Toimiiko vuorovaikutus?

Kuva: Gerd Altmann / Pixabay

Erilaisuus haastaa aina kohtaamisia ja luo tarpeen tunne- ja vuorovaikutustaitojen käytölle.

Jokaiseen työhakemukseen olen kirjottanut omaavani erinomaiset vuorovaikutustaidot. Osaanhan kuunnella ja tuottaa jäsennettyä puhetta ja tekstiä. Johdon työnohjaajana ja koutsina toimiessani, sekä opeopintojen myötä olen alkanut tarkemmin miettiä ja myös oppia mitä ovat vuorovaikutustaidot, miten ne näkyvät käytännössä, ja ennen kaikkea miten voin niissä kehittyä.

Ensimmäinen ja ehkä tärkein viesti on se, että omaa vuorovaikutusta voi aina kehittää. Vuorovaikutus perustuu aitoon tahtoon kunnioittaa ja arvostaa itseä ja toista, siis myös itseä. Vuorovaikutus on asennelaji. Otanko asenteen pyrkiä ymmärtämään toisen osapuolen edustamia lähtökohtia? Mitä olen valmis itsessäni tutkimaan ja mitä tuomaan vuorovaikutukseen?

Miten vuorovaikutustaitoja voi kehittää?

Vuorovaikutuksen ytimessä on minätietoisuus. Olenhan minä tärkeä osa vuorovaikutusta ja vuorovaikutustapahtuman keskiössä. Minätietoisuudella tarkoitetaan mm. omien tunteiden, toiveiden ja pyrkimysten ymmärtämistä ja hallintaa. Ei ole ollenkaan harvinaista, että meille jää hämärän peittoon omat arvomme, tarpeemme, toiveemme ja tunteemme. Olemme jatkuvassa vuorovaikutuksessa toisten kanssa, joten ajatuksiimme saattaa sekoittua niiden muiden ihmisten arvot, tarpeet, toiveet ja tunteet.

Siksi minätietoisuus ja sen kehittäminen on tärkeää. Minätietoisuutta voi kehittää käymällä reflektoivaa keskustelua itsensä kanssa. Reflektiossa on jokin omakohtainen kokemus, jonka ääreen pysähdytään tutkiskelemaan kokemusta monesta eri näkökulmasta, myös kriittisesti. Lisää reflektiosta voi lukea blogikirjoituksesta Elinikäinen oppiminen – tärkeä työelämätaito.

Kun seuraavalla kerralla vuorovaikutustilanteessa huomaat jonkin asian tai ihmisen nostavan tunteen pinnalle, pysähdy miettimään mitä tuon tunteen takana on. Onko siellä mahdollisesti jokin tarve, ylitetty raja, menetetty tärkeä asia?

Kuva: Estée Janssens / Unsplash

Miten toimit, kun olet vihainen?

Minätietoisuuden tavoite on tunnistaa omia tunteita ja tarpeita tunteiden takana. Miten sitten toteutan toiveeni ja tarpeeni? Tässä auttaa tavoitteiden asettaminen ja niiden toteuttaminen. Voidaan puhua myös itsensä johtamisesta, ja tunteiden kohdalla tunteiden johtamisesta. Itsensä johtamisen ja tunteiden johtamisen idea on se, miten me säätelemme omaa käyttäytymistämme vuorovaikutustilanteissa saavuttaaksemme päämäärämme. Sovitteleva ja keskusteleva vuorovaikutus tuottanee yleensä paremman lopputuloksen kuin määräilevä tai jyräävä käyttäytyminen. Sillä on siis vuorovaikutuksen kannalta merkitystä, miten toiveemme ja tarpeemme esitämme, ja miten johdamme tunteitamme.

Miten osoitat toiselle kuuntelevasi häntä?

Sosiaalinen tietoisuus vaikuttaa vuorovaikutuksen laatuun ja onnistumiseen. Sosiaalisesti tietoinen ihminen kokee ja osoittaa empatiaa. Hän haluaa tietää mitä muut ajattelevat. Laadukkaaseen vuorovaikutukseen kuulu olennaisesti kuuntelemisen taito. Kuulluksi tuleminen on ihmisille hyvin tärkeä kokemus. Kuuntelutilanteessa tavoite on ymmärtää puhujaa mahdollisimman kokonaisvaltaisesti, eikä esimerkiksi pelkästään omista lähtökohdistamme käsin. Rakennamme aina käsityksemme kuulemasta perustuen meillä olemassa olevaan tietoon. Sosiaalisesti tietoinen tunnistaa omat mielen skeemat, ja osaa olla avoimin mielin vuorovaikutustilanteessa.

Varsinkin silloin kun vuorovaikutustilanteessa tunteet ovat pinnalla aktiivinen kuuntelu on arvokas taito. Aktiivisen kuuntelun taitaja toistaa puhujalle pähkinänkuoressa kuulemansa olennaiset asiat ja tunteet. Tällöin puhuja saa käsityksen siitä, miten kuulija kuuli ja ymmärsi lähetetyn viestin. Tämä auttaa kuuntelijaa pääsemään paremmin perille asiasta, jota puhuja haluaa viestiä. Aktiivisen kuuntelun prosessissa on hyötyä myös puhujalle, sillä se selventää asioita hänellekin. Ihminen tulee tietoisemmaksi omista ajatuksistaan silloin kun hän pukee ne sanoiksi. Kielen avulla ihminen jäsentää ajatuksiaan ja pääsee uudelle ajattelun tasolle.

Myönteisten ihmissuhteiden rakentaminen ja ylläpito on vuorovaikutusta. Miten luon toimivia ihmissuhteita työpaikalla? Miten luon ja ylläpidän ystävyyttä? Tasapainoisessa vuorovaikutussuhteessa kaikki tulevat tasapuolisesti kuulluiksi, ymmärretyiksi ja huomioiduiksi. Puhuminen ja kuuntelu vuorottelevat. Työelämässä harvoin enää työskennellään täysin yksin. Lähes kaikki työ tehdään tiimeissä tai erilaisissa työryhmissä. Ryhmissä on oma dynamiikkansa ja tähän aiheeseen voi syventyä lisää blogissa Ryhmästä tiimiksi. Ristiriitatilanteissa vuorovaikutustaidot ovat erityisen tärkeitä. Olennaista ristiriitatilanteessa on kertoa omista tarpeistaan, mutta myös kuunnella toisia osapuolia. Tavoite on, että kaikkien tarpeet ja tunteet tulisi mahdollisuuksien mukaan huomioiduksi

Kuva: Alexander Grey / Unsplash

Mitkä ovat sinun arvosi? Mikä on sinulle tärkeää ja luovuttamatonta elämässäsi?

Vuorovaikutukseen liittyy myös päätöksentekoa. Jokaisen valintamme ja päätöksemme takaa löytyy jokin arvo. Tästä syystä joihinkin päätettäviin asioihin on vaikea sitoutua, ja joskus joudumme tekemään päätöksiä, joiden mielekkyyttä epäilemme. Minätietoisina ja toisia arvostavina ihmisinä tunnistamme omat arvomme ja kykenemme arvostamaan myös toisten arvoja. Teemme vastuullisia päätöksiä, joissa erilaiset arvot ja näkökulmat on otettu huomioon. Ymmärrämme, että yksipuoliset päätökset, jotka on tehty ilman kaikkien osapuolien kuulemista eivät ole vastuullisia. Tällaiset päätökset lisäävät eriarvoisuuden kokemusta, mikä ei kuulu hyvään vuorovaikutukseen.

Vuorovaikutustaitoja käyttämällä mahdollistuu kohdatuksi tulemisen ihme, jota jokainen tarvitsee. Toista ihmistä kunnioittava ja tasa-arvoinen asenne rakentaa perustan vuorovaikutustaidoille. Aito halu ja pyrkimys arvostaa toista ihmistä on kaiken takana. Kun toinen huomaa, että häntä arvostetaan ja kunnioitetaan, hän alkaa usein toimia samoin.  Vaikka toisen ajatuksia ei voisikaan hyväksyä, myös hänellä on ihmisarvonsa, joka on luovuttamaton.

Mistä siis hyvä ja toimiva vuorovaikutus koostuu? Ainakin minätietoisuudesta, itsensä ja tunteidensa johtamisesta, sosiaalisesta tietoisuudesta, ihmissuhdetaidoista ja vastuullisesta päätöksenteosta. Voiko tätä edes kuitata yhdellä lauseella ’Minulla on erinomaiset vuorovaikutustaidot’ ja olla uskottava?

Hyvä ja toimiva vuorovaikutus on se perusta, jonka päälle rakentuvat pysyvästi hyvä johtaminen, kannustava yrityskulttuuri, oppiva organisaatio ja taloudellisesti kilpailijoitaan paremmin menestyvä yritys. Hyvä (työ)elämä rakentuu toimivalle ja positiiviselle vuorovaikutukselle.

Tarja on Otaniemestä valmistunut sähköosaston diplomi-insinööri ja johdon työnohjaaja ja coach (Sued Management Oy). Tällä hetkellä Tarja opiskelee ammatillisen opettajan pätevyyttä HAMK:ssa. Positiivinen vuorovaikutus rakentaa perustan, jota ilman kaikki kehitystyö ja muutosprojektit jäävät puolitiehen. Esihenkilönä Tarja on valmentava johtaja. Tarjan missio on auttaa yrityksiä kasvattamaan liikevaihtoa positiivisen vuorovaikutuksen, valmentavan johtamisen, ja oppivan organisaation keinoin. Tarja tarjoaa johdon valmennusta oman yrityksensä kautta.

Lähteenä käytetty kirjaa Markus Talvio ja Ulla Klemola. Toimiva vuorovaikutus. 2017. PS-Kustannus.