One_way_road

Työllistyminen – urasuunnittelun ansiota vai sattuman sanelema juttu?

Ylioppilasjuhlien ja valmistujaisjuhlien aikaan onnitellaan valmistuneita ja kysellään tulevaisuudensuunnitelmia. Aina on aihetta juhlaan, kun on saavutettu elämässä iso etappi. Mutta voiko omaa uraa ja työllistymistä suunnitella?

Työuria sanelee yllättävän paljon sattuma. Tähän hätkähdyttävään tulokseen ovat tulleet tutkijat Anu Järvensivu ja Jutta Pulkki.

”Työuria ei niinkään pysty rakentamaan, vaan ne ovat monien tekijöiden summa”, toteaa tutkija Anu Järvensivu Jyväskylän yliopiston tuoreessa tutkimuksessa. Tutkimuksessa tarkasteltiin etenkin työuran ja terveyden välisiä yhteyksiä. Se haastaa ajattelua, joka korostaa ihmisen suunnitelmallisuutta ja rationaalisia valinnanmahdollisuuksia. Ihmisten valintojen lisäksi toiset ihmiset, monenlaiset tilanteesta riippuvat tekijät ja puhdas sattuma muokkaavat työuraa.

Muutama vuosi sitten sosiaalisessa mediassa kiersi haaste seitsemästä työpaikasta. Pääsin itse laskuissa seitsemään eri työpaikkaan ennen valmistumistani. Kaikissa työpaikoissa opin jotain. Näitä ammatteja olen ehtinyt kokeilla:

Kioskimyyjänä R-kioskilla opin, että kun sutki savolaisukko kysyy eukonläpätystä, kyseessä on Eucalyptus-pastillit. Ja Ettan on nuuskaa, jota säilytetään jääkaapissa. Hoitoapulaisena palvelutalossa auttelin keittiössä ja pääsin tekemään saunavuorossa papiljottikampauksia.

Toimistohommissa pankkitoimihenkilönä maksupalvelukeskuksessa uusin säästökirjoja ja naputtelin laskuja. Osastonsihteerinä yliopistosairaalassa otin vastaan tutkimukseen tulevia potilaita. Käänsin potilasohjeen ja annoin aikoja radiojodihoitoihin ja muihin kryptisiin tutkimuksiin.

Vintagekauppa

Myyntityökin on asiakkaan tarpeiden kuuntelua. Kuva: Satu Paronen

Työryhmäohjelmistojen lokalisoinnissa Localisation Specialistina opin puhumaan insinööriä ja IT:tä ja kouluttamaan sekä kehittäjiä että kääntäjiä. Matkapuhelinten kieliversiot ja käyttöoppaat eivät singahtaneet aivan itsestään myyntipaketteihin. Kollega totesi, että projektinhallinta on kriisinhallintaa, ja tämä piti paikkansa.

Päätin antaa opettajuudelle mahdollisuuden ja kouluttauduin englannin- ja saksanopettajaksi. Huomasin myös opettavani yläkoulussa ruotsia. Skaala oli laaja – alakoulusta lukioon ja ekaluokkalaisista eläkeläisiin. Opetin myös hierojaopiskelijoille englantia ja puhuin vakuuttavasti hieronnan kontraindikaatioista. Eräs opiskelija sanoi varovasti, etteivät normaali-ihmiset (tai enkunopet) noista asioista juuri tiedä tai puhu, joten paljastin osastonsihteeritaustani. Opeurani paras kommentti tuli kasiluokkalaiselta tytöltä ihan muuta ainetta sijaistaessani: ”Oletko joku multitalentti?” Tähän oli pakko vastata myöntävästi.

Suunnittelusta huolimatta sattuma on muokannut työuraani. Perille pääsee muutenkin kuin suoraa tietä. Seuraavaksi suuntaan graafisen suunnittelun peruskurssille. Kehitän taitojani kuoron viestintäjohtajana ja mietin kolmatta uraa mahdollisesti viestinnän parissa. Miltä sinun urapolkusi näyttää?

Satu_Paronen

Kirjoittaja Satu Paronen on multitalentti ykkösaltto, joka rakastaa kieliä. Kuorolaulun lisäksi hän harrastaa äänilehtien lukemista studiossa. Satu odottaa jännityksellä, minne sattuma hänet seuraavalla urapolulla heittää.

Tiimien ”pelastusrenkaat” pois piilosta!

Sanotaan, että tiimi toimii parhaiten, jos siinä on osallisena monenlaisia ihmisiä. Esille tiimeistä nousevat helpoimmin ne jäsenet, jotka ottavat voimakkaan suorittaja-roolin ja mahdollisesti puskevat omia ideoitaan eteenpäin. Tiimeissä tarvitaan kuitenkin myös muunlaisia rooleja. Lue blogista lisää ajatuksia niistä tiimien jäsenistä, jotka hitsaavat tiimejä yhteen, tsemppaavat muita eteenpäin ja luovat mahdollisuuksia tiimin muille jäsenille. Löytyykö sinun tiimissäsi joku tällainen henkilö?

Piilo-osaajien Saija Vuorinen nosti viime vuoden puolella esille fasilitointitaidot ja niiden merkityksen tiimityön tehostamisessa ja sujuvoittamisessa. Fasilitointia hyödynnetään myös palvelumuotoilussa, jota voi varmasti kutsua aikamme suosituimmaksi kehittämismenetelmäksi. Palvelumuotoilun avulla pyritään tavallisesti kehittämään asiakaskeskeisiä palveluita. Asiakaskokemuksen kehittäminen edellyttää uusien ideoiden ja ratkaisumallien tuottamista, jossa ryhmissä tapahtuva ideointi on suureksi avuksi.

Jotta tiimi toimisi tehokkaasti, se tarvitsee usein avukseen fasilitaattorin. Fasilitaattorin tehtävänä on auttaa ryhmää eteenpäin epäselvissä tai ristiriitaisissa tilanteissa. Auttaa asettamaan tavoitteita, valitsemaan sopivia työskentelymuotoja ja tasapainottaa ryhmän toimintaa esimerkiksi vuorovaikutusta ohjaamalla. Hyvä fasilitaattori luo ryhmään vapautuneen ilmapiirin, jossa jokainen saa loistaa omalla persoonallaan. Mutta minkälaisia vahvuuksia on hyvällä fasilitaattorilla?

Oman kokemukseni mukaan parhaimpia fasilitaattoreita ovat he, jotka kokevat tehtäväkseen muiden nostamisen, kannattelemisen ja empaattisen kuuntelemisen. He jotka tarkkailevat ryhmää ja antavat sille työrauhan, mutta ovat aidosti ryhmän käytettävissä. Omilla jaloillaan seisovat, muille tilaa antavat empaattiset kuuntelijat ovat usein myös työyhteisön tukirankoja. Niitä, jotka hitsaavat moninaista tiimiä yhteen, kohti yhteisiä tavoitteita.

Mistä nämä tiimien pelastusrenkaat parhaiten löytää? Miten osata rekrytoida se, joka ei pidä melua itsestään vaan tekee kaikkensa muiden hyväksi? Oman kokemukseni mukaan he eivät välttämättä loista sosiaalisessa mediassa poseeraamassa ja esittelemässä itseään. He eivät välttämättä ymmärrä edes hakea tehtäviä, joihin he parhaiten sopisivat. Miten auttaa heidät pois piilosta? Onko muita uuden ajan ammatteja, joihin parhaiten eivät välttämättä sovi ne, jotka siivoavat muut pois omalta tieltään, vaan siivoavat tien tasaiseksi muille?

leppanen_miiaMiia Leppänen on palvelumuotoileva osaamiskiihdytin, joka on kiinnostunut asiakaskokemuksen kehittämisen tehtävistä. Miia kokee olevansa parhaimmillaan, kun hän saa osallistaa ihmisiä kehittämistyöhön, jossa kehittämisen kohteena voi olla niin ulkoinen kuin sisäinenkin palvelu.

Mikä ihmeen henkilöbrändi?

Mikä oikein on henkilöbrändi ja miksi juuri Sinulla pitäisi olla sellainen? Entä miten ihmeessä se rakennetaan? Pipsa Aro puhui henkilöbrändin merkityksestä MiB goes Piilo-osaajat-tapahtumassa 25.9.2018 Helsingissä ja ohessa parhaat palat Pipsan esityksestä.

Henkilöbrändin rakentamiseen liittyy monia sitkeitä ennakkoasenteita. Ajatellaan, että sitä ei voi itselleen rakentaa, vaan se annetaan ulkopuolelta. Ajatellaan, että se on jotenkin lähtökohtaisesti epäaito ja tekaistu. Ajatellaan, että se on merkityksellinen vain niille extrasuperekstroverteille tyypeille, jotka haluavat huomiota, ja itse ei sitä tarvitse. Niissä ennakkoasenteissa on toki totta toinen puoli. Jos omaa brändiään ei rakenna itse, se vääjäämättä syntyy ulkopuolelta käsin. Ja jos sitä ei rakenna omana ihanana, aitona itsenään, kuva voi vääristyä ja siitä todella tulee epäaito. Ja kyllä, henkilöbrändin avulla voi saada huomiota, mutta ideana ei kuitenkaan ole huomio itseen vaan siihen sanomaan oman brändisi takana.

Henkilöbrändin merkityksen voit yksinkertaistaa nimesi etuliitteeksi.

Henkilöbrändin merkityksen voit yksinkertaistaa nimesi etuliitteeksi. Haluatko olla laulava lakinainen tai vaikkapa queen of social selling? Valinta on sinun. Tätä valintaa voi miettiä vaikkapa pohtimalla omia nykyisiä tai haaveilemiaan rooleja – liittyvätpä ne unelmatyöhön, intohimoisiin vapaa-ajan harrastuksiin tai sosiaalisiin suhteisiin. Jos valitset niistä yhden, mitä tämä puoli sinusta haluaisi kertoa maailmalle juuri nyt? Oletko ehkä fregaani-Teemu tai koti-isä-Johannes tai Linnea von Kattendam?

mom-1508902_1280

Onnistunut henkilöbrändi on aito ja rehellinen Sinä, joka opettaa ja jakaa oman intohimonsa ja/tai spesialiteettinsa saloista. Ne tavat miten haluat omasta jakaa, voit vapaasti valita. LinkedIn on ammatillisen verkostoitumisen ja henkilöbrändin rakentamiseen parhaita työkaluja, joten harkitse sitä alkuun. LinkedIn-urasi voit aloittaa ihan ensin tykkäämällä muiden postauksista, sitten kommentoimalla niihin ja lopulta alkamalla itse postailemaan ja tuottamaan muutakin sisältöä. Älä turhaan arkaile, sinulla on varmasti paljon annettavaa! Lisää henkilöbrändin merkityksestä voit lukea esimerkiksi Jani Liljan sivuilta ja henkilöbrändin rakentamisen työkaluista Henna Niirasen sivuilta.

Henkilöbrändin rakentaminen on parhaimmillaan syvästi merkityksellistä ja hauskaa touhua. Teet niitä asioita, jotka ovat itsellesi parhautta ja kerrot niistä muille valitsemillasi tavoilla.

web_01a5541-kopioKirjoittaja Ronja Iso-Heiko on pesunkestävä teologi, liiketaloustiedollisella asiantuntijuudella höystettynä, ja työskennellyt muun muassa kuorma-autojen korjaajana ja lihapullien myyjänä. Ronja uskoo hyvän voittoon ja jokaisen mahdollisuuteen löytää tai luoda itselleen se oikea unelmaduuni — tai jopa useampikin.

piilo-osaajat_perehdyttää

Perehdyttämisen periaatteita

Kun työntekijä astuu ensimmäisen kerran uudelle työpaikalle, ei mikään ole itsestään selvää. Europassin tekstissä tilannetta kuvataan osuvasti pihalla olemiseksi. Et tiedä edes missä kaapissa kahvia säilytetään saati että tietäisit missä kahvihuone on. Pihalla oleminen ei ole ensimmäisten työviikkojen etuoikeus vaan tunne saavuttaa pidempään työskennelleenkin, kun eteen tulee uusi tehtävä, toimintaympäristö tai tilanne, jollaista ei ole vielä kohdannut.

Perehdytyksen tärkeät askeleet otetaan jo ennen perehdytystä, kun tehdään suunnitelma uuden työntekijän perehdyttämiseksi. Vähimmäisvaatimus perehdytykselle on käydä läpi työpaikan toiminta ja tavoitteet, työnteon välineet sekä työntekijän tehtävä ja tavoitteet. Lisäksi tulee käydä läpi työsuhteen perusasiat sekä työturvallisuuteen ja -terveyteen liittyvät aiheet. Työtehtäviin liittyvä perehdytys tulee tehdä aina tarpeen vaatiessa kun tehtävä muuttuu. Kaiken kaikkiaan perehdytysprosessi jatkuu pidempään kuin ensimmäiset 2-4 viikkoa ja siihen voidaan yhdistää muun muassa henkilön osaamisen kehittäminen.

Hyvällä perehdytyksellä pystytään työntekijä sitouttamaan työtehtäväänsä ja työyhteisöön sekä vahvistetaan työturvallisuutta. Hyvä perehdytys lisää työturvallisuutta ja työn sujuvuutta. Eikä perehdytys ole ainoastaan nuoria työntekijöitä koskeva asia, vaan se on tärkeää aina kun henkilö siirtyy uuteen tehtävään tai esimerkiksi palaa pitkältä vapaalta (vanhempain-, vuorottelu- tai opintovapaa tai pitkältä sairauslomalta). Toisaalta työpaikalla on yhä useammin töissä ihmisiä, jotka eivät ole rekrytoituina suoraan yritykseen vaan tekevät töitä eri tyyppisillä sopimuksilla. Heidän johtamisensa ja perehdyttämisensäkin vaatii paneutumista työnantajalta.

Perehdytys on vuorovaikutteinen pitkä prosessi, jossa omalla aktiivisuudella saa otteen työstään ja työyhteisöstään voimaa. Kannattaa siis itsekin paneutua perehdytykseen. Perehdytyksessä voi hyödyntää myös Kaisan esittelemiä valmennuksen periaatteita. Hyvä dialogi koostuu neljästä vaiheesta: Kuuntelemisesta, odottamisesta, suorasta puheesta ja kunnioituksesta. Näiden avulla keskustelut johtavat todennäköisemmin oppimiseen, ymmärrykseen ja hyvään lopputulokseen.

Perehdytyksen periaatteista on hyötyä muuallakin kuin työelämässä. Elämäntilanteen muuttuessa pitää tutustua vallitsevaan toimintaympäristöön (työpaikka), omaan rooliin ja tehtäviin siinä (työtehtävät) sekä elämäntilanteessa käytössä oleviin palveluihin (työsuhteen asiat) sekä tulopolitiikkaan. Lisäksi on tärkeää miettiä vallitsevan tilanteen vaikutuksia omalle hyvinvoinnille (työturvallisuus ja -terveys). Ennen syöksymistä uuteen elämäntilanteeseen, on ihan OK olla pari viikkoa vähän pihalla, selvittää itselleen perusasiat, hoitaa itsensä tilanteen tasalle ja varmistaa oma hyvinvointinsa. Sen jälkeen voi keskittyä itse asiaan. Erinomainen hetki perehdytyksen periaatteiden käyttämiselle on esimerkiksi työnhaun aloittaminen riippumatta siitä onko edelleen työsuhteessa tai työttömänä.

Työnhakua ei kannata tehdä ypöyksin: työnhakuun voi saada potkua muista ihmisistä ja erilaisista yhteisöistä. Sitä tarjoaa muun muuassa Piilo-osaajat. Liity mukaan valtakunnalliseen kuplivaan joukkoon! Lisätietoja piilo.osaajat@gmail.com.

cvkuvaAnnamaija Åhman on uransa uusilla askelilla tasapainoileva konetekniikan diplomi-insinööri, joka innostuu laadusta, asiakaskokemuksista ja hyväkuntoisista puruista välipohjassa.

Satu Manner

 

 

 

 

 

Satu Manner on uraloikkaa yliopistomaailmasta teollisuuteen ottava materiaalitekniikan diplomi-insinööri, joka mutkittelee kohti taustaansa sopivaa asiantuntijatehtävää.

Intohimoa ei voi löytää, se voi vain löytyä

Matkalla oman intohimon löytymiseen avoin mieli on avainasemassa. Kriittinen ja vastaan hangoitteleva mieli estää näkemästä ovia, joita on avautumassa eteen. Joskus asioiden merkityksen ymmärtää vasta jälkikäteen, kuten kävi omalla kohdalla.

Kirjoitin taannoin siitä, kuinka oma intohimo on hyvä valjastaa työnhakuun kumppaniksi. Monilla työnhakijoilla tuntuu kuitenkin olevan vaikeuksia siinä, etteivät tunnista omaa intohimoaan. Siihen voi olla syynä se, että jää jumiin omiin ajatuksiin.  Tällainen jumittava ajatus on esimerkiksi ”ei minulla ole mitään kutsumusta” tai ”ei intohimo ole minun juttuni”. Joskus kuulen muiden puheista, että intohimon pitäisi olla jotain sellaista, mikä on ollut lapsesta asti. Muuten se ei ole oikea intohimo.

Aivan pienenä lapsena olemme toki aitoja itsejämme – meihin ei ole ohjelmoitu mitään odotuksia ja toiveita siitä, mitä meidän pitäisi olla. On totta, että sieltä löytyy vinkkejä meidän intohimostamme tai kutsumuksestamme, mutta ne voivat olla meiltä piilossa. Usein hienoissa tarinoissa intohimon löytymisestä on maininta siitä, että henkilöllä on ollut lapsena kiinnostus tähän asiaan. Näin ei kuitenkaan kaikilla ole ja se voi johtaa harhaan.

”Vasta työkokemuksen myötä ymmärsin, mihin haluan osaamistani käyttää.”

Oma intohimoni on löytynyt omasta mielestäni aivan sattuman kautta. Eksyin opiskelukaverin innoittamana informaatiotutkimuksen pääsykokeisiin ja opiskelupaikankin sain varasijalta. Opiskellessa sitten innostuin tiedonhallinnasta ja organisaatioista, mutta vasta työkokemuksen myötä ymmärsin, mihin haluan osaamistani käyttää. Toki voi näin jälkikäteen miettiä, että jo lapsuudessa minulla on ollut jotain tiedonhallintaan viittaavia taipumuksia, mutta eivät ne mitenkään selviä olleet.

quote calligraphy under cup of lemon tea

Photo by Studio 7042 on Pexels.com

Myös rajoittunut ajattelu voi olla esteenä intohimon löytymisessä. Voisi kai sanoa, että meillä kaikilla on jotain rajoitteita omassa mielessä. Niistä on hyvä jäädä itselle kiinni – huomata ne hetket, kun rajoitin lyö päälle – ja tulla tietoiseksi omasta ajattelusta. Aina kun huomaat kapinoivasi tai haraat vastaan, pysähdy. Tutkaile tilannetta. Onko asia varmasti niin? Voisiko asiaa miettiä myös toisin?

Intohimon löytämisessä on mielestäni vaikeinta ymmärtää se, että sitä ei voi löytää vaikka se voi löytyä. Haloo Helsinki!n kappaleessa ”Kuussa tuulee” on suurta viisautta: ”Jos lähden rakkautta etsimään, olen varma se ei vastaan tuu. Mut jos lähden vaan elämään niin saatan joskus rakastuu, ja uskon et asiat tapahtuu.” Asia on näin myös intohimon suhteen. Kun lähtee elämään – tekee asioita, jotka jännittää ja ehkä vähän pelottaakin – niin alkaa myös tapahtua. Ehkä eteesi tulee asia joka innostaa sinua niin, että huomaat poskiesi punoittavan ja sykkeesi nousevan.

Kannattaa myös tarkkailla, mistä asiasta innostuu niin paljon, että haluaa kertoa siitä myös muille. Jakaa artikkelin LinkedIn:ssä tai vaahdota kahvipöydässä. Ehkä sieltä jostain löytyy se oma intohimon kohde.

virpi-naukkarinen-e1517165814894

 

Kirjoittaja Virpi Naukkarinen on pelkojensa kanssa tanssiva IT-orientoitunut tietoasiantuntija, joka aikoo parantaa organisaatioissa tiedon kulkua asiakasrajapintaan.