Piilo-osaajien vinkit työnhaun työkaluista

Pari viikkoa sitten Piilo-osaajat listasi parhaita vinkkejään työnhakuprojektin edistämiseen. Nyt on vuorossa vinkkejä työkaluihin ja ajatuksiin, joista voi saada apua ja lisäpotkua työnhaun eri vaiheisiin.

Esitä osaamisesi nykyaikaisesti

Työelämän ja työurien muuttuessa monimuotoisemmiksi ”perinteinen” CV ei enää esitä olemassa olevaa osaamista parhaalla mahdollisella tavalla. Tällöin kannattaa kokeilla osaamispohjaista CV:tä. Sanna Turunen antaa hyviä vinkkejä siihen, miten pääset alkuun. Olisiko tässä uusi pääsylippusi työhaastatteluun?

Myös CV:n ulkoasua mietitään nykyään entistä enemmän. Minna Nurminen antaa vinkkejä tähän blogitekstissään. Bonuksena Minnan video siitä, miten saat luotua mieleenpainuvan CV:n Canvalla. Canvasta löydät valmiita pohjia CV:n pohjaksi, ja helppokäyttöisen työkalun niiden muokkaamiseen.

CV:n voi tehdä myös videomuodossa. Tai vaikka tehdä sen ja työhakemuksen tueksi lyhyen videon osaamisestasi ja motivaatiostasi. Petra Alijärvi listaa asioita, jotka huomioimalla saat tehtyä laadukkaan ja erottuvan selfievideon työnhakusi avuksi. Samalla saat mahdollisuuden oppia uusia taitoja!

Tökkiikö työnhaku? Kokeile näitä keinoja!

Mentorointi voi olla tuttua työelämästä, mutta siitä voi olla paljon apua myös työnhaussa. Ohjaus, sparraus ja ulkopuolinen näkemys voivat auttaa monesta työnhaun kuopasta ylös ja eteenpäin. Heidi Krohns-Välimäki kertoo omasta kokemuksestaan mentoroinnista työnhaun tukena ja antaa vinkkejä siihen, miten voit saada onnistuneita tuloksia mentoroinnin avulla.

Työnhaussa on monia eri vaiheita ja osa-alueita. Näiden hallitsemiseen sekä viestinnän, oman aikataulun ja tavoitteiden suunnittelemiseen kannattaa käyttää ja kokeilla erilaisia työkaluja. Marjaana Jokinen antaa vinkkejä työkaluista tietotyöläisen näkökulmasta. Ovatko esimerkiksi Slack, Skype ja Trello sinulle tuttuja. Jos ei, niin Marjaanan blogitekstistä saat paljon uusia ajatuksia.

Apua työnhaun hallitsemiseen saa myös tutumpien työkalujen käytön tarkistamisella. Näihin työkauluihin kuuluvat kalenteri, sähköposti ja some-kanavat. Satu Manner antaa vinkkejä, miten saat helposti ryhtiä työnhaun rutiineihin tekemällä pieniä muutoksia näiden käyttötottumuksiin.

Kirjoittaja Kaisa Selamo on ympäristöstä, hyvinvoinnista, viestinnästä ja valmentamisesta kiinnostunut diplomi-insinööri, joka jakaa aikansa perheen, työn ja työnhaun kesken. Ja on samalla sietämättömän onnellinen.

ammatilliset opettajaopinnot

Kohtaantopohdintaa

Suomessa on paljon hyviä osaajia vailla työtä. Meillä on myös paljon avoimia työpaikkoja. Oppilaitokset työntävät osaajia työmarkkinoille laumoittain.

Työnantajat ja yrittäjät kertovat etteivät saa tarpeeksi osaavaa väkeä heillä avoinna oleviin työpaikkoihin. –Mikä tässä mättää?

Eivätkö työnhakijat osaa tehdä työhakemuksia oikein? Miksi oppilaitokset eivät tuota osaajia aloille, joille on kysyntää? Onko työnantajilla epärealistiset odotukset uudelle työntekijälle?

Kysymyksiä on paljon, vastauksia tai ratkaisuehdotuksia vähemmän. Toiveita kyllä. Ja CV:n tekovalmennusta työttömien aktivoimiseksi.

Entä jos kyse onkin näkökulmavirheestä? –Pitäisikö katsoa tarkemmin yrityksiä ja heidän strategioitaan henkilöstösuunnittelun näkökulmasta? Mitä siellä on kolmen-viiden vuoden päästä tarpeina? Millainen on yrityksen eli työpaikan perehdytyskulttuuri?

Miten oppilaitokset suunnittelevat tarjontansa? Yrityksiltä saamiensa tulevien osaamistarpeiden mukaan vaiko nyt tällä hetkellä olevien ad-hoc paniikin perusteella?

Itse lähtisin hakemaan kohtaanto-ongelmaan ratkaisua ennakoivasta imuohjauksesta pidemmän koulutuksen vaatimaan osaamistarpeeseen. Akuuttiin työvoimatarpeeseen etsisin apua lyhytaikaisesta muuntokoulutuksesta ja työpaikalla tapahtuvaa perehdytystä kehittämällä.

Työllisyyden hoidossa katse on kiinnitettävä työpaikkoihin ja työpaikoille, pois työttömistä.

Matti Kortteus (3)

Kirjoittaja Matti Kortteus on mahdollisuusbongari, ideoiden kytkijä, onnistumiskapeikkojen hoonaaja. Etsin ongelmia. Olen jumittunut kehittämiseen ja ratkaisunhakuun. Tutkailen palveluita, digitalisaatiota, viestintää. Välillä infraa ja liikennettä. Joskus ärsytän ja härnään. @kortteus

TYÖPAIKKOJA VAI TYÖLLISYYSPROSENTTEJA?

Tulevana sunnuntaina on vuoden 2019 eduskuntavaalien varsinainen äänestyspäivä ja saamme tietää uuden eduskunnan kokoonpanon. Mikä on jatkossa tärkeää, työllisyysaste vai työpaikat?
Työsopimus

Näitä me haluamme.

Jos kysytään esimerkiksi minulta työnhakijana, niin työpaikat. On olemassa erilaisia tilastoja, joissa osassa olen työssä ja osassa työtön. Todellisuudessa olen molempia. Teen satunnaisia tuntikouluttajan töitä, mutta niitä on kuitenkin sen verran vähän, ja harvoin, että en elä työlläni.

Edellisen hallituksen tavoite oli nostaa työllisyysaste 72 –prosenttiin, ja omasta mielestään he ovat siinä onnistuneet. Voidaan myös väittää, että osa noususta on tilastokikkailua ja osa maailmantalouden kasvua, johon hallituksen toimet kuten aktiivimalli ja kiky eivät vaikuttaneet.

Aktiivimallista Kristiina Paavola kirjoitti kahteenkin otteeseen blogiimme viime vuonna.

Helsingin Sanomat julkaisi jo 24.3. analyysin siitä, millaisia toimia työllisyyden parantamiseksi on taloustieteilijöiden ja virkamiesten toimesta viime vuosina suositeltu. Näitä ovat:

  • Työttömyystukien leikkaaminen
  • Työttömyystuen ehtojen kiristäminen
  • Eläkeputken lyhentäminen
  • Irtisanomissuojan heikentäminen
  • Työn verotuksen keventäminen
  • Palkkatuki
  • Perhevapaiden uudistaminen
  • Paikallinen sopiminen
  • Saatavuusharkinnan poistaminen
  • Työttömyysturvan suojaosan nostaminen

Näin työnhakijan näkökulmasta 5 keinoa on samaa keppiä kuin aktiivimalli, 3 on oikeasti työttömien tilannetta parantavia tai siihen positiivisesti vaikuttavia, yksi ohittaa suomalaisen työttömän kokonaan ja yksi hyödyttää niitä, joilla jo on työtä.

Keskityn nyt noihin kolmeen keinoon:

Palkkatuki on tutkitusti toimiva, mutta se maksaa. Poliittiset ideologiat sikseen, jos jokin asia toimii, mutta maksaa jonkin verran jonkin aikaa, onko se huono asia?

img_0346-1

Kuvan nuorimies täyttää tänä vuonna 15. Millaisille työmarkkinoille hän astuu?

 

Perhevapaiden uudistaminen, ei HS:n mukaan vaikuta oikein työllistymiseen, mutta henkilökohtaisesti suosittelen isiä käyttämään kaiken mahdollisen heille tarjotun perhevapaan. Suositukseni kanssa en ole yksin, vaikkakin laskelmat on tehty ensisijaisesti työssäkäyvien osalta.

Työttömyysturvan suojaosan nostaminen, maksaa, mutta kuinka paljon? Soviteltu päiväraha on sokkelo jo nyt, joten laskelmat olisivat auttaneet.

Näin keikkatyötä tekevänä työnhakijana on myös huomioitava, että keikkatyön tuomaa osaamista ei varsinaisesti aina arvosteta työpaikkaa täytettäessä. Tämä siitäkin huolimatta, että ainakin asiantuntijatyössä se on keino laventaa ydinosaamista ja tehdä sivuttaissuuntaista liikettä uralla.

Se mitä tuleva hallitus tekee, on vielä arvailujen varassa, mutta tarvitaan työpaikkoja, jotta työllisyysaste nousee oikeasti paremmaksi ja takaa sen, että meillä pienenä kansana on jatkossakin mahdollisuus elää hyvää elämää.

 

Tommi Helenius

Kirjoittaja Tommi Helenius omaa uteliaan mielen ja kokeilee mielellään erilaisia asioita ICT-alaa sivuten. Pelkkä Excelien pyörittely ei innosta, joten Tommi toimii mielellään ihmisten ja teknologian välimaastossa, liiketoiminnan ja tekniikan välisenä tulkkina.

Piilo-osaajat yhteisö

Piilo-osaajien parhaat vinkit työnhakuprojektiin

Oman työnhakuni kulmakivenä on osaltaan ollut Annamaija Åhmanin blogikirjoitus työnhausta projektina. Kun taas kerran palasin perusasioiden äärelle, kaivoin Piilareiden blogista muitakin vinkkejä työnhakuprojektin edistämiseen. Tässä ne ovat myös sinun iloksesi ja avuksesi. Ole hyvä!

Työnhaku projektina

Yllä mainitussa postauksessa Annamaija kannustaa suunnittelemaan työnhakua ja asettamaan tavoitteita. Suunnitelman ja tavoitteiden kannattaa olla mitattavia. Näin edistymistä pystyy arvioimaan pitkin matkaa ja tekemään tarvittavia muutoksia. Lisää vinkkejä työnhaun suunnitteluun, työkaluihin ja toteutukseen Annamaija antaa toisessa postauksessaan työnhaun toteutuksesta.

Työnhakua projektina on miettinyt myös Mari Talla. Hän lähti katsomaan asiaa prosessikaavion kautta. Marin kaavio auttaa hahmottamaan sitä, miten monimutkainen prosessit työnhaku voi todella olla ja kuinka moneen kohtaan pitää muistaa kiinnittää huomiota.

Työnhakuprojektia voi lähestyä myös yksinyrittäjän näkökulmasta, kuten Ann-Charlotte Nyblom on tehnyt. Työnhaussa tarvitaan myös yrittäjälle tärkeitä itseohjautuvuuden taitoja, kun on itse vastuussa koko projektista, sen eteenpäinviemisestä ja toteutumisesta. Postauksesta löytyy myös vinkkejä näiden taitojen kehittämiseen.

Työnhaussa erottuminen

Työnhakuprojektiin ja –prosessiin kuuluu myös oman osaamisen kartoittaminen ja sanoittaminen. Erityisen tärkeää tämä on silloin, jos tavoitteenasi on alan vaihto tai uran uudelleen suuntaaminen. Tällaisessa tilanteessa apua voi löytää urasuunnittelun työkaluista ja itsetuntemuksen kehittämisestä. Hyviä vinkkejä tähän antaa Saara Kankimäki.

Omia erottumisen keinoja voit löytää myös pohtimalla, missä asioissa olet huippuhyvä. Uracoach Suvi Wulff esittelee vieraskynäpostauksessaan Osaamiskartan, jonka avulla pääset kiinni näihin osaamisalueisiisi.

Toinen vieraskynäpostaus, josta saat apua erottumistekijöidesi miettimiseen on Raisa Aromaan kirjoitus asiakasarvosta työnhaussa. Raisan avulla pääset miettimään, mikä on se arvolupaus ja osaamisesi myyntivaltti, jolla erotut ja pystyt auttamaan parhaalla tavalla tulevaa työnantajaasi.

Kokeile näitäkin!

Ihmiset hahmottavat tavoitteita ja suunnitelmia eri tavoilla. Jos olet visuaalisesti suuntautunut, kannattaa kokeilla aarrekarttaa uran ja työnhaun suunnitteluun Annamaija Åhmanin vinkkien avulla. Ja erityisesti kannattaa kokeilla, jos et ole – erilainen tapa hahmottaa asioita voi avata niitä uudella tavalla!

Muita kokeilemisen arvoisia työkaluja ovat erilaiset persoonallisuustestit. Satu Manner kertoo postauksessaan, miten näiden avulla voit oppia uutta itsestäsi ja vahvuuksistasi sekä osaamisestasi. Tutustumalla näihin uusiin tietoihin uteliaasti voit löytää uusia suuntia työnhaullesi.

Piilo-osaajien blogista löytyy paljon muitakin kirjoituksia, joista voit löytää vinkkejä työnhakuun ja sen eri vaiheisiin. Lisäksi osaajien onnistumistarinoista saat inspiraatiota ja kannustusta omaan työnhakuusi. Ja tietysti osaajien omasta osaamisestaan kirjoittamista teksteistä voit löytää uusia ajatuksia oman urasi kehittämiseen. Tutustu ja innostu kuplivasta työnhausta kanssamme!

Kirjoittaja Kaisa Selamo on ympäristöstä, hyvinvoinnista, viestinnästä ja valmentamisesta kiinnostunut diplomi-insinööri, joka jakaa aikansa perheen, työn ja työnhaun kesken. Ja on samalla sietämättömän onnellinen.

humanistin hissipuhe

Kun humanisti pusersi hissipuheen

Olen lukenut hissipuheista aina silloin tällöin milloin missäkin yhteydessä. Humanistina olen pitänyt niitä lähinnä business-ihmisten liioittelevina myyntipuheina, joille minulla ei ole juurikaan käyttöä. Itsensä julkikehuminen on tuntunut ajatukseni jopa vastenmieliseltä. Mieluummin olen halunnut keskustella syvällisesti substanssista ja mainita omista saavutuksistani korkeintaan sivulauseessa.

Vuodenvaihteessa jouduin kuitenkin sen tosiasian eteen, että olin 57-vuotias
viestinnän ja kehittämisen ammattilainen, mutta työtön sellainen, ensimmäistä kertaa
elämässäni.

Työnhaun lomassa päätin hakea mielenkiintoiselta vaikuttavaan valmennukseen, joka oli suunnattu korkeakoulutetuille työttömille tai työttömyysuhan alaisille henkilöille. Näitä valmennuksia moititaan joskus itsestäänselvyyksien toistelusta, mutta itselleni se tuli hyvään saumaan.

Oli aika pysähtyä. Loikka mukavuusalueen ulkopuolelle tapahtui jo valmennuksen alkuvaiheessa, kun muiden osallistujien tavoin sain tehtäväkseni muotoilla oman hissipuheeni.

On olemassa ihmisiä, jotka vakuuttavat puheellaan kuulijansa minuutissa ilman
harjoittelua. Useimmilta meistä napakan hissipuheen laatiminen vaatii harjoittelua. Jo se, että oma osaaminen tulee tiivistää kiinnostavasti noin minuuttiin – kahteen, on haasteellista. Tilanteessa joutuu väkisin miettimään omaa syvintä osaamistaan. Omia arvojaan joutuu myös pohtimaan, samoin todellisia toiveitaan ja tavoitteitaan. Vaikeaa, mutta välttämätöntä. Ja hyödyllistä.

hissipuhe

Hissipuheessa oma osaaminen tiivistetään kiinnostavasti noin minuuttiin – kahteen. Tilanteessa joutuu väkisin miettimään omaa syvintä osaamistaan, omia arvojaan sekä todellisia toiveitaan ja tavoitteitaan.

Oman puheeni rakentamista aloittaessani tunsin lähes fyysistä tuskaa. Yhtäkkiä en osannut mitään enkä ollut hyvä missään. Oudohko johtopäätös, kun työelämässä on vuosia kertynyt lähes kolmekymmentä. Eteenpäin pääsin pilkkomalla puheen palasiin.

Tiedottajana ajattelen nyt hissipuhetta vähän samoin kuin uutista tai tiedotetta. Haluan kertoa kuulijalle jotain uutta. Tässä tapauksessa itsestäni jotain sellaista, jota kuulija ei ole ennen tullut ajatelleeksi ja josta hän voisi hyötyä.

Pilkkomiseen ja puheen rakentamiseen löytyy hyviä vinkkejä esimerkiksi netistä pilvin pimein. Yhden selkeän on esitellyt Loimun urapalvelupäällikkö Suvi Liikkanen.

Yksinkertaistettuna kaava menee niin, että kuvaat ensin itseäsi persoonana ja ammatillisesti, sitten työuraasi sekä kiinnostuksiasi tulevaisuuden suhteen, sitten esittelet omat taitosi. Muista käyttää esimerkkejä! Lopuksi päätät puheen ehdotukseen tai kysymykseen, johon vastapuolesi voi tavalla tai toisella reagoida. Harjoittele puhetta etukäteen, mutta ole oma persoonallinen itsesi. Olet ainutlaatuinen juuri sellaisena.
Omasta hissipuheestani muotoutui lopulta video ohjaaja Kim Saarisen käsissä.

Tarja_Tapaninen
Kirjoittaja Tarja Tapaninen on viestinnän ja kehittämisen konkari, joka rakastaa jäätelöä ja vieroksuu pönöttämistä.