tavaraa_taskussa

Mistä apua alanvaihtoon?

Työmarkkinoilla on liikkeellä paljon alanvaihtajia, jotka syystä tai toisesta haluavat lähteä uudelle työuralle. Kuinka vakuuttaa työnantajat ottamaan töihin ihminen, jolla ei välttämättä ole koulutusta ja työkokemusta uudesta alasta?

Minä olen alalta toiselle ajautuja. Suunnittelin meneväni 9. luokan jälkeen suoraan ammattikouluun kampaamoalalle. Opinto-ohjaaja kuitenkin kehotti minua hakemaan lukioon, koska todistukseni keskiarvo oli hyvä. Vuonna 1993 lukion jälkeen menin Rovaniemen kauppaoppilaitokseen ulkomaankaupan yo-merkonomin linjalle vain siksi, että olin hyvä kielissä. Oikea haaveeni olisi ollut mennä yliopistoon opiskelemaan psykologiaa, mutta ei meidän suvussa ollut ketään, joka olisi yliopistossa ollut. Sen vuoksi en minäkään lopulta uskaltanut hakeutua sinne.

En nyt kuitenkaan kerro koko yli 20-vuotisen työelämäurani kaikkia vaiheita, vaan keskityn viimeisimpään tempaukseeni. Ammattinimikkeitä minulla on ollut seuraavasti vuosien aikana: toimistonhoitaja (2 v. ja 4 v.), sotilasammattihenkilö (12 v.) ja taloushallinnon asiantuntija (3 v.).

Lähes koko ajan olen kaivannut luovuuden ja ihmisten pariin. Rakastan myös uuden oppimista ja verkostoitumista. Päätin irtisanoa itseni töistä vuosi sitten, koska laskutus, reskontranhoito ja perintä alkoivat ahdistaa ihan liikaa. Vapaa-ajallahan olen kirjoittanut runoja, tehnyt savitaidetta ja ollut yhdistysaktiivi. Olen myös jonkinlainen nörtti ja someguru.

Rekrykoulutus avasi uusia mahdollisuuksia

Olin innossani, kun huomasin tänä keväänä digitaalisen markkinoinnin ja myynnin rekrykoulutuksen mainoksen. Koulutuksessa opetettiin juuri niitä asioita, joita olen ihan huvikseni harrastanut. Vihdoinkin saisin alan opetusta ja myös kokemusta työharjoittelupaikassa.

Mikä vakuutti kouluttajat ja yrityksen siitä, että minut kannattaa ottaa koulutukseen ja työharjoitteluun? Todennäköisesti se, että minulla on ollut vuosikausia luontainen halu tehdä digitaalista mainontaa ja myyntiä. Olen aluksi tiedostamattani ja lopulta päämäärätietoisesti brändännyt itseni. Pystyin osoittamaan, että hallitsen jo valmiiksi tarvittavia taitoja.

Harrastakaa jotain, mikä tuo teille iloa ja vaihtelua.

Olen harrastanut aina töiden lisäksi jotain ihan täysin muuta kuin mitä työssäni tein. Sotilasammattihenkilönä ollessani olin monen eri yhdistyksen rahastonhoitajana. Toimistonhoitajana ollessani kirjoitin runoja, toimin eri järjestöissä aktiivisesti ja kävin esiintymässä. Tämä on ylläpitänyt minun työmarkkinakuntoani, henkistä hyvinvointiani ja mahdollisuuksiani edetä urallani, vaikka edelleenkin ponnistan eteenpäin pelkkä 1990-luvun ammattikoulututkinto kansiossani.

Suosittelen muillekin samaa taktiikkaa. Harrastakaa jotain, mikä tuo teille iloa ja vaihtelua. Uskaltakaa hakeutua lyhyisiinkin koulutuksiin, joissa myös juuri harrastuksen kautta tulleesta kokemuksesta on niin suuri hyöty, että se riittää lopulta uudelle alalle työllistymiseen.

Lisäksi verkostoituminen kannattaa aina. Lopulta löytyy jälleen se uusi ovi, jonka voi avata seikkailuun.

Heidi_Haataja

Kirjoittaja Heidi Haataja on liminkalainen kulttuuripersoona, joka höpöttää mielellään sosiaalisessa mediassa, kunnanvaltuuston kokouksissa ja esiintymislavoilla.

uusille urille

Vuosi irtisanomisesta

Olin ollut saman työnantajan palveluksessa reilut 30 vuotta. Uraani on mahtunut tehtäviä asiakaspalvelusta, rahoitusneuvottelijaan, esimiestyöstä hr-tehtäviin, kunnes vuosi sitten yt:ssä minut irtisanottiin. Vuodessa on selvinnyt monta asiaa itsestäni. Olen läpikäynyt useita tunnemyrskyjä, mutta en ole antanut niiden musertaa.

Olen tutkiskellut osaamistani uravalmentajan avustuksella ja itsekseni. Miettinyt millainen oikeasti olen, missä olen hyvä, mikä tuo minulle onnistumisen iloa ja intohimoa. Kuvailisin itsestäni tänään esimerkiksi seuraavilla sanoilla, järjestelykykyinen, iloinen, kehittäjä, asiakaslähtöinen, idea rikas, tehokas ja sydän mukana tekijä.

Näillä ominaisuuksilla ja intohimolla voisin esimerkiksi järjestää juhlia ja tapahtumia tai auttaa sellaisten suunnittelemisessa ja toteuttamisessa. Tämä olisi ihan joitain muuta kuin mitä olen aikaisemmin työkseni tehnyt.

Tällaisen uuden työn tekemiseen vaaditaan myös erilaisia pätevyyksiä, joten suoritin hygienia- ja anniskelupassit sekä kävin yrittäjäkoulutuksen verkkokurssilla. Tähän settiin vielä Onnistunut Tapahtuma -koulutus Markkinointi-Instituutissa.

Profiilin päivittäminen tuntui tehtävältä, että siihen tarvitsin apuja. Onneksi näin Piilo-osaajista jutun LinkedIn sivuilla. Luin nettisivut ja Facebookin ja otin yhteyttä sähköpostilla. Minut otettiin mukaan tähän kuplivaan yhteisöön. Piilo-osaajista olen saanut vertaistukea, profiilin päivitysapukin löytyi ja esimerkiksi taitoja Facebook päivittäjäksi.

oma osaaminen vei uusille urille

Kun kartoitat osaamisesi ja intohimosi saatat huomata, että ne sopivat monenlaisiin tehtäviin.

Syksyn aikaan olen järjestänyt Riihimäellä asiakasiltapäivän kuohuviini -tastingin Italia teemalla ja hääjuhlan koristelun Helsingissä eikä hääpäivänä yllätyksiltä vältytty. Keittiöstä puuttui tekijät kokkia lukuun ottamatta, jolloin tilanne vaati nopeita päätöksiä. Siirryin keittiöön vastaamaan tarjoiluista ja muista toiminnoista 70 hengen hääjuhlassa, jotta hääpari sai nauttia päivästään.

Näissä projekteissa sain konkreettisesti kokea, että tällaiseen tapahtumajärjestäjän kokonaisvaltaiseen työhön minulla on intohimo ja palo. Pystyin antamaan ja käyttämään itsestäni sellaista ominaisuuksia, jotka saavat minut loistamaan ja kokemaan onnistumisen iloa.

Kehoitan sinuakin miettimään missä olet hyvä ja mihin sinulla on palo. Tutki osaamistasi ja kiinnostuksenkohteitasi ennakkoluulottomasti. Uusi suunta voi löytyä aivan uudelta alalta, kuten minulla.

jaana-iivarinenKirjoittaja Jaana Iivarinen on positiivinen organisoija, jolla sormi ei mene suuhun haasteiden edessä.

Jaana on kiinnostunut työskentelemään asiakasrajapinnassa ja kehittämään sitä.

 

Rohkeasti kohti uutta uraa

Erittäin harva meistä on nykyään koko työuraansa samoissa tehtävissä. Monet päätyvät pohtimaan uransa suuntaa jatkuvan epävarmuuden ja yt-neuvottelujen keskellä. Myös perhevapaat ovat ajanjakso, jolloin ajatukset oman uran suhteen voivat muuttua ja kirkastua. Toiset päätyvät opiskelemaan täysin uuden ammatin, kun taas toiset hakevat uutta suuntaa entisen koulutuksen pohjalta. Itse kuulun jälkimmäiseen ryhmään. Työskentelin aiemmin tutkijana, mutta nyt etsin töitä esim. ympäristö- ja kiertotalouskonsultoinnin parista. Perhevapaiden aikana aloin ymmärtämään, että niin paljon kuin tieteellistä tutkimusta arvostankin, haluan omalla työlläni tuottaa konkreettisempia ratkaisuja ympäristöongelmiin.

success-413093_1920

Alanvaihtaja saattaa löytää itsensä saman haasteen edessä kuin vastavalmistunut: työpaikan saaminen tyssää kokemuksen puutteeseen, mutta kokemusta on hankala kerryttää ilman työpaikkaa. Vanhassa roolissa tärkeimmät tehtävät ja niistä hankittu kokemus eivät välttämättä olekaan enää ”se juttu”, jota hakemuksissa kannattaa korostaa. Alanvaihtaja joutuu katselemaan työkokemustaan uusin silmin. Uuden uran kannalta hyödyllistä kokemusta ja omaa osaamistaan ei aina välttämättä edes itse tunnista. Keskusteluja kannattaa siis käydä niin entisten kuin potentiaalisten uusien kollegojen kanssa. Tärkeätä on tunnistaa myös osaamisen puutteet, minkä vuoksi kannattaa pyytää palautetta rekryprosesseista.

Opinnot avoimessa yliopistossa tai verkkokurssit (esim. Coursera) voivat riittää osaamisen päivitykseen. Työvoimakoulutus voi olla alanvaihtajalle erinomainen vaihtoehto oman osaamisen kehittämiseen. Usein työvoimakoulutuksiin sisältyy työssäoppimisjakso, joka parhaimmillaan voi poikia suoraan työpaikan tai ainakin antaa mahdollisuuden hankkia työkokemusta ja verkostoitua. Koulutusporukka tarjoaa vertaistukea ja kannustusta, mikä työnhakuaikana on äärettömän tärkeää positiivisen vireen ylläpitämiseksi.

Mitä työnantaja sitten saa palkatessaan henkilön, jonka aiempi kokemus ei suoraan mätsää uusiin tehtäviin? Omalta osaltani voin sanoa, että hakeutuminen uudelle uralle on haastava, toisinaan turhauttava ja kasvattava prosessi. Olen oppinut tunnistamaan omia vahvuuksiani, omia kehittämiskohteitani, arvoni ovat kirkastuneet ja ymmärrän, mikä minua motivoi. Erilaiselta taustalta tulevan henkilön verkostoista voi löytyä mahdollisuuksia täysin uuteen yhteistyöhön. Ehkäpä alanvaihtaja voisi olla organisaatiossa myös positiivinen muutosvoima, veneen keikuttaja, jolta puuttuu luutuneet käsitykset siitä, miten asiat on aina ennenkin tehty?

Kerro oma tarinasi alanvaihdoksesta kommenteissa!

niina_tavi_picture

Kirjoittaja Niina Tavi on tamperelainen ympäristöasiantuntija, kahden tyttären äiti sekä kokeileva puutarhaharrastaja.