Henkilöbrändi työnhaussa – onko pakko?

Sosiaalisen median kanavat, etenkin LinkedIn, ovat viime aikoina tarjoilleet kasapäin sisältöä henkilöbrändäämisestä. Työnhakija, joka usein huomaa some-kanavien välttämättömyyden työnhakuvälineinä, pohtii vääjäämättä oman henkilöbrändinsä kohtaloa. Mitä sille pitäisi tehdä? Miten lähden liikkeelle? Ja onko pakko?

Ainakin itsestäni tuntuu, että mitä enemmän haravoin verkosta ohjeita henkilöbrändin rakentamiseen, sitä hankalammalta se vaikuttaa. Aiheesta julkaistiin vastikään myös kirjallinen teos, siis ihan vanhanaikainen kirja: Henkilöbrändi (Tolvanen, Laine, Kurvinen). Lyhyesti kyse on siitä, että tuottamalla sisältöä ja osallistumalla keskusteluun verkossa, voit vahvistaa oman ammattiosaamisesi näkyvyyttä ja omaa asiantuntijaimagoasi. Henkilöbrändäämisellä voit profiloitua tietyn aihealueen osaajaksi ja saavuttaa ammatillista huomiota verkostossasi. Tätä aihetta lienee viisasta pohtia hieman syvemmin, jos mielin pitää avoinna sen mahdollisuuden, että joku potentiaalinen työnantaja löytää minut some-kanavien kautta.

Emmi Nuorgam on kirjoittanut blogiimme loistavasti siitä, miten henkilöbrändäämiseen voi suhtautua toisin ja miten se saattaa rakentaa jopa itse itsensä. Jostain syystä kaiken tietoähkyn keskellä huomasin itse kaipaavani vastauksia aivan perustavaa laatua oleviin kysymyksiin.

Miksi henkilöbrändäystä kannattaisi tehdä?

Sen avulla voit näyttää omaa osaamistasi, kertoa maailmalle mitä osaat, teet ja ajattelet. Samassa yhteydessä vilahtaa usein termi social selling, sosiaalisten verkostojen rakentaminen ja hyödyntäminen myynnissä. Lopulta kyse on samasta toimintatavasta, jossa pohjimmaisena on ajatus muiden auttamisesta.

Kun saat huomiota, saat vierailuja ammatillisiin profiileihisi ja sitä kautta sinusta muodostetaan mielikuva – omalla osallistumisella voi vahvistaa juuri halutun mielikuvan muodostumista. Kun selaat kiinnostavia artikkeleja tai hankit muuten tietoa vaikkapa blogitekstiä varten, opit vaivihkaa uutta ja pysyt ajan tasalla. Tuottamalla sisältöä ja osallistumalla keskusteluun, verkostoidut samalla näppärästi muiden osaajien kanssa. Jo parin lauseen ajatustenvaihdon jälkeen on varsin helppoa laittaa verkostoitumispyyntö LinkedInissä.

Mikä siinä on haasteellista?

Se vie aikaa. Verkossa on vietettävä aikaa, eivätkä itse tuotetut sisällötkään aivan taikaiskusta synny. Moniosaajan näkökulmasta henkilöbrändin rakentaminen on haaste. Useampikin ammattilainen painottaa, että tulisi valita vain pari aihealuetta, joiden ympärille profiloitua. Tässä saattaa piillä myös harhautumisen mahdollisuus: ponnisteluista huolimatta profiloidut erilaiseksi osaajaksi, kun mitä todellisuudessa olet.

Kuinka aloittaa?

Pohdi kumpi on tarkoituksesi: kertoa maailmalle, että olet olemassa, vai kertoa, että olet käytettävissä.

Tästä riippuen tarvitset rakennuspalikoita, joilla joko luot koko osaamisprofiilisi pohjan tai joilla vahvistat ulkopuolisten tietoisuutta.

Valitse kanavasi. Mieti, missä ehdit olla mukana, kaikkeen ei ole pakko osallistua. Ota mieluummin yksi tai kaksi kanavaa hyvin haltuun kun viisi eri kanavaa huonosti.

Miten?

Mikä on sinulle luontevinta? Kuvaatko ennemmin videota, kirjoitatko tekstiä, osallistutko muiden pohdintaan, kerrotko tarinoita tai piirrätkö?

Aktivoi LinkedIn tai Twitter, bloggaa tai tuota sisältöä jo valmiiseen kanavaan, hyödynnä Youtubea tai vaikka Instagramia tai Pinterestiä, jos olet visuaalinen ihminen. Linkitä valitsemasi kanavat yhteen.

Ammenna aiheita. Osallistu tapahtumiin, tapaa ihmisiä, kerro kohtaamisista. Kerro onnistumistarinoita ja esimerkkejä työhistoriastasi. Seuraa kiinnostavan aihealueen julkaisuja, lue kirjoja, seuraa mielenkiintoisia henkilöitä.

Ole utelias. Voi olla hyvä ajatus laatia postauksia kysyvään muotoon. Näin saat helpommin verkoston ihmiset osallistumaan ja opit samalla uutta. Kiitä vastauksista ja kehitä keskustelua eteenpäin.

Madalla kynnystä. Älä ole turhan kriittinen omalle tekstillesi. Virheitä ei kannata pelätä. Teksti on helppo kirjoittaa pohdiskelevaksi tai kokemuksiin perustuvaksi, jolloin et tarvitse kilokaupalla tieteellistä faktaa tuottaaksesi tekstiä.

Pohdi äänesi sävyä. Kun osallistut keskusteluun, pyri olemaan aito itsesi. Pidä kumminkin yllä positiivista virettä, sillä negatiivinen kaiku välittyy someprofiilin kautta helposti. Tarkastele esimerkiksi, miltä omat some-kanavasi näyttävät täysin ulkopuolisen silmin; saako sinusta positiivisen kuvan? Kertovatko julkiset postauksesi siitä, millainen sinä olet?

Systemaattisuus ja säännönmukaisuus ovat hyvästä, mutta ei sovi unohtaa omaa persoonaa. Muista, että somepersoonasi on kohdattava oikean persoonasi kanssa tai tilanne voi kostautua vaikkapa työhaastattelussa.

Edellä mainitut vinkit ovat vain keräämiäni palasia monien loistavien ammattilaisten opeista. Suosittelen tutustumaan tarkemmin, alla muutamia suosikkejani.

Tom Laine (http://www.tomlaine.com/blog/) – seuraa myös Linkedinissä!
Sani Leino (sanileino.com) – seuraa myös!
https://www.marmai.fi/uutiset/henkilobrandin-rakentaminen-hakusessa-somegurut-opastavat-alkuun-6601857
https://emminuorgam.com/2017/10/10/henkilobrandi/

Kirjoittaja Eva-Maria Hyvärinen on valmentava tradenomi YAMK, pankkialan konkari ja kahden lapsen äiti, joka fanittaa täysillä palvelumuotoilua ja on aina asiakkaan asialla.