Työnhakuhyvinvointia levosta, ruuasta ja liikunnasta

Kuva: Karoliina Nurmi

Kun nukkuu ja syö hyvin ja liikkuu riittävästi, riittää energiaa hoitaa muitakin hyvinvoinnin osa-alueita. Mutta mitä hyvä uni, ravitsemus ja liikunta merkitsevät sinulle ja missä menet niiden kanssa?

Hyvinvoinnin perusta

Minulle lepo, ruoka ja liikunta ovat hyvinvointini perusta. Olen huomannut, että jos en lepää tarpeeksi, syö riittävästi ja liikun liian vähän, on turha haaveilla muistakaan hyvinvointiani parantavista asioista. Kun energiat ovat vähissä, tavoitteet tuntuvat saavuttamattomilta, itseluottamus heikkenee, mikään ei tunnu onnistuvan ja sosiaaliset kontaktitkaan eivät innosta yhtään. 

On kuitenkin yksilöllistä, mikä tai mitkä asiat ovat se tärkein omaa hyvinvointia lisäävä ja tukeva tekijä. Kannattaa siis tutustua itseensä ja siihen, mitkä asiat ovat itselle tärkeitä ja mitkä saavat juuri sinut voimaan hyvin. Seuraavaksi tutustumme siihen, miten voit tutustua levon, ruuan ja liikunnan merkitykseen itsellesi. Kirjoituksen lopusta löydät linkit myös muihin työnhakuhyvinvointia käsittelevän juttusarjan kirjoituksiin ja voit tutustua itseesi lisää niiden vinkkien kautta.

Lepo

Jokainen unettomuudesta kärsinyt tietää, mikä merkitys unella on hyvinvoinnille. Myös lievemmät uniongelmat, lapsien aiheuttamat katkonaiset unet ja omat huonot unitottumukset vaikuttavat paljon jaksamiseen. Omia unitottumuksiasi sekä unen ja levon tarvettasi voit tutkia esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla. Jos unen kanssa on isoja ongelmia, kannattaa hakeutua lääkäriin tutkimaan asiaa tarkemmin.

• Kuinka paljon nukun öisin? 
• Mihin aikaan menen nukkumaan ja herään? 
• Olenko väsynyt päivisin?
• Kuinka paljon tarvitsen unta?
• Mikä vaikuttaa siihen, miten nukun (olosuhteet, lapset, stressi)?
• Mitä muutoksia haluaisin tehdä?
• Ohjeita hyvään uneen

Oma kompastuskiveni on se, että tykkään valvoa myöhään. Koska aamulla on kuitenkin herättävä ajoissa, unen määrä jää välillä liian pieneksi. Tilannetta korjaa se, että lyhyehkökin yöuni on minulla ehjä, kiitos hyvin nukkuvien lasten. Tämän haluaisin kuitenkin muuttaa, mutta nukkumaanmenoaika on tapa, johon vaikuttaminen on osoittautunut vaikeaksi.

Kuva: Laura Tammisto / Studio Torkkeli

Ruoka

Ruuassa ja ravitsemuksessa hyvinvointiin voi vaikuttaa moni asia, muun muassa ruuan laatu, määrä tai ateriarytmi. Ruoka myös merkitsee ihmisille erilaisia asioita. Se voi olla nautinto. Se voi olla vihollinen. Se voi olla polttoainetta. Se voi olla harrastus. Yksi asia on kuitenkin varma. Samoin kuin nukkumisen suhteen, jos et syö, et jaksa. Ruuan vaikutusta hyvinvoinnillesi ja mahdollisia muutostarpeita voit lähestyä seuraavilla kysymyksillä.

• Mitä ruoka merkitsee minulle?
• Miten syöminen tai syömättä jättäminen vaikuttaa minuun?
• Miten syödessäni jaksan parhaiten (rytmi, määrä, ajankohta, laatu)?
• Mitä muutoksia haluaisin tehdä?
• Terveellinen ruokavalio on hyvä lähtökohta

Omalle hyvinvoinnilleni ruuan suhteen tärkeintä ovat säännölliset ruokailuvälit ja riittävä ruuan määrä. Jos ruokailuväli venyy liian pitkäksi, minusta tulee varsinkin kotioloissa kärttyinen ja päätöksenteko vaikeutuu. Syömättömyys näkyy heti myös jaksamisessa. 

Liikunta

Kuten ruoka, myös liikunta tarkoittaa ihmisille eri asioita. Samoin se, kuinka paljon liikunta vaikuttaa omaan hyvinvointiin. Kaikkien hyvinvoinnille olisi kuitenkin tärkeää liikkua edes vähän ja jollakin tavalla. Liikunnassa ja sen lisäämisessä arkeen kannattaa kuunnella tarkkaan itseään. Nykyinen tilanne ja lähtötaso vaikuttavat paljon siihen, miten muutoksia kannattaa alkaa tehdä.

Jos et ole aiemmin juurikaan liikkunut, aloita riittävän kevyesti ja vaikka kokeilemalla eri lajeja. Näin voit löytää ne itsellesi mieluisimmat. Jos taas liikut jo kohtalaisesti tai paljon, muutoksia ei välttämättä edes tarvitse tehdä. Voi kuitenkin olla mukava kokeilla uusia lajeja, jos sieltä löytyisi mukavaa vaihtelua tuttuihin ja turvallisiin kuvioihin. Omaa tilannettasi ja kehityskohteitasi voit lähestyä seuraavilla kysymyksillä:

• Mitä liikkuminen tarkoittaa minulle?
• Paljonko harrastan liikuntaa tällä hetkellä?
• Paljonko haluaisin harrastaa liikuntaa?
• Mitkä liikuntamuodot ovat minulle mieleisiä?
• Mitä muutoksia haluaisin tehdä?
• Liikkumisen suositukset

Itselleni liikunta on näistä kolmesta ehkä se tärkein hyvinvointiani lisäävä tekijä. Unen ja ruuan kanssa pärjään, vaikka ne eivät olisikaan aina ihan kohdallaan. Mutta jos en pääse liikkumaan ja ulkoilemaan säännöllisesti, niin mieli alkaa mustua. Pyrinkin käymään päivittäin vähintään yhdellä kävelylenkillä ja parhaillaan kokeilen, mitä muuta liikuntaa voisin arkeeni lisätä.

Kuva: Karoliina Nurmi

Aloita pienillä muutoksilla

Kun alat olla kartalla siitä, millä mallilla uni-, ruokailu- ja liikuntatottumuksesi ovat ja mitä muutoksia niihin haluaisit tehdä on aika asettaa tavoitteita. Tavoitteet voivat olla isojakin, mutta muista, että kaikkea ei tarvitse muuttaa kerralla ja kannattaa aloittaa pienin askelin. Onnistumisen mahdollisuus on parempi, kun aloitat yhdellä pienellä muutoksella. Teet sitä niin kauan, että siitä on tullut tapa. Ja vasta sitten teet toisen pienen muutoksen. Tämä vaatii vähän kärsivällisyyttä – kaikki ei tule mulle nyt heti. Mutta muutokset ovat tällä tavalla pysyvämpiä ja tulokset pitkällä aikavälillä merkittävämpiä.

Ensimmäistä tavoitetta kannattaa lähestyä kysymällä:

• Mikä asia levossa/ruuassa/liikunnassa vaikuttaa eniten hyvinvointiini?
• Minkä asian muuttaminen parantaisi eniten hyvinvointiani?
• Minkä muutoksen tekeminen on minulle juuri nyt mahdollista?
• Mikä on tarpeeksi pieni muutos, että sen saaminen tavaksi on mahdollista?
• Mistä tiedän, että olen saavuttanut asettamani tavoitteen?

Itselläni ensimmäinen muutos voisi esimerkiksi olla se, että lähden siirtämään nukkumaanmenoaikaani vähän kerrallaan aiemmaksi. Nukkumaanmenomuistutus kännykkään voisi myös olla toimiva apuväline tässä. Seuraavaa muutosta kannattaa miettiä vasta, kun ensimmäinen on luonteva osa elämää.

Kirjoittaja Kaisa Selamo on ympäristöstä, hyvinvoinnista, viestinnästä ja valmentamisesta kiinnostunut diplomi-insinööri, joka jakaa aikansa perheen, työnhaun ja itsensä kehittämisen kesken. Tähtäimessä on uusi suunta uralle.

Kirjoitus on osa juttusarjaa työnhakuhyvinvoinnista. Sarjan edelliset osat:

Työnhakuhyvinvointi – miten voit edistää sitä?
Työnhakuhyvinvointia tavoitteista
Työnhakuhyvinvointia vertaistuesta
Työnhakuhyvinvointia itsetunnosta
Työnhakuhyvinvointia onnistumisen kokemuksista