Henkilöbrändi – painajainen vai paras kaveri

Kaksi henkilöä iloitsee onnistumisesta. Toinen tuulettaa, toisella on peukut pystyssä.

Kuva: Laura Tammisto / Studio Torkkeli

Piilareiden toukokuisella rekrytointi- ja osaamismarkkinaviikolla oli puhetta henkilöbrändistä. Aihe on minulle hieman ameebamainen, joten aloin pureksia sitä itselleni sopivammiksi suupaloiksi webinaarin (Anni Kainulainen: Henkilöbrändin hyödyntäminen työnhaussa) innoittamana.

Henkilöhtaisesta brändistä aletaan usein puhua vasta kun on ns. tosi kyseessä eli esimerkiksi työnhaku tulee ajankohtaiseksi. Oman osaamisen ja persoonan jatkuvaa markkinointia ja paketista huolehtimista ei kannata unohtaa missään vaiheessa, olet sitten opiskelemassa, vakipaikassa, pätkätyössä tai työtä vailla. Jokaisella meistä on brändi, eikä se rakennu tai muutu hetkessä.

Jotain historiasta

Henkilöbrändi on ollut keskuudessamme tavallaan aina. Vanhoja suomifilmejä mukaillen ”on kätevä käsistään muttei mikään juttumies” tai ”on taivaanrannan maalari mutta sujuvasanainen sellainen” ovat henkilöbrändejä tai niiden esiasteita. Muistelen myös toisenlaisen henkilöbrändäyksen rantautuneen Suomeen ennen teknokuplan puhkeamista. Kaksiriviset puvut, pitkät takit, kännykät ja kovat salkut brändäsivät silloin bisnesmieheksi kenet tahansa.

Tämän päivän henkilöbrändistä puhuttaessa huomiota saa muukin kuin maine tai ulkoinen imago. On tuotava itseään esiin aktiivisesti kertomalla myös tavoitteistaan ja arvoistaan ja, mikä tärkeintä, näiden on syytä olla linjassa maineen, ulkoisen imagon ja mm. some-elämän kanssa. Kiteyttäen voidaan myös sanoa, että se, mitä sinusta muistetaan, kun et ole paikalla, on vahvin osa brändiäsi, hyvässä ja pahassa.

Sammakoita rivissä, yksi vihreä, muut mustia.

Henkilöbrändin rakentaminen eli brändäys

Brändi on kuin strategia; sitä ei kannata alkaa kopioimaan, vaikkakin onnistujilta oppiminen on hyväksi. Brändi on omasi, ja vain sellaisena se on arvokas ja mahdollisesti hyödyllinen. Brändin syvin olemus on erottaa sinut muista eduksesi ja uskottavasti.

Rakentaminen lähtee omista lähtökohdista eli omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistamisesta. Arvot ja tavoitteet ovat tärkeä osa brändiä. On hyvä muistaa, että brändiin kuuluu paitsi staattista osaamista ja kokemusta, myös kiinnostus ja into nähdä vaivaa niiden päivittämiseen ja laajentamiseen sekä arvojen eteen työskentelemiseen. Näistä on hyvä tehdä listaa itsestään omaan näkemykseen perustuen. Sitten tulee se ikävä kohta. Omaa näkemystä itsestäsi on pakko testata ulkopuolisen, sinut tuntevan oikean viiteryhmän arvioilla. Koska kaikki on suhteellista, voi omasta mielestä sujuva englanti kuulostaa työkaverista rallienglannilta ja toisaalta omasta mielestä hidas ulosanti vaikuttaa harkitsevaisuudelta. Kuulet varmasti piirteitä ja niiden tulkintoja, joita et itse listannut. Brändin rakennus on sitten näiden näkemysten – sinun ja muiden – yhteensaattamista. Omalla listallasi oli varmasti vahvuuksia tai arvoja, jotka vaativat vielä panostamista, tai siltä puuttui muiden näkemiä vahvuuksia, joita kannattaa jatkossa laittaa esille.

Se, mihin suuntaan jatkossa viet brändiäsi, riippuu omista teoistasi ja niiden esiin tuomisesta. Kun kerrot, että haluat osata englantia paremmin ja kasvattaa tunnettuuttasi englannin kielen osaajana, se on ihan ok, mutta jos haluat uskottavuutta halullesi, esitä todisteita englannin kielen opiskelusta, osallistumisesta englanninkielisiin keskusteluryhmiin, bloggaa englanniksi tmv. Brändäys on tekoja, ja haaveet ovat erikseen.

Kuvassa valokirjaimilla teksti: Same same but different.

Henkilöbrändi ja työnhaku

Työnhakuun liittyy paljon termejä kuten CV, ansioluettelo, hissipuhe, henkilöbrändi. Korttipelin tapaisesti voi miettiä, mikä voittaa minkä. Faktat sisältävä CV on tietysti perusta, mutta parhaatkin arvosanat ja työkokemukset voi helposti nollata negatiivisella brändillä, vaikkapa ristiriitaisella somekäytöksellä. Toisaalta vahva brändi voi työnhakutilanteessa pelastaa kevyehkön työkokemuksen. Luistava hissipuhe koostuu brändin kulmakivistä, ja niiden on syytä olla myös todistettavasti paikoillaan. Brändi on aikajanaa ajatellen näistä termeistä myös selkeästi kattavin, koska se tulee historiasta, pysähtyy nykyhetkessä ja viitoittaa tulevaisuutta.

Terminä henkilöbrändi voi kuulostaa päälleliimaamiselta ja lisätyöltä. Näinhän se ei ole, vaan se on jo olemassa ja seuraa sinua varjona tai valona kertoen polustasi tähän hetkeen ja ominaisuutesi tässä hetkessä muiden silmin. Se antaa heille myös uskottavuusarvion siitä, minne suunnittelet polkusi sinut jatkossa vievän.

Jyrki SeppänenKirjoittaja Jyrki Seppänen opiskelee tällä hetkellä erilaisia verkkokursseja ja etsii aktiivisesti työmahdollisuuksia joustavin määrittein. Myynnin suunnittelu, toimitusketjut ja asiakashallinta kv. kaupassa ovat kokemusperäisesti keskiössä mutta markkinatutkimus ja mm. selitysvideot ja verkkokauppa ovat uudempia kiinnostuksen kohteita. Vanha ruostumaton rakkaus on Venäjän-kauppa.

 

 

 

 

 

Lisälukemista

Mikä ihmeen henkilöbrändi?
Henkilöbrändi työnhaussa – onko pakko?
Unohda henkilöbrändisi ja tee sen sijaan muista fiksumpia
Osaamisprofiilin tärkeimmät – Top kolmoset ja kokemuksen hyödyntäminen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *