Mitä tapahtuu unelman toteutumisen jälkeen?

Kirjoitin loppuvuodesta unelmoinnista työnhaussa ja työnhakijana Tampereen Työllisyysviikon puheenvuoroni tiimoilta. Heräsi kommentointia, että olisi kiinnostavaa kuulla, mitä unelman saavuttamisen jälkeen tapahtuu?

Löysin oman uraunelmani vasta työttömyyden myötä, mutkien kautta ja ennakkoluulottomalla uteliaisuudella. Unelma kirkastui minulle vähitellen ja samalla tavalla olen jatkanut sen työstämistä edelleen, kunnes nyt olen mielestäni saavuttanut unelmatyöni, ainakin toistaiseksi.

Työllistyminen unelma-alalleni henkilöstöanalytiikan pariin osoittautui monestakin syystä vaikeaksi. Suurimpia esteitä olivat aiemman (työ)kokemuksen puute sekä se, että koko ala Suomessa on uusi ja vasta nousussa. Toisaalta, jälkimmäinen tarjosi minulle loistavan tilaisuuden olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan kehittämässä tismalleen oikeaa osaamista!

Pääsin lopulta unelma-alalleni koulutuksen ja työharjoittelun avulla. Samalla sain eräänlaisen näköalapaikan: unelmani on vahvasti it-painotteinen, joten pääsy suureen it-taloon erilaisten analytiikkaosaajien läheisyyteen avasi minulle väylän tutustua alaan entistä tarkemmin. Ryhdyinkin päämäärätietoisesti kartoittamaan: mitä eri vaihtoehtoja unelmani tarjoaa – ja mitkä noista vaihtoehdoista kiinnostavat minua eniten sekä osuvat parhaiten vahvuuksiini?

Nyt olen unelmatyössäni; toisaalta unelmani on toteutunut, toisaalta olen edennyt unelmassani syvemmälle. Unelmassani eteneminen itselle entuudestaan tuntemattomalla alalla onnistui minulla parhaiten asteittain työstämällä:

  1. Ensin kastoin varpaani unelma-alaan kurssien ja kouluttautumisen myötä
  2. Kahlasin syvemmälle työharjoittelussa
  3. Vakinaistaminen harjoittelupaikkaan kasvatti verkostojani alalla sekä ymmärrystäni unelmani eri vaihtoehdoista
  4. Uusi, erilainen rooli ja unelmatyön saavuttaminen syventää entisestään osaamistani – ja varmasti muovaa unelmaani edelleen

Käytännössä unelmani saavuttaminen on tuonut sisäistä rauhaa ja ulkoista energiaa. Rauha näkyy siinä, että en enää haikaile aidan toisella puolella pilkistelevää ruohoa. IT-talon konsulttina nautin asiakaskohtaamisista ja ratkaisujen kehittämisestä, mutta välillä tuntui, että itse hauskuus (eli minulle datan analysointi) alkoi vasta minun työni jälkeen. Nyt olen itse siellä syvässä analyysien päässä ja tämä maistuu todella hyvältä!

Samaan aikaan energiatasoni ja läsnäolon taitoni ovat nousseet. Työmatkani on pidentynyt reilusti, mutta silti virtaa riittää työpäivän jälkeenkin eri tavalla kuin ennen. Enää huomioni ei jakaudu kahtaalle enkä kotona pyörittele ura-asioita ajatuksissani. Minulle mielekäs työ on valtava voimavara ja edistää kokonaishyvinvointiani. Se näkyy nyt myös perhe-elämässä; pidemmistä työpäivistä huolimatta olen paremmin läsnä ja hyväntuulisempi kotonakin.

Unelmatyö on vaikuttanut myös sosiaalisen median käyttööni sekä vapaaehtoistyöhöni Piilo-osaajien puheenjohtajana. Aikaa on entistä vähemmän, joten priorisointi-, koordinointi- ja delegointitaitoni ovat hioutuneet entisestään. Somessa ja varsinkin LinkedInissä palan halusta jakaa uusia oppejani – kunhan löydän aikaa julkaisujen tekemiseen. Moni katoaa somesta aktiivisen työnhaun jälkeen, mutta minä en tahdo niin käyvän. Pystyn ja haluan jakaa entistä paremmin substanssiosaamistani ja näkemyksiäni henkilöstöanalytiikan hyödyistä sekä HR:n tulevaisuudesta.

Piilo-osaajissa olen jakanut vastuuta entistä useammille ja huomannut sen auttavan heitäkin esim. oman osaamisen hyödyntämiseen ja syventämiseen, taitojen kartuttamiseen tai uudenlaiseen mielekkyyteen. Samalla toivon toimivani innostavana esimerkkinä unelmatyön saavuttamisesta. Koen voivani antaa entistä enemmän voimaa ja iloisen kuplivaa asennetta kanssaosaajilleni (piilo-osaajat.com/loyda-osaajasi)!

En kuitenkaan usko, että unelmointini päättyy tähän. Unelman täyttyminen on minulle vain askel pidemmälle. Mitä muuta löydänkään unelmani syövereistä? Mitä sinun unelmastasi löytyy?

 

Kirjoittaja Jaana Saramies on Piilo-osaajien priimusmoottori ja yhteisökatalyytti, kaupunginvaltuutettu ja ekonomi, joka innostuu paremman työelämän luomisesta sekä työhyvinvoinnin ja tuottavuuden lisäämisestä henkilöstöanalytiikan ja HR-tiedolla johtamisen keinoin.

Osaaja pois piilosta – Ronjan tarina

Ronja Iso-Heiko halusi tukea ja yhteisön ympärilleen työnhakuaikana. Piilo-osaajien laajentuminen pääkaupunkiseudulle osui juuri oikeaan aikaan. Ronja löysi yhteisöstämme paitsi tukea työnhakuun myös rohkeutta sivutöihin ja uusiin aluevaltauksiin!

Mikä sai sinut alunperin kiinnostumaan Piilo-osaajista?

Olin kuullut toiminnasta jo aiemmin Mothers in Business -verkoston kautta. Tuolloin toimintaa oli vain Tampereella, mutta sattui sopivasti, että Piilo-osaajat laajentui pääkaupunkiseudulle juurikin silloin, kun oma työnhakuni alkoi. Otin silloin yhteyttä Jaanaan, sain häneltä lisätietoja toiminnasta sekä ohjeita ja tsemppiä profiilin tekoon ja osallistuin myös Piilo-osaajat-infoon. Toiminnassa innosti yhteisöllisyys, uudenlainen tapa tehdä työnhakua ja mahdollisuus oppia uusia taitoja.

Mitä halusit saavuttaa kampanjan avulla?

Halusin ennen kaikkea apua työnhakuun: kirkastusta toisaalta omiin päämääriin, toisaalta ihan työnhakutaitoja ja tärkeimpänä – yhteisön ympärille, jotta ei olisi näin valtavan homman kanssa yksinään.

Miten nämä tavoitteesi toteutuivat? 

Oikein mallikkaasti! Työnhaku onnistui. Hain ja sain töitä sekä perinteisen työhakemuksen ja haastattelun kautta että verkostojen myötä. Kehitin myös itselleni sivutyön. Piilareiden blogikirjoittelun myötä innostuin kirjoittamaan enemmänkin ja myös muille foorumeille. Tämä osaltaan myös johti siihen, että se kuvittelemani täydellinen työpaikka, jota alkuvuodesta lähdin etsimään materiaalistui ihan erilaisena, mutta kaikinpuolin toimivana ratkaisuna, jota en olisi osannut ajatella aikaisemmin.

Mitä muuta kampanja sinulle antoi?

Rohkeutta!

Mitä sanoisit Piilo-osaajiin liittymistä vielä harkitseville?

Älä enää epäröi!

 

web_01a5541-kopioKirjoittaja Ronja Iso-Heiko on pesunkestävä teologi, liiketaloustiedollisella asiantuntijuudella höystettynä, ja työskennellyt muun muassa kuorma-autojen korjaajana ja lihapullien myyjänä. Ronja uskoo hyvän voittoon ja jokaisen mahdollisuuteen löytää tai luoda itselleen se oikea unelmaduuni — tai jopa useampikin.

Uskaltaako työttömänä työnhakijana unelmoida?

Puhuin syyskuussa Tampereen Työllisyysviikolla TreStartilla unelmista ja yhteisöllisestä työnhausta. Tämä oli minulle ensimmäinen yksin pitämäni pidempi puheenvuoro, ja askel kohti yhtä omaa unelmaani yltää key note –puhujaksi. Tässä blogikirjoituksessa kerron lyhennetysti puheeni pääpointit ja näkemyksiäni työnhakijana unelmointiin: Miksi unelma kannattaa olla? Miten sellaisen voi löytää ja millä sen saavuttamista voi edistää? Entä kuinka kauan unelmaa kannattaa jahdata?

Tykkään käyttää sanaa unelma, mutta sinulle sopiva sana voi olla tavoite, intohimo, päämäärä, mikä tahansa. Tärkeintä on se, että sinulla on jokin suunta, jota kohti olet menossa. Se auttaa sinua myös työnhaussa: olet vakuuttavampi, kun pystyt sanoittamaan rekrytoijalle, mihin olet suuntaamassa. Miten tämä hakemasi tehtävä tukee sitä?

Oma polkuni työttömästä työnhakijasta unelmaduunin kynnykselle ei ollut suora. Kun aloitin työnhaun, minulla ei ollut uraunelmaa. Edellinen työni oli ollut luonteelleni sopiva, mutta olin ajautunut alalle vahingossa. Nyt en tiennyt mitä lähteä hakemaan, joten hain yhtä aikaa sekä edellisen kaltaisia tehtäviä että etsin uutta suuntaa. Lopulta löysin kiinnostuksen kipinän odottamattomalla tavalla: Eräs graduni lukenut professori suositteli työhyvinvointiaiheista seminaaria minulle. En tuolloin itse nähnyt kytköstä graduni tai urani ja työhyvinvoinnin välillä, mutta menin silti seminaariin, koska se oli maksuton, olin työtön ja olin päättänyt aloittaa aktiivisen verkostoitumisen. Yllätyksekseni löysin sieltä muutaman kiinnostavan aiheen, joita seuraamalla lopulta löysin myös tämän hetkisen unelma-alani: henkilöstöanalytiikan. Joten neuvoni:

Kuva 1. Ei uraunelmaa

Oman unelman löytäminen on kuitenkin vasta ensimmäinen askel. Kun sinulla on suunta ja unelma selvillä, kannattaa siitä muotoilla konkreettisempia tavoitteita. Etsi eri reittejä kohti unelmaasi ja kartoita, mitä vaihtoehtoja sinulla on. Unelmien ja tavoitteiden saavuttamisessa suunta on tärkeämpi kuin vauhti, kuten opin Elevatorin suorituskyvyn ja ajanhallinnan valmennuksessa Mirko Häyriseltä. Joten ole pitkäjänteinen äläkä pelästy ottaa sivuaskelia reitilläsi. Joskus nämä sivupolut ovat eduksi; voit huomata uuden, kiinnostavamman suunnan tai kerryttää hyödyllistä, erilaista työkokemusta, joka tukee unelmaasi.

Kuva 2. Unelma löytyyJoskus työnhaussa tulee vastaan liian monta seinää tai ”ei kiitos” –vastausta, jolloin usko itseen voi olla koetuksella. Minulle vuoden rajapyykki työttömänä tuntui todella suurelta, vaikka käytännössä olin puolet siitä ajasta ollut ensin hoitovapaalla, sittemmin perustamassa Piilo-osaajia ja myös yliopiston täydennyskoulutuksessa. Paljon olin siis tehnyt, mutta työpaikan puuttuminen sai minut epäilemään: Miten kauan saan metsästää unelmaani? Missä kohtaa pitäisi ymmärtää luovuttaa?

Lopulta läheisten ja verkoston tuki auttoi selkiyttämään tilannetta sekä päästämään irti negatiivisista tunteista ja epäilyksistä. Erityisesti Piilo-osaajien yhteisö antoi korvaamatonta kannustusta ja vahvistusta. Tämän avulla jaksoin jatkaa.

Kuva 3. Kuinka kauan

Unelmien todeksi tekeminen vaatii aikaa. Joskus se turhauttaa, mutta loppujen lopuksi juuri se palkitsee. Helpot asiat eivät jaksa motivoida pitkän päälle. Asioiden haastavuus ja uuden oppiminen motivoivat sisäisesti ja siksi myös tarjoavat kestävämpää motivaatiota; tartu siihen, hyödynnä sitä! Ylläpidä motivaatiota huomioimalla edistyksesi, kaikki pienetkin askeleet kohti unelmaa. Kaiva myös sivureiteistä ne hopeareunukset, miten ne tukevat unelmaasi.

Välillä voit joutua tekemään vaikeita päätöksiä. Itse sain vuoden työttömyyden jälkeen lyhyen määäräaikaisen työsopimuksen. Tuo työ ei ollut unelmaani, mutta näin siinä potentiaalia kehittää tiettyjä taitoja, jotka olisivat eduksi unelmassani. Koeajalla sain kuitenkin mahdollisuuden lähteä mukaan hakemaani koulutusohjelmaan ja löysin siihen työharjoittelupaikan tismalleen unelma-alaltani. Olin vaikean päätöksen edessä: jatkanko määräaikaisessa palkkatyössä vai tiputtaudunko käytännössä takaisin työttömäksi ja lähden koulutukseen sekä harjoittelijaksi? Päädyin ottamaan rohkean askeleen ja tartuin harjoittelupaikkaan kiinni – sillä tiellä olen yhä edelleen, onneksi! Joten sanon:

Kuva 4. Etene kohti

Unelmointi ei siis ole haihattelua. Se on tavoitteellista etenemistä kohti tiettyä päämäärää. Oman unelman ja suunnan löytäminen tekee työnhausta helpompaa. Lisäksi se antaa vakuuttavuutta rekryprosesseissa ja haastattelutilanteissa; Sinä tiedät, mitä kohti olet menossa ja miten tämä tehtävä tukisi sitä.

 

dsc_18651Kirjoittaja Jaana Saramies on Piilo-osaajien priimusmoottori ja yhteisökatalyytti, kaupunginvaltuutettu ja ekonomi, joka innostuu paremman työelämän luomisesta sekä työhyvinvoinnin ja tuottavuuden lisäämisestä henkilöstöanalytiikan ja HR-tiedolla johtamisen keinoin.

Unelmien työnhakupäivä innosti osaajia ja rekrytoijia!

Perjantaina 5.10.2018 vietettiin Unelmien työpäivää. Piilo-osaajat ry yhteistyökumppaneineen tempaisi tänä vuonna kolmella paikkakunnalla, Tampereella, Helsingissä ja Oulussa! Mukaan kutsuttiin työnhakijoita viettämään Unelmien työnhakupäivää. Piilo-osaajat ry jatkoi viime vuonna aloittamaansa tapahtumaa, joka nosti työnhakufiiliksen uudelle tasolle.

Helsinki

Helsingin Unelmien työnhakupäivän tapahtumaan osallistui nelisenkymmentä työnhakupäivän viettäjää. Tapahtuma alkoi omien motiivien tarkastelulla Suomen Motivaatiotalon toimitusjohtaja Kirsi Maneliuksen johdolla. Tästä oli hyvä jatkaa CV-sparraukseen rautaisten ammattilaisten luo. Pöydän ympärys kuhisi väkeä ja puheensorinaa riitti. LinkedInin mahdollisuuksia pohdittiin toisen pöydän ääressä innostuneiden Leena Kähkösen ja Sanna Krögerin (AIMS) johdolla. Välillä keräsimme lisää ajatuksia oman osaamisen tunnistamiseen HR-konsultti Laura Waldénin puheenvuorosta. Puheenvuorot puhuivat tässäkin tapahtumassa sen puolesta, että työnhaku alkaa ja sen perusta on itsetuntemuksessa.

Tapahtumassa suosituinta ja kysytyintä olivat CV-sparraus ja verkostoituminen, jotka tulivat tutuksi Piilo-osaajien ja MiBin järjestämillä Rekrytointi- ja osaamismarkkinoilla elokuussa. Lyhyessäkin ajassa ammattilaisen kanssa voi saada oivalluksen, jolla hioa CV:stä aiempaa timanttisempi. Tapahtuman kävijät olivat innostuneita ja kyselivät milloin uudestaan. Vapaaehtoisten sparraajien paras palaute kuului tapahtuman jälkeen LinkedInissä:

”Tämä oli unelmien työpäivä!”

Sparraamassa olivat lisäksi Päivi Montgomery, Merja Uschanoff ja Katju Helminen.

Tampere

Tampereen Unelmien työnhakupäivän tapahtumassa oli mukavasti porukkaa ja riittävästi tekemistä. Riikka Seppälä Sitomosta piti innostavan puheenvuoron tulevaisuuden työelämätaidoista, unelmien tärkeydestä ja niiden saavuttamisesta:

”Määrittäkää itsellenne suunnitelma unelmien tavoittamiselle. Ja muistakaa, että olette mahtavia!”

Puheenvuoron jälkeen päivä jatkui 16 nopeimman osalta Jorma Pesosen pitämässä ”Vahvuudet hanskaan” -työpajassa ja muiden osalta toimintapisteitä kiertäen. Mahdollisuus oli kysyä neuvoja terveydenhoitajalta ja vaikka mittauttaa verenpaineensa sekä kokeilla Osaamisbottia ja Vainun palvelua. Sparrauspisteillä sai vinkkejä CV:n päivitykseen, LinkedIn-profiilin viilaamiseen, Twitterin käyttöön ja oman osaamisen esilletuomiseen. Lisäksi oli mahdollista tutustua TE-toimiston, TreStartin, Uratehtaan ja tietysti Piilo-osaajien toimintaan. Apuna oli myös iso joukko vapaaehtoisia sparraajia, suuri kiitos teille!

Tapahtuma oli selvästi onnistunut ja viimeiset osallistujat lähtivät kotiin pitkälti virallisen päättymisajan jälkeen. Järjestäjille jäi hyvä fiilis tapahtumasta ja lisää virtaa omaankin työnhakuun!

Oulu

Oulussa viitisenkymmentä osaajaa saapui kuulemaan Unelmien työnhakupäivän luentoja. Urasammon Hanna Kela kertoi työnhakijan hyvinvoinnista ja avasi työnhakukunnon käsitettä – niillä on suuri vaikutus työnhakijan onnistumiseen! Verkkoasemalta Riikka Pohjanen avasi sosiaalisen median merkitystä nykyajan työnhaussa. TE-toimiston Antti Haapalainen kertoi työhaastatteluun valmistautumisesta. Saraselta Outi Aavaluoto kertoi, miten piilotyöpaikan avulla voi löytää unelmatyönsä. Innotiimi-ICG:ltä Sanna Kallankari antoi vinkkejä takkuilevaan työnhakuun ja uuden boostin löytämiseen. Lopuksi Profiiliksen Sarianna Turula auttoi työnhakijoita erottumaan massasta ja tunnistamaan oman osaamisensa.

unelmien_tyonhakupaiva_Oulu

Kuva: Kalle Hautamäki / Neotar Media

Myös Oulussa käytiin CV:iden pohjalta kahdenkeskisiä keskusteluita sparraajien kanssa. Sparraamassa olivat Sanna Kallankari, Pia Klemetti, Maarit Kettunen, Outi Aavaluoto, Mikko Sarkkinen, Riikka Pohjanen. Tapahtuman taltioi Kalle Hautamäki.

Unelmien työnhakupäivä tarjosi osallistujilleen – niin osaajille kuin rekryalan ammattilaisille – sitä, mitä halusimmekin: positiivisuutta, kannustusta ja yhteisöllisyyttä työnhakuun!

 

450A6191_c

Kirjoittaja ja Helsingin tapahtuman pääjärjestäjä Satu Manner on uraloikkaa yliopistomaailmasta teollisuuteen ottava materiaalitekniikan diplomi-insinööri, joka mutkittelee kohti taustaansa sopivaa kiinnostustensa mukaista asiantuntijatehtävää.

 

 

 

 

virpi-naukkarinen-e1517165814894

Tampereen tapahtuman pääjärjestäjä Virpi Naukkarinen on pelkojensa kanssa tanssiva IT-orientoitunut tietoasiantuntija, joka aikoo parantaa organisaatioissa tiedon kulkua asiakasrajapintaan.

 

 

 

 

 

Ani Kokkonen_Anne-Mari Kauvosaari-Rantala_Saara LeppäläOulun tapahtuman järjestäjinä toimivat Ani Kokkonen, Anne-Mari Kauvosaari-Rantala ja Saara Leppälä, jotka ovat seuranneet Piilo-osaajien yhteisöä ja tahtovat levittää yhteisöllisen työnhaun ja verkostoitumisen ilosanomaa pohjoisessa. Ani Kokkonen on logistiikan sekä prosessien johtamisen ammattilainen sekä Link’d Oulu -ryhmän perustaja. Saara Leppälä ja Anne-Mari Kauvosaari-Rantala ovat MiB Oulun aktiivisia eteenpäin viejiä, joiden ammatilliset intohimot löytyvät Saaralla BI-tehtävistä ja Anne-Marilla hankinnan ja logistiikan saralta.

Yrittäjyys ponnahduslautana unelmatyöhön

Työelämä on jatkuvassa murroksessa ja muuttuu jatkuvasti. Koko työiän ajan kestävät työsuhteet ovat nykyään harvassa. Ihmiset vaihtavat työpaikkaansa tiheämmin kuin ennen, eikä uuden ammatin opiskelu ja totaalinen alanvaihto ole enää mikään tavaton juttu.

Freelancer-työsuhteet ja kiinnostus yrittäjyyteen ovat myös kasvaneet. Yhä useampi haluaa kokeilla siipiään yrittäjänä ja työllistää itse itsensä. Työelämä on muuttunut myös kilpailuhenkisemmäksi, eikä työn saaminen ole itsestäänselvyys. Tämän vuoksi yrittäjyys voidaan nähdä myös keinona työllistää itsensä.

Oma tarinani

Kun itse halusin vaihtaa alaa sosiaalialalta markkinointiin ja viestintään, huomasin nopeasti, että alan töihin pääseminen ei ollut mikään itsestäänselvyys. Vaikka hain töitä todella sinnikkäästi, en meinannut saada jalkaa oven väliin, koska tarjolla oli kokeneita konkareita. Kilpailu oli ja on edelleen todella kovaa.

Asia turhautti ja välillä teki mieli luovuttaa. Tiesin, että minulla on paljon markkinoinnin ja viestinnän parissa tarvittavaa osaamista, visiota ja ennen kaikkea intoa. Päätin, että minähän pääsen tälle alalle ja jos minua ei palkata, ryhdyn vaikka yrittäjäksi!

Hyppy yrittäjäksi ei tuntunut niin radikaalilta, sillä olin jo kuukausia sitten irtisanoutunut edellisestä työstäni ja myynyt omaa osaamistani laskutuspalvelun kautta. Minulla oli siis käsitys yrittäjämäisestä työskentelystä, joten tiesin mihin olin ryhtymässä.

Perustin toiminimen ja jatkoin sinnikkäästi oman osaamisen myymistä ja pikkuhiljaa keikkaa alkoi hieman tulemaan. Lähes jokainen keikka vaati useamman yhteydenoton ja tapaamisen, ennen kuin kanssani uskallettiin lähteä yhteistyöhön.

Kokemuksen karttuessa sain täytettä portfoliooni ja hyviä referenssejä asiakkailta, jotka auttoivat minua eteenpäin. Oma osaaminen ja itsevarmuus kasvoi, jotka molemmat luonnollisestikin edesauttavat työllistymistä. Muutaman kuukauden yrittäjyyden jälkeen sainkin unelmieni työn.

Yrittäjyys vaihtoehtona palkkatyölle?

Vaikka täysipäiväinen yrittäjyyteni vaihtui nopeasti palkkatyöhön ja sivutoimiseksi yrittäjyydeksi, uskon että ilman yrittäjyyttä en olisi tässä pisteessä. Itseni työllistäminen opetti minulle sinnikkyyttä, pakotti uskomaan itseeni ja tuomaan omaa osaamista esille. Opin myös, että ratkaiseva tekijä niin työn- kuin asiakkaiden saannissa on aktiivisuus ja vielä kerran aktiivisuus. Ihmiset ovat kiireisiä – eivät he muista välttämättä yhteydenottoasi. Siksi pitää ottaa puhelin käteen ja muistuttaa heitä. Aktiivisuus ja innokkuus palkitaan, ennemmin tai myöhemmin.

Jos unelmien duunia ei etsinnöistä huolimatta tunnu löytyvän ja koet, että yrittäjyys voisi olla keino työllistyä, go for it! Kuka tietää, ehkä yrityksestäsi tulee kansainvälinen menestystarina. Se voi myös toimia ponnahduslautana haluamaasi työhön, kuten omassa tapauksessani.

Kun harkitset yrittäjyyttä vaihtoehtona työllistymiselle, mieti seuraavia asioita:

1. Mieti yritysidea

Mitä osaamista sinulla on ja mitä haluaisit tehdä yrittäjänä? Yritysideasta kaikki alkaa. Jalosta ideaasi eteenpäin esimerkiksi SWOT-analyysin avulla. Sparraile ideaasi muiden kanssa, saat varmasti uusia näkökulmia.

2. Ota selvää, mihin olet ryhtymässä

Ennen kuin ryhdyt yrittäjäksi, on hyvä tietää mitä YEL-vakuutus tarkoittaa, miten yrittäjän sosiaaliturva eroaa työttömän työnhakijan tilanteesta, mitä eri yritysmuotoja on jne. Muun muassa Uusyrityskeskus tarjoaa maksutonta neuvontaa yrittäjyyttä harkitseville. Kun sinulla on pohjatiedot kunnossa, yrittäjyytesi alkutaipale on takuuvarmasti vähemmän kivinen, trust me.

3. Mieti, miten turvaat toimeentulosi

Yrittäjänä et ole oikeutettu työttömyysturvaan, mutta voit saada Starttirahaa. Sanotaan, että pelkän starttirahan varaan ei kannata yrittäjän laskea, mutta joskus se voi olla ainoa vaihtoehto. Mieti etukäteen, millaisia riskejä taloutesi kestää ja voisitko etukäteen varautua hiljaisiin kausiin rahallisesti. Starttirahasta saat lisätietoa TE-palveluilta osoitteesta Yrittäjän palvelut/starttiraha.

Yrittäjyys on varteenotettava vaihtoehto työllistymiselle, mutta uskallusta ja riskinottoa se vaatii. Hyvät asiat harvoin tulevat ilmaiseksi, joten varaudu tekemään töitä! Muista myös nauttia matkasta. 😉

kuvaTaru Tammikallio on Uramedian perustaja, päätoimittaja, vastaava tuottaja, sisällöntuotannon moniosaaja ja toimittaja, joka nauttii hyvien tarinoiden luomisesta ja haluaa kannustaa muita tekemään rohkeasti omaa juttuansa.