Teknologia syö leipäsi

AI, yleiskäyttöinen automaatio ja koneoppiminen muokkaavat lähitulevaisuuttamme, mutta, vievätkö ne leivän suustamme vai mahdollistavatko ne enemmän leipää kaikille?

Monien sattumien summana olen nyt kolmen viikon aikana katsonut useita tunteja videomateriaalia aiheesta, ja lukenut kymmeniä artikkeleita. Videoissa ja osassa artikkeleita äänen ovat päässeet mm.

eli aivan kevytsarjalaisista ei ole kysymys.

Katsomani ja lukemani perusteella vallitseva konsensus on, että kaikki ammattiryhmät – niin bussikuskit kuin koodarit – ovat yhtälailla uhattuina. Jolleivat muut tekijät kuten ilmastonmuutos estä, olemme seuraavan 20 vuoden aikana yhteiskuntina sekä palkansaajina tai -maksajina suurien kysymysien edessä.

Teknologinen kehitys tapahtuu yhtäaikaa kaikkialla. Yhteiskuntien, yksilöiden ja valtioiden täytyisi toimia yhteisenä rintamana, jotta talousjärjestelmien ja yhteiskuntien vaatimat muutokset tapahtuisivat mahdollisimman koordinoituina.

Nationalistinen politiikka ja nurkkakuntaisuus ovat tällä hetkellä ne suurimmat esteet, jotka seisovat meidän ja mahdollisen tulevaisuuden välissä. Totta, työpaikkoja tulee katoamaan. Työtehtäviä tulee katoamaan, mutta uusia syntyy. Esimerkkinä voimme käyttää sairaanhoitajaa. Vuonna 1950 ja vuonna 2019 on olemassa sairaanhoitajan ammatti, mutta tehtäviä, joita sairaanhoitaja teki vuonna 1950, ei oikeastaan ole enää olemassa.

99F0E680-8C02-4FB6-B4D9-F415602EB1D0

Bussikuljettajan tehtävässä voi olla iloinen jo nyt.

Nuorempi ystäväni, joka on laillani teknologiauskovainen, heitti ilmoille ajatuksen: jospa siinä vaiheessa, kun automaattinen ja itseohjautuva joukkoliikenne toteutuu, busseissa ei ole kuljettajaa vaan tervehtijä. Joku, jonka tehtävä on toivottaa matkustajat tervetulleeksi ja ehkä auttaa niissä asioissa, joita itsestään liikkuva ja automatisoitu bussi ei osaa hoitaa.

Teknologinen kehitys myös mahdollistaa sen, että työpäivän pituus ei ole enää 8 tuntia, klo 8-16, vaan se voi olla neljä tuntia. Neljän tunnin vuoroissa näille bussitervehtijöille on enemmän tarvetta. Samalla teknologinen, yhteiskunnallinen ja talousjärjestelmien muutos tarkoittaa, että aamu-unisten ei tarvitse lähteä sinne töihin 4:45 eikä iltaunisten tarvitse olla töissä klo 20 jälkeen.

Vallitsee konsensus siitä, että teknologinen kehitys muuttaa yhteiskuntaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita konsensusta siitä, olemmeko nyt tiellä, jonka seurauksena kehitämme tekoälyn, joka ylittää meidän oman kapasiteettimme. Kevin Kelly sanoo seuraavaa:

”AI will become a commodity that anyone can buy. It is an alien mind, more focused and specific than the human mind that still learns, adapts and changes overtime.”

A6C4BC3C-FA0A-4506-9C31-0366664C18F7

”Vapaa rutiineista”

Automaatio, koneoppiminen ja se mitä kutsumme tekoälyksi mahdollistaa sen, että jos ihminen asetetaan keskiöön, voimme vapauttaa suuren joukon erilaisia ihmisiä rutiinitehtävistä ja mahdollistaa uusia asioita. Tämä kumminkin vaatii paljon, enkä ainakaan minä tiedä, olemmeko me siihen valmiita.

 

Tommi HeleniusKirjoittaja Tommi Helenius omaa uteliaan mielen ja kokeilee mielellään erilaisia asioita ICT-alaa sivuten. Pelkkä Excelien pyörittely ei innosta, joten Tommi toimii mielellään ihmisten ja teknologian välimaastossa, liiketoiminnan ja tekniikan välisenä tulkkina.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s