.com

Se, mitä kukin meistä osaa, on vain osa sitä, mitä me olemme työntekijöinä — tai ylipäätään ihmisinä. Oman osaamisen takana olevaan minään olisi jokaisen tärkeä tutustua, koska siellä lepää avain omien luontaisten taipumusten ja motivaation tunnistamiseen.

Omaa maailmassa olemista voi tarkastella vaikkapa kolmen minän kautta ja ottaa avuksi mielikuva merellä seilaavasta jäävuoresta. Se, mikä näkyy pinnan päällä, on tosiaan vain jäävuoren huippu eli se miten käyttäydymme eri tilanteissa. Pinnan alta löytyvät kolme minää eli luontaiset taipumuksemme: työminä eli ne roolit ja taidot, jotka omaamme tällä hetkellä työelämässämme ja jotka ovat ideaalisti koko ajan kehittyviä, toiveminä eli arvomaailmamme, ja luontainen minä eli taipumuksemme, asenteemme, uskomuksemme ja näistä kumpuava motivaatio.

Hyvä työkalu omien taipumusten tarkasteluun on esimerkiksi ajattelu- ja päätöksentekotyylitestit kuten Luontaiset Taipumukset -valmennus, joka perustuu Myers-Briggsin persoonallisuustestiin. Testin voi tehdä esimerkiksi tästä linkistä.

Se, mitä kukin meistä osaa, on vain osa sitä, mitä me olemme työntekijöinä — tai ylipäätään ihmisinä.

web_01a5541-kopioKirjoittaja Ronja Iso-Heiko on pesunkestävä teologi, liiketaloustiedollisella asiantuntijuudella höystettynä, ja työskennellyt muun muassa kuorma-autojen korjaajana ja lihapullien myyjänä. Ronja uskoo hyvän voittoon ja jokaisen mahdollisuuteen löytää tai luoda itselleen se oikea unelmaduuni — tai jopa useampikin.

 

Piilo-osaajissa oppii uusia taitoja työelämään

Piilo-osaajat ei ole pelkkä innovatiivinen kanava oman osaamisen näkyväksi tekemiseen. Se on myös yhteisö, joka antaa mahdollisuuden oppia uusia taitoja, joita voi hyödyntää myös työelämässä.

Osaajillamme on kokemusta useilta eri aloilta, mikä on suuri etu vinkkien ja kokemusten jakamisessa. On hienoa huomata, miten mielellään oma osaaminen annetaan yhteisön käyttöön. Kaikilla osapuolilla on mahdollisuus oppia uutta tai uusia näkökulmia.

On myös hyödyllistä nähdä, miten hyvin asioita pystyy hoitamaan virtuaalisesti, vaikka toisinaan tapaamme fyysisestikin. Seuraamalla muiden tekemistä keskustelujen lisäksi on voinut oppia paljon. Erilaiset työtavat ja kokemukset rikastavat jokaisen Piilo-osaajan osaamispankkia.

”Jokaisen piilarin tavasta olla esillä somessa oppii itsekin jotain ja olen miettinyt miten itse näyn ja haluaisin näkyä ja miten siihen vaikutan.” – Satu Manner

”Kaikenkaikkiaan muiden blogiteksteistä oppii todella paljon kuin myös sisäisissä kanavissa jaetusta tiedosta.” – Hilla-Maria Zetterman

”Hommia on saanut tehdä siten kun omaan arkeen parhaiten mahtuu.” – Annamaija Åhman

Tuotamme kaiken sisällön somekanaviimme itse. Jos jokin kanava on jäänyt vieraammaksi, on helppo lähteä mukaan tiimiin ja tutustumaan sen käyttöön. Hommat hoituvat myös niinä päivinä, kun aikataulut antavat huonommin myöten. Tarvittaessa autetaan ja tuurataan, myös tiimirajojen yli.

Somekanavien lisäksi käytössämme on virtuaalisen yhteistyön työkaluja, joiden avulla sovimme esimerkiksi blogivuoroista ja käymme keskustelua osaajille ajankohtaisista asioista. Näiden tuntemisesta on ollut hyötyä myös työelämässä. Ja verkoston osaamisen avulla löytyy vinkkejä harvemmin vastaantulevissa tilanteissakin.

”Mulle uusina juttuina tuli mm. Slack, FB-ylläpito ja blogin kirjoitus. Kirjoittaminen blogiin tuntuikin kaikista vaikeimmalta ajatukselta. Mutta ekan tekstin jälkeen seuraava olikin helpompi. Lisäksi mainittakoon, että olin hoitovapaalla ja päivän ainoa työskentelyhetki oli 1,5h päikkärit. Siinä oppi tehokasta työskentelyä, myös hakemustekstit napakoituivat.” – Hilla-Maria Zetterman

Blogimme antaa mahdollisuuden kehittyä sisällöntuottajana. Yhteisblogissa pääsee kokeilemaan kirjoittamista, mutta mukana ei ole oman blogin painetta tuottaa jatkuvasti uutta sisältöä. Myös aiheiden pohdintaan ja tekstiluonnosten sparraamiseen saa apua yhteisöltä. 

”Olen saanut rohkeutta ilmaista itseäni ja puhua omalla äänelläni. Toimittajana haastattelen, kirjoitan ja muokkaan juttuja eri haastateltavien ja tietolähteiden pohjalta. Omakohtaisen blogin kirjoittaminen tuntui siksi isolta hypyltä. Oli kuitenkin hienoa huomata, että lopulta blogi syntyi kuin itsestään ja kirjoittaminen on iloni siinäkin lajissa.” – Heidi Hölsömäki

Olemme sekä järjestäneet omia tapahtumia että osallistuneet muiden järjestämiin tapahtumiin. Kaikki ovat olleet mukana suunnittelussa ja toteuttamisessa jossain roolissa. Halukkaat ovat päässeet esimerkiksi esiintymään joko Piilo-osaajien tai oman osaamisensa edustajana, tilanteesta ja tilaisuudesta riippuen.

”Olen käynyt esittelemässä Piilo-osaajia työnhakutapahtumassa, pitänyt julkisen puheen työnhaun uusista tavoista ja ideoista, oppinut kuvaamaan osaamiseni napakammin, ollut FB-ylläpitäjänä ja yrittänyt parhaani sparrata muita.” – Annamaija Åhman

”Piilo-osaajien postikorttia taittaessani opin, että ideointi, yhteistyö ja vuorovaikutus onnistuvat myös virtuaalisesti, kun kaikki ovat sitoutuneita yhteiseen tekemiseen.” – Heidi Hölsömäki

Somen merkitys ja mahdollisuudet työnhaussa tulevat hyvin esille Piilo-osaajien toiminnassa ja keskusteluissa. Monet osaajat ovat sekä muiden esimerkin että vastuutehtävissä saatujen kokemusten innoittamana aktivoituneet esimerkiksi Twitterissä tai perustaneet oman blogin.

”Mulle Piilarit ovat opettaneet aivan uudella tavalla somen merkitystä työnhaussa. Aloitin toisena Twitter-vastaavana keväällä, eikä mulla ollut aiempaa kokemusta. Nyt homma jo sujuu ja tuntuu mukavalta, kun voi vaikuttaa näinkin helpolla tavalla verkoston näkyvyyteen ja toimintaan. Samalla on omakin Twitter-tili aktivoitunut.” – Petra Alijärvi

”On ollut ajatus opetella hyödyntämään kotisivuja, Piilareiden profiilien päivitys on tuonut siihen käytännön osaamisen ja rohkaissut pyörimään ja kokeilemaan wp-alustalla. Blogin kirjoittaminen on palauttanut kirjoittamisen elämään ja opettanut sisällöntuotannosta blogimaailmassa ja verkossa.” – Satu Manner

Piilo-osaajat laajenee 1.9.2018 valtakunnalliseksi osaajagalleriaksi. Jos haluat mukaan aktiiviseen sisältöä tuottavaan yhteisöön, laitathan viestiä: piilo.osaajat@gmail.com.

Olemme joukko eri alojen aktiivisia osaajia etsimässä seuraavaa mielenkiintoista askelta urallamme. Koulutus- ja työkokemustaustamme ovat monipuoliset, joten löydät joukostamme osaajia niin yleisiin asiantuntija- ja tukitehtäviin kuin hyvinkin spesifeihin tarpeisiin.

Kaisa_profiilikuva

Kirjoittaja Kaisa Selamo on hyvinvoinnista ja itsensä johtamisesta kiinnostunut diplomi-insinööri, joka jakaa aikansa perheen, työn ja työnhaun kesken. Ja on samalla sietämättömän onnellinen.

 

 

 

 

Piilo-osaajien taipaleesta voit lukea lisää:

Työnhakuyhteisö on onnistumistarinoita ja vertaistukea:

Osaajamme Heidi Hölsömäki pohti pari viikkoa sitten Piilareiden merkitystä itselleen: