Tee vaikutus työelämän kohtaamisissasi

Kaksi henkilöä iloitsee onnistumisesta. Toinen tuulettaa, toisella on peukut pystyssä.

Kuva: Laura Tammisto / Studio Torkkeli

Työnhaku on täynnä kohtaamisia, joissa haluamme loistaa. Työhaastattelu on niistä kenties tärkein ja odotetuin näytönpaikka, mutta omaa osaamistamme markkinoimme myös erilaisissa verkostotapaamisissa. Asetelma voi olla virittynyt. Saatamme kokea painetta siitä, miten sosiaaliset tilanteet sujuvat ja onnistummeko tekemään vaikutuksen. 

Mitkä tekijät meitä sitten auttavat onnistumaan työelämän kohtaamisissa? 

Vaikutuksen tekemisen ydin on usein luottamuksen tunteen välittämisessä. Turvallinen kohdatuksi tuleminen onkin yksi ihmisen perustarpeista. Sekä vastuu että valta siitä on meillä jokaisella. Luottamus on aina kahden kauppa, myös työnhakijan ja työnantajan välillä. Työnantaja etsii usein luotettavaa tiimipelaajaa, ja työnhakija työyhteisöä, jossa tulee kuulluksi ja nähdyksi, ja jossa kokee osallisuutta.

Kun haluamme luoda luottamuksen henkeä puolin ja toisin, olennaista on keskittyä siihen, minkälainen tunnekokemus toiselle syntyy, kun hän kommunikoi kanssani. Onko kanssani turvallista vuorovaikuttaa?

Luo ympärillesi turvallinen ilmapiiri

Työnhaun eri kohtaamisissa näytämme ammattiosaamisemme lisäksi työelämätaitomme. Tulevaisuuden työelämätaidoiksi onkin useissa lähteissä nostettu mm. kommunikaatio, empatia- ja improvisointitaidot ja tiimityö. Näitä taitoja harjoittelemalla voit esimerkiksi työhaastattelussa näyttää käytännössä toteen sen, kuinka itse vaikutat työyhteisön toimivuuteen ja turvallisen ilmapiirin syntymiseen. Samalla tavalla on rekrytoijan mahdollista vaikuttaa myös työntekijäkokemukseen ja työnantajamielikuvaan.

Tutkimusten mukaan psykologinen turvallisuuden tunne on tiimien ensisijainen menestystekijä. Psykologinen turvallisuus tarkoittaa sitä, että ihminen kokee olemassaolonsa turvallisena osana työyhteisöä. Turvaa kokeva ihminen uskaltaa sanoa mielipiteensä, tuoda esiin kritiikkinsä ja ideansa ilman pelkoa tyrmätyksi tulemisesta, naurunalaiseksi joutumisesta tai yhteisön ulkopuolelle jäämisestä. Turvallisen ilmapiirin varmistaminen ei ole vain johdon tehtävä, vaan on jokaisen työyhteisön jäsenen vastuulla. Jo työhaastattelussa on hyvä tunnustella – ja vaikka suoraan kysyäkin – minkälainen työpaikan ilmapiiri on.

Kolme henkilöä pöydän ääressä kahvikuppien kanssa.

Kuva: Laura Tammisto / Studio Torkkeli

Hyväksytkö vai tyrmäätkö?

Kun haluat kehittää kohtaamistaitojasi ja luoda ympärillesi myönteisiä tunnekokemuksia, aloita havainnoimalla muita. Kenen seurassa olosi on turvallinen ja luottavainen, ja miten hän sen tekee? Tutki myös omia tapojasi vuorovaikuttaa ja viestiä. Millainen olet rennoimmillasi ja missä tilanteissa pystyt laskemaan itsetietoisuuttasi?

Olen itse havainnut vuorovaikutuksen roolin luottamuksen rakentamisessa teatteri-improvisaation kautta. Improvisaation periaatteiden mukaan vuorovaikutusta edistää hyväksyminen ja estää tyrmääminen. Hyväksymistä on kaikki se, miten puhumme ja viestimme kehollamme, jotta toinen kokee tulleensa kuulluksi. Sanommeko ja ilmaisemmeko kehollamme ”kyllä” vai ”ei”? 

Voit kokeilla itse, miten vuorovaikutus helpottuu, kun keskityt hyväksymiseen: Hymyile, nyökkää, kumarru toista kohti ja ota utelias ilme. Sano ”Kyllä!”, ”Joo!” tai ”Joo, ja lisäksi…”.  Kun jatkat keskustelukumppanisi antamaa ajatusta ja ideaa, hyväksytyksi tulemisen kokemus syntyy itsestään.

Tiedosta tyrmäykset: ”Ei, enpä usko…” tai ”Joo, mutta…”. Mutta-sana käytännössä kumoaa edeltävän lauseen. Sanooko keho ”ei”? Harhaileeko katseesi tai keskittymisesi keskustelukumppanista tai onko kehosi ns. suljettu? Reagoimattomuus on tyrmäys sekin ja aiheuttaa negatiivisen tunnekokemuksen.

Hyväksyminen ei tarkoita samaa mieltä olemista. Hyväksyvä vuorovaikutus on eriäväänkin mielipiteeseen myötämielisesti suhtautumista. Tyrmääminen on mukavuusalueelleen jäämistä ja siksi helppoa, kun taas vastaanottavaisuus erilaisuudelle vaatii meiltä joustoa, rohkeutta ja uteliaisuutta. Hyväksyvyyden harjoitteleminen avartaa siten myös omaa maailmankuvaamme ja auttaa suhtautumaan empaattisemmin muihin.

Vaikutu ja vaikuta

Yllätytkö, jos sanon, että työnhakijalla on työhaastattelussa yllättävän paljon valtaa? Nimittäin vuorovaikutusvaltaa. 

Kun haluat vaikuttaa toiseen ihmiseen, sinulla on jokin pyrkimys muutokseen, toivottuun tilaan tai toimintaan. Ajatellaan, että haluat tehdä vaikutuksen rekrytoijaan, jotta hän valitsee tehtävään sinut. Vaikuttamisen yrittämisessä piilee vaara: lähdet puskemaan omia ajatuksiasi ja unohdat vastaanottajan. Vastaanottajan viesti tulee helposti sivuutetuksi eli tyrmätyksi. Kun haluat vaikuttaa toiseen ihmiseen, kokeile vaikuttua. Vaikuttumalla päästät toisen ihmisen lähemmäksi itseäsi, viestit avoimuudesta ja herätät turvan tunnetta. ”Tuo ihminen vaikuttui asiastani. Häntä taitaa todella kiinnostaa!”. 

Vaikuttuminen on vahvasti kokemista ja sen näyttämistä. Sitä ei pidä arkailla. Vaikutu siitä, mitä vastapuoli kertoo, ja anna hänen vaikuttaa samalla sinuun. Sehän on vuorovaikutuksen ydin, että vaikutumme ja vaikutamme vuoron perään.

Utelias mieli näkee mahdollisuuksia

Vaikuttava vuorovaikutus vaatii oman mielen tyhjentämistä ja ajatuksen vapauttamista. Jotta voimme olla vastaanottavaisia kohtaamisissamme, meidän tulee unohtaa hetkeksi itsemme ja siirtää fokus muihin. Kyse onkin uteliaisuudesta. Ideana on keskittyä mahdollisuuksien ja potentiaalin näkemiseen uhkien sijaan.

Työnhakijan ja työnantajan kohtaamisissa uteliaisuus auttaa tekemään vaikutuksen, sillä utelias ihminen on läsnä ja kiinnostunut. ”Miten minä voin auttaa teitä onnistumaan?” Uteliaisuuden ilmaisemisessa olennaista on, että pyrimme tietoisesti olemaan avoimia sille, mitä muut meille viestivät. Tässä piilee myös työelämän kehittämisen ja innovoinnin ydin: Kun inspiroidumme toistemme ideoista ja päästämme irti liiasta itsekontrollista ja mokaamisen pelosta, pääsemme mahdollisuuksia näkevään, luovaan tilaan. 

Harjoittele siis uteliaisuutta kohtaamisissasi. Päätä nähdä toisessa ihmisessä tai asiassa jotain upeaa, kiehtovaa ja uusia mahdollisuuksia. Löydä halusi ottaa selvää ja oppia. Kiinnostu, kysy, innostu ja ihmettele! 

Yhdessä kohtaamisten mestareiksi

Kohtaamisten ja vuorovaikutuksen harjoittelu on kuin lihaksia treenaisi. Harvat meistä loistaa heti ensi yrittämällä. Kohtaamisissa onnistuminen edellyttää toistoa. Introvertimmalta ihmiseltä se edellyttää mukavuusalueensa venyttämistä ja energian fokusoimista muihin ihmisiin. Ekstrovertiltä taas onnistunut ja tasavertainen kohtaaminen vaatii tietoista päätöstä pysähtyä toisen ihmisen kuuntelemisen äärelle. On päätettävä olla puskematta itseään esille, vaikka siihen olisi kuinka sisäistä paloa. 

Työelämätaitojen, etenkin hyväksyvän kommunikaation taitaminen, vaatii käytännön harjoittelua. Kaikkia tässä artikkelissa mainittuja keinoja voi harjoitella yksinkin, mutta eniten niistä saa irti ryhmänsä tai tiiminsä kanssa yhdessä. 

Valmennuksissani käytän harjoituksia, jotka ovat tekijöilleen hauskoja ja inspiroivia. Eräs niistä on sana kerrallaan kerrottu tarina. Kun jokainen saa sanoa vain yhden sanan kerrallaan yhteistä tarinaa rakentaessa, on pakko 1. kuunnella tarkasti 2. hyväksyä edellisen antama idea ja 3. olla utelias sille, mihin suuntaan tarina on menossa. Yhtäkkiä tiiviissä yhteistyössä syntyykin upeita maailmoja. Eikä se vuorovaikutus sitten ollutkaan niin vaikeaa.

Anne Rantala profiilikuvaKirjoittaja Anne Rantala on aitoihin kohtaamisiin hurahtanut improvisoija ja työtiimien luovuus- ja vuorovaikutustaitojen kouluttaja. Anne fokusoi yhteiseen iloon ja vahvan yhteistyön rakentamiseen toiminnallisin, yhteiskehittämisen menetelmin. Annen Instagram-kanava työyhteisölämpöö johdattaa työyhteisöt iloisen etävirkistyksen pariin.  

 

 

 

 

Lue lisää psykologisesta turvallisuudesta tiimien menestystekijänä.

Lue lisää improvisointitaidoista ja vuorovaikutuksesta: Routarinne, Simo 2004 – Improvisoi!

1 Response

  1. Risto Kepuli sanoo:

    Erittäin vaikuttavaa tekstiä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.