Brändää itsesi ja erotu kilpailijoista työnhaussa

Kuvittele, että olet vieraassa kaupungissa ja etsit kivaa kahvilaa. Kaivat kännykkäsi esiin ja näpyttelet haun selaimeen tai katsot, mitä karttasovellus mahtaa näyttää.
Kurkkaat muutaman kahvilan sivut ja kysäiset ehkä myös tutultasi, joka tuntee kaupungin paremmin. Saat jokaiselta sivulta ja eri ihmisiltä tietyn kuvan paikoista, ja näiden mielikuvien perusteella teet valintasi.

Sama pätee myös henkilökohtaiseen brändiisi työnhakijana. Pidä mielessäsi kirkkaana se, millaista työtä olet hakemassa. Huolehdi myös, että kaikki sinusta kertova materiaali, niin painettu kuin verkkomatskukin, kertoo samaa tarinaa.

Voit kirkastaa työnhakijabrändisi kuvaa itsellesi ja potentiaalisille työnantajille luomalla lyhyen ”statementin”, brändin ytimen, joka kiteyttää sinut, osaamisesi ja mielenkiinnonkohteesi näppärään helposti sisäistettävään pakettiin.

Tässä sinulle muutamia kysymyksiä mietinnän tueksi:

  • Mikä tekee sinusta uniikin, kuka olet?
  • Mitä palveluksia tarjoat työnantajalle?
  • Kuka on yleisösi, kenelle palveluksiasi tarjoat?
  • Mitkä ovat parhaat puolesi, mistä sinut tunnetaan?
  • Mitkä ovat loistavimmat saavutuksesi?
96_PIILARIT_2019

Kuva: Laura Tammisto, Studio Torkkeli

Itsensä brändäämiseen pätee samat säännöt kuin yritysten brändäämiseenkin. Kirjoitin pari viikkoa sitten blogiini, miten pienyrittäjä erottuu kilpailijoistaan.

Puhuin siellä brändin neljästä tukipilarista, ja ne pätevät myös työnhakuun ja henkilöbrändäykseen yleisestikin.

Nämä tukipilarit ovat: arvot, tarina, persoona ja kokemus.

Arvot kertovat siitä mikä on sinulle tärkeää. Usein työnantajakin etsii firmaansa ”sopivaa tyyppiä” eli henkilöä, joka jakaa porukan arvot.

Arvot kannattaa selvittää jo itsetuntemuksenkin vuoksi. Saatat prosessissa oppia jotain itsestäsikin.

Tarinoiden voiman huomaa tänä päivänä helposti. Jokaisella yrityksellä koruyrittäjästä pienpanimoon ​o​n tarina kerrottavanaan. Ja tarinan kerrontaan on panostettu.

​Eikä syyttä – tarinat myyvät. Tarinat erottavat yritykset kilpailijoistaan. Tarinat vetoavat asiakaskuntaan, miksei siis myös työnantajiin?

Oletko ajatellut, miten voisit kertoa tarinaasi työnantajaa kiinnostavalla tavalla? Löytyykö historiastasi tapahtumia, joista olet oppinut? Miksi olet nyt hakemassa juuri näitä töitä, juuri tältä alalta?

Onko työkokemuksessasi jokin huippuonnistuminen tai muu kohta, jonka haluat nostaa esiin, koska se kuvaa sinua tosi hyvin tai on ollut määrittävä asia urallasi?

Nämä asiat kiinnostavat työnantajaakin.

Muistan kuulleeni miehestä, joka hakemuksessaan kertoi, että oli edellisessä työpaikassaan opettanut kokoonpanolinjan työntekijät tekemään töitä vasemmallakin kädellään. Jokainen haastattelija kysyi tästä häneltä, poikkeuksetta.

Nämä asiat erottavat sinut muista, koska ei varmasti löydy toista, jonka tarina on sama.

Arvojen ja tarinan pohjalta sinusta rakentuu omanlaisesi kuva, persoona.

Anna persoonallisuutesi näkyä. Persoonaa voit tuoda esiin kuvin ja värein sekä tekstissä kirjoittajan äänenä: sanavalinnoissa ja kirjoitustavassa.

Mainitsin blogissani myös, että ”– – hyvin brändätty yritys käyttäytyy ennalta-arvattavasti. Kuulostaa ehkä tylsältä, mutta ei asiakkaiden mielestä. Asiakas tykkää siitä, että tietää aivan tarkkaan mitä saa joka kerta kun ostaa yritykseltä”.

Ja sama pätee työnantajiin. Hekin tykkäävät siitä, että tietävät mitä saavat.

Mietipä tätä:

Anne on antanut itsestäsi täsmällisen, tarkan kuvan verkossa. Anne on tyyppi, johon voi luottaa, kun tarvitaan hommien hoitamista ajallaan.

Softafirman rekryvastaava Päivi ottaa Anneen yhteyttä ja on mielissään kun on löytänyt tyypin, jolle voisi antaa tehtäväksi projektien johtamisen ja aikatauluttamisen.

Mutta miten käykään? Anne myöhästyy haastattelusta ja saapuu lopulta paikalle homssuisen näköisenä ja valittelee, että avaimetkin unohtuivat varmaan kotiin.

Päivin positiiviset ennakko-odotukset saavat kyytiä, koska totuus ei vastannutkaan Annen verkossa antamaa mielikuvaa.

Annella saattoi olla vain huono päivä, mutta ymmärsit varmaan mitä koitin sanoa 🙂

Anna itsestäsi todenmukainen kuva – älä sellaista, mitä kuvittelet työnantajien hakevan. Ole sinä!

Ja ole sitä johdonmukaisesti joka paikassa ja joka kerta, kun itsestäsi tuot jotain esiin.

158_PIILARIT_2019

Kuva: Laura Tammisto, Studio Torkkeli

Missä brändiä tuodaan esiin

Kun olet selvittänyt itsellesi arvosi, kiteyttänyt brändisi ytimen ja nostanut tarinasi pääkohdat esiin, on aika tuoda niitä julki persoonallisella äänelläsi aivan joka paikassa, jossa olet esillä:

  • CV:ssä
  • Lyhyessä introflyerissa
  • Omilla kotisivuillasi
  • Käyntikortissa (vinkki: teet ne helposti itse Canvalla)
  • Hissipuheessa
  • Hakemuksessa
  • Verkostoitumistapahtumissa
  • Rekrytapahtumissa
  • Blogissa
  • Kun työhaastattelussa pyydetään kertomaan itsestäsi
  • LinkedInissä ja muissa someprofiileissa

Johdonmukaisuus ja brändikokemuksen yhteneväisyys on avainsana. Anna itsestäsi sama kuva joka paikassa, jossa olet esillä.

Kerro samaa viestiä kaikissa kanavissa: mitä olet hakemassa, mitä tarjoat, mitä osaat.

​Koskaan ei voi tietää, mitä kautta työnantaja sinut löytää, minkä takia viestin yhtenäisyys on tärkeää. Heti ensimmäisestä kohtaamisesta lähtien hän alkaa muodostaa mielikuvaa sinusta, joten ole valppaana joka kanavassa.

148_PIILARIT_2019

Kuva: Laura Tammisto, Studio Torkkeli

Yhteenveto

  1. ​​Kun olet selvittänyt arvosi, pysy niissä (koska kukaan ei tykkää tuuliviireistä, jotka muuttavat mieltään koko ajan ja hyppäävät jokaisen viimeisimmän trendin perässä).
  2. Nosta esiin tarina ja sen huippukohdat. Jos olet ovela, kerrot sen työnantajan näkökulmasta.
  3. Ole oma itsesi.
  4. Tuo esiin ​yhtenäistä viestiä kaikissa kanavissa, viestistä toiseen ja päivästä toiseen.

profiilikuva2.jpgKirjoittaja Minna Nurminen on visualisti Tampereelta, ja hän työskentelee mielellään sekä brändäyksen että käyttöliittymien parissa.

Koulutustausta Minnalla on teknologian alalta, ja hän on aktiivinen osallistuja erilaisten täydentävien verkkokurssien saralla.

Videoi, tarinoi ja vaikuta – sosiaalisen median viimeisimmät trendit

Sosiaalinen media on jatkuvassa muutoksessa uusine ominaisuuksineen ja kanavineen, mutta mikä on somessa pinnalla juuri nyt? Mitä muutoksia eri kanaviin on lähiaikoina tullut tai tulossa? Katso alta somen uusimmat tuulet!

Facebook

Vaikka nuoret somettajat ja omaa somen käyttöään rajoittavat ihmiset ovat vankoin askelin poistuneet Facebookista, on sillä maailmanlaajuisesti yhä yli 1,5 miljardia aktiivista käyttäjää joka päivä. Videot toimivat Facebookissa edelleen hyvin: sisältöön panostaminen ja erityisesti videon koukuttavat alkusekunnit ovat yhä tärkeitä. Tarinallisuus, aitous ja läpinäkyvyys tuovat yrityksen ja brändin lähemmäs yhä tietoisemmaksi käyvää kuluttajaa.

Teknisistä ominaisuuksista eniten muutoksia on tulossa palvelun mobiilikäyttöön 19. elokuuta, kun kuvien ja videoiden kokoa uutisvirrassa madalletaan mittasuhteisiin 4:5. Jos kuva tai video on tätä korkeampi, se ei näy mobiilijulkaisussa lainkaan, joten mittasuhteet kannattaa tarkistaa. Julkaisussa näkyy päivityksen jälkeen vain kolme ensimmäistä tekstiriviä, jolloin uutisvirran julkaisuja on nopeampaa selata. Toisin sanoen timanttinen sisältö ja erityisesti kiinnostava aloitus ovat entistä tärkeämpiä Facebook-julkaisuja tehdessä.

Instagram Stories eli Instagram-tarinat

Instagram Stories jatkaa menestyksekästä riemukulkuaan: Instagramin tarinat-osiolla on maailmanlaajuisesti yli 500 miljoonaa käyttäjää päivittäin. Mikä tarinoista sitten tekee niin suosittuja? Ainakin nämä: kepeys, kerronta ja katoavaisuus. Tarinoiden on tarkoituskin olla pieniä ohimeneviä klippejä käyttäjän – tai vaikkapa yrittäjän – elämästä. Videoiden ja kuvien ottaminen on helppoa ja niiden muokkaamiseen on käytettävissä kymmeniä elementtejä pupukorvista gif-kuviin ja tietovisoihin. Tarinoihin voi todella tarinoida vaikka 10 kuvaa tai videota päivässä, sillä ne eivät tuki käyttäjän tavallista uutisvirtaa. Klippien katoavaisuus houkuttelee seuraajia tarkistamaan päivittäin, mitä uutta tarinoihin on tänään laitettu. Uutena ominaisuutena tarinoihin on tuotu chat-tarra, jonka avulla voi kutsua seuraajiaan liittymään ryhmäkeskusteluun.

Instagram on kertonut testaavansa sovelluksesta versiota, jossa käyttäjän julkaisujen tykkäysmäärät ja videoiden katselukerrat on piilotettu muilta kuin häneltä itseltään. Instagram toivoo, että käyttäjät kokisivat muutoksen myötä vähemmän paineita julkaisujen sisällöstä. Tällä hetkellä ominaisuutta testataan Australiassa, Uudessa-Seelannissa, Irlannissa, Italiassa, Japanissa ja Brasiliassa.

Kuva: Rodion Kutsaev / Unsplash

Twitter

Twitterillä kuukausittaisia käyttäjiä on maailmanlaajuisesti n. 330 miljoonaa. Julkaisun maksimimerkkimäärän tuplaus 140:sta 280:aan merkkiin pari vuotta sitten oli ainakin monelle työkseen tviittailevalle helpotus – joskin tila tuntuu välillä edelleen loppuvan kesken. Uusimpia muutoksia palvelussa ovat mm. yksityisviestien näkymän laajentaminen sekä erilaisten sivuston ulkonäköä muuttavien teemojen ja värivaihtoehtojen lisäys. Useampaa tiliä hallinnoivien ei tarvitse enää kirjautua sisään ja ulos eri tilien välillä, sillä ne kaikki on lisätty sivuvalikkoon (Tweetdeckissä ja mobiilisovelluksessa tilin vaihto on ollut suhteellisen helppoa jo aiemmin).

Videot

Videot ovat vallanneet viime vuosina yhä suurempaa alaa tarinankerronnassa, markkinoinnissa ja brändin luomisessa. Käyttäjiin videot vetoavat visuaalisuudellaan, nopeudellaan ja helppoudellaan, ja monet somen käyttäjät kertovat mieluummin katsovansa videoita kuin lukevansa blogitekstejä tai pitkiä julkaisuja. Tekstin voimaa ei tule kuitenkaan unohtaa – on nimittäin olemassa myös heitä, jotka eivät videoita halua katsoa. Nämä käyttäjät haluavat lukea rauhassa artikkelit ja blogitekstit, eivätkä haikale silmille hyppivän videokerronnan perään. Videoita tehdessä ei siis sovi täysin unohtaa kirjallista ilmaisua, vaan käyttää aiheen niin salliessa molempia viestinnän keinoja toisiaan tukien. Harkittu sisältö, napakka ja kiinnostava aloitus ja myös tietynlainen kotikutoisuus inhimillisine virheineen vetoavat käyttäjiin.

Myös livevideoiden tekoa kannattaa ehdottomasti kokeilla, ja ainakin Facebookissa, Instagramissa ja YouTubessa livevideoiden tekeminen on tehty helpoksi. Livevideot antavat kuluttajalle mahdollisuuden olla vuorovaikutuksessa suosikkibrändien kanssa sananmukaisesti livenä. Yritykset voivat luoda aitoja kohtaamisia seuraajiensa kanssa ja saada tärkeää ja ajanmukaista tietoa siitä, mitä kuluttajat oikeastaan haluavat.

Kuva: Markus Spiske / Unsplash

Mikrovaikuttajat

Vaikuttajamarkkinoinnin kentälle julkisuuden henkilöiden ja fanitetuimpien tubettajien joukkoon ovat astelleet uudet markkinoinnin kultahippuset, mikrovaikuttajat. Mikrovaikuttajat ovat pienemmän mittaluokan bloggaajia ja some-vaikuttajia, joilla on noin muutamien tuhansien suuruinen, usein hyvin sitoutunut ja uskollinen seuraajajoukko. Näiden vaikuttajien valjastaminen tuotteiden ja palveluiden markkinointiin on kustannuksiltaan alhaisempaa, mikä antaa pienen budjetin yrityksille paremmat mahdollisuudet tehdä vaikuttajamarkkinointia. Monet somegurut uskovat, että vaikuttajamarkkinoinnissa siirrytään yhä kiihtyvämmällä tahdilla makrosta mikroon.

Maksullinen mainonta

Some-alustat muuttavat jatkuvasti algoritmejaan, mikä vaikuttaa suoraan siihen, mitä käyttäjät näkevät uutisvirrassaan. Esimerkiksi Facebookin orgaaninen tavoittavuus (eli se, kuinka paljon julkaisut tavoittavat ihmisiä ilman mainostamista) on laskenut viime vuosina yli 50 prosenttia. Yritysten on siis yhä enenevässä määrin turvauduttava mainontaan, jotta viestit ja julkaisut tavoittavat yleisöä. Hyvä puoli on se, että ainakin Facebook-mainonnassa kohderyhmät voi rajata halutessaan hyvinkin tarkkaan, eikä mainostaminen ole ihan mahdottoman kallista. Instagramissa erityisesti tarinoiden mainonta on suhteellisen kustannustehokasta ja toimivaa. Myös keskustelu WhatsApp-markkinoinnista on nostanut päätään ainakin ulkomaisten somentekijöiden artikkeleissa.

Ilmastovaikuttaminen

Huhtikuussa 2019 julkaistu palvelu We Don’t Have Time kehottaa käyttäjiään käyttämään joukkovoimaansa esimerkiksi yrityksiä ja poliitikkoja kohtaan ilmastokriisin pysäyttämiseksi sekä ympäristöä vaalivien asenteiden ja tekojen lisäämiseksi. Jos jokin yritys vaikkapa vähentää muovijätteen tuotantoaan, palvelun käyttäjät voivat lähettää sille sydämiä. Ilmastolle hallaa tekevistä yrityksistä voi puolestaan tehdä varoituksia muille käyttäjille. Sivustolta löytyy myös lista vähäpäästöisistä tuotteista ja palveluista sekä ilmastouutisia. Ideoiden ja vinkkien jakaminen on osa myös toimintaa. Palvelun perustajien mukaan kritiikkiä saaneiden yritysten on reagoitava siihen pitääkseen kiinni asiakkaistaan, ja ne voivat samalla ottaa oppia hyvää tekevistä kilpailijoistaan. Tämäntyyppinen some-palveluiden kautta vaikuttaminen tulee varmasti lisääntymään tulevaisuudessa.

Kirjoittaja Laura Kakkonen on verkkoviestinnän ja somen vietäväksi heittäytynyt taittotaitoinen somenikkari. Visuaalisuus, jatkuva oppiminen ja luova ideointi innostavat niin työelämässä kuin vapaa-ajallakin.

Päätetään päättää

Saku Tuominen on kirjassaan Juu ei, pieni kirja priorisoinnista (2018) kiteyttänyt osuvasti, että päättämättömyys on uusi ei. ”Pitää miettiä –  kuten Tehno Saurén Konstaapeli Reinikaisen roolissa 1980-luvulla hoki – niin maan perusteellisesti”. On olemassa sitä ihan oikeaa miettimistä ja harkintaa.  Ja sitten on vain päätöksen teosta luistamista tai jo omassa mielessä tehdyn päätöksen julkisanomista. Huolimattomasti heitetty abstrakti ilmaus myöhemmin asiaan palaamisesta on valitettavasti lähes yhtä uskottava kuin joulupukki.

Kun soitat esimerkiksi yrityksesi edustajana potentiaaliselle asiakkaalle ja saat vastauksen ”Sorry, en voi puhua nyt, paha paikka. On tosi kiire, mutta palataan asiaan…” Mitä veikkaat, onko todennäköistä, että a) hän soittaa sinulle takaisin, kun kiire helpottaa, b) saat saman vastauksen riippumatta soittosi ajankohdasta vai c) häntä ei yksinkertaisesti kiinnosta. On vaan niin hurjan vaikeaa sanoa se. Ajatellaan että ”palataan asiaan” on vähemmän tyly ilmaus kuin ei kiinnosta samalla kuitenkin riittävästi etäisyyttä ottava. Passiivimuoto jättää määrittelemättä senkin, kumman osapuolen tehtäväksi yhteydenotto jää?

Mutta- sana kiertämällä ja muotoilemalla lause uudestaan koko lause muuttuu tässäkin radikaalisti: ”paha paikka, mutta palataan myöhemmin asiaan” versus ”paha paikka ja soitan sinulle tunnin kuluttua/huomenna klo 15/ensi viikon maanantaina klo 9 tms. ” Tai jos oikeasti et ole kiinnostunut aiheesta niin yksinkertaisesti ”kiitos ei”.

”Huonokin päätös on parempi kuin päättämättömyys” on puolestaan Christoffer Nordberg blogissaan osuvasti napauttanut. Aina on mahdollisuus tehdä korjaavia päätöksiä. Tämän kun muistamme, emme myöskään pidä muita ihmisiä ns. löyhässä epätietoisuuden hirressä ja säästämme kaikkien aikaa.

Soitin asiakkaalle kaksi kertaa noin kuukauden välein. Aina oli tosi paha paikka, mutta sain luvan kuuluisien saatesanojen myötä palata asiaan myöhemmin. Viimeisellä kerralla annoin kaksi vaihtoehtoa, joko sovitaan tapaaminen tai sitten unohdetaan kokonaan. Hän oli hetken hämmentyneenä hiljaa ja myönsi, ettei oikeastaan ollut nyt lainkaan kiinnostunut… Kiitos tästä. Olen tottunut tekemään näitä kahden vaihtoehdon ”laitatko punaisen vai keltaisen paidan ” -taktiikoita lasten ollessa pieniä ja näköjään toimii myös yrityspäättäjien kanssa hyvin.

Kokeilepa tänään

  • korvata mutta sanalla ja
  • vaatia täsmällistä aikaa, kumpi palaa asiaan ja milloin
  • tehdä saamasi ehdotuksen ensimmäinen päätös heti

Kirjoittaja Sanna Ranki on hämeenlinnalainen myynnin ja markkinoinnin ammattilainen, joka tähtää asiakaskokemuksen ja oman työnsä johtamisen kehittämisen lisäksi Lean-ajattelun idean mukaisesti tuloksellisuutta heikentävien hukkien minimoimiseen.

Kolme pointtia vaikuttavasta ja narratiivisesta kirjoittamisesta

Kannattaa kokeilla verkkokoulutusta, terästää tekstiä narratiivisen tekstin elementeillä ja ottaa oppia maineikkailta edeltäjiltä.

1. Kokeile toteutusta digialustalla

Campwire-kurssialustalle pystyy lisäämään monipuolisesti audiota, videota ja tekstiä ja kurssille voi antaa sisäänpääsyn vain haluamilleen henkilöille, tai sen voi pitää kokonaan avoimena.

Itse toteutin vaikuttavan kirjoittamisen kurssin viiden moduulin mittaisena ja jokainen moduuli muodostui Powerpointista tehdystä videosta. Käytännössä äänitin slideille selostukset ja tein tiedostosta MP3-tiedoston, jonka vielä pakkasin. Jokainen moduuli oli kestoltaan 15-45-minuuttinen, ja jokaisen lopussa oli vielä tehtäväosuus.

Tehtävien joukossa oli työelämäaiheinen blogiteksti, videon käsikirjoitus, retorisia keinoja hyödyntävä tehtävä, tarinallisuutta käsittelevä tehtävä ja pari vapaaehtoista tehtävää.

Tietopohjaltaan koulutukseni on yhdistelmä retoriikan perusperiaatteita, eetosta, paatosta ja logosta, retoriikan keinoja, tarinallisuuden elementteinä Stooripuu ja ydintarina. Tämä koulutus on siis kehitetty medianomi (YAMK)-opinnoissani Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa ja sitä kehitetään jatkuvasti edelleen.

Kokemukseni mukaan pelkästään eetos-, paatos- ja logos-kuvion hyvin hallitsemalla pääsee jo aika pitkälle. Lisänä voi käyttää retorisia ja argumentoinnin keinoja, ja mausteeksi voi lisätä tarinallisuuden perusteita ja ydintarinaa.

Varjopuolena on, että verkkokurssi vaatii täyttä itseohjautuvuutta. Hektisen työelämän syövereissä pitääkin mitoittaa tarkasti aikaresurssit; riittävätkö ne tähänkin koulutusrupeamaan.

2. Elävöitä tekstiä siirtymillä

Haluatko elävöittää kirjoittamistasi tarinallisuudella tai narratiivisen jutun elementeillä? Narratiivisen kirjoittamisen kurssilla perehdymme aiheeseen lukuanalyysin avulla etsimällä ensin narratiivisista teksteistä ajallisia, paikallisia ja temaattisia siirtymiä. Sitten harjoittelemme näitä siirtymiä, jotka ovat narratiivisen jutun keskeisiä teknisiä välineitä.

3. Ilman edeltäjiä et tule toimeen – opi parhaat vinkit parhailta

Jos haluat kirjoittaa entistä paremmin tarinallisesti, lue tunnustettuja edeltäjiä ja alan pioneereja. Narratiivisen kirjoittamisen luojia ovat Tom Wolfe ja Truman Capote.

Narratiivisen kirjoittamisen kurssilla luemme narratiivisen jutun amerikkalaisia pioneereja Tom Wolfesta uudempiin esimerkkeihin. Jokainen analysoi ainakin yhden jutun ja poimii sieltä hyviä käytänteitä muille jaettavaksi.

rita_dahlKirjoittaja Rita Dahl on viestinnän, kirjoittamisen ja kouluttamisen moniosaaja, joka toimii yrittäjänä ja kouluttajana. Hän on koulutukseltaan VTM, FM, AmO ja medianomi (YAMK). 

 

 

 

 

 

Rita Dahl: Vaikuttavat sanat

Piilo-osaajien visuaalinen ilme syntyi yhteistyöllä

Mietitkö Piilo-osaajiin liittymistä? Älä enää epäröi! Kerron tässä itseäni ilahduttaneesta tavastamme tehdä yhteistyötä. Loimme visuaalisen ilmeen tiimissä, kunkin osaamista hyödyntäen ja mielipiteitä kuulostellen.

Aloitimme painettavan postikorttimainoksen tekemisestä. Mainosta jaettiin ensimmäistä kertaa Rekrytoinnin Kesäleirillä viime elokuussa ja sen jälkeen myös muissa järjestämissämme tapahtumissa, kuten Tampereen ja Helsingin Osaamismarkkinoilla. Mainos tehtiin Piilo-osaajien omin voimin, sopivia vapaa-ajan rakosia hyödyntäen. Logon tekijää joukossamme ei satu tällä hetkellä olemaan, joten lähdimme työstämään ilmettä tekstitypografia edellä. Tavoitteena oli löytää kirjaintyypit, jotka toimivat sekä printissä että netissä. Marjaana Jokinen ja Hanna Turunen löysivätkin Google Webfontseista printtiyhteensopivan, Piilari-henkisen Roboton leipätekstiä varten ja kavennetun Roboto Condenced -fontin otsikkoja ja Piilo-osaajat -nimeä varten. Christian Robertsonin suunnittelemat kirjaimet ovat koruttoman selkeitä mutta tyylikkäitä.

Fonttien nimestä huolimatta piilarit eivät ole robotteja, vaan tapaamisissa hersyvät nauru ja ideat.

Suunnittelin ja taitoin korttiehdotuksia erilaisilla väri- ja tekstivaihtoehdoilla. Väreihin hain inspiraatiota muiden muassa Pantonen PMS-värikartasta. Kävimme yhteisömme sähköisessä kanavassa tiivistä keskustelua eri versioista ja lopulta päädyimme sukupuolineutraaliin turkoosi-keltaiseen-vaihtoehtoon. Piilo-osaajathan laajeni syyskuun alussa Mothers in Business ry:n toiminnasta omaksi yhdistyksekseen, johon ovat tervetulleita myös myös miesosaajat. Matti Kortteus on heistä se ensimmäinen rohkea!

analysis blackboard board bubble

Photo by Pixabay on Pexels.com

Kortin muodoksi pohdimme aluksi pyöreään kuplamuotoon leikattua eli stanssattua korttia, mutta päädyimme visualisoimaan iloisen kuplivaa ilmettä muulla tavoin ja toteuttamaan kortin perinteisenä postikorttina. Ideana on, että osaaja voi antaa kortin rekrytoijalle ja kirjata kortin osoitekenttään keskustelussa sovitut asiat ja yhteystietonsa. Toiselle puolen kirjattiin ydinviestimme ”Rekrytoijan aarreaitta – Asiantuntijoita eri aloille” sekä sosiaalisen median aihetunnisteemme #osaajaesiin ja #poispiilosta. Painetussa kortissa on tärkeää kertoa myös kotipesämme -osoite sekä Twitter– ja Facebook-osoitteet.

Piilo-osaajat_postikortti_käyntikortti

Primus motorimme Jaana Saramies  kommentoi kortin eri versioita ja jännitti, saadaanko kortit ajoissa postista Rekryleirille. Tulivathan ne, Arkmedian tuella ja taidolla! Myöhemmin muokkasimme kuplailmeestä omat versiot vielä kotisivuille, Facebookiin ja Twitteriin.

Piilo-osaajien vahvuus on monialainen ja osaava asiantuntijaverkosto. Sen jäsenet eivät epäröi tarttua käytännön tehtäviin osaamismarkkinoiden järjestämisestä oman yhdistyksen perustamiseen. Myös Piilo-osaajien visuaalinen ilme syntyi yhteistyöllä hyvässä hengessä.

Kaikessa ihmisten välisessä tekemisessä pitäisi olla mukana tämä sama inhimillisyys ja toisten kunnioittaminen, on kyse sitten kotielämästä, työelämästä, opiskelusta tai työnhausta. Se antaa tilaa luovuudelle, kokeilemiselle ja oppimiselle.

heidiHeidi Hölsömäki on kuunteleva kehittäjä ja visualisoiva toimittaja, jolla on vankka kokemus viestinnän ja järjestötyön tehtävistä.