Iloisesti kupliva työnhakuyhteisö täyttää vuoden!

Piilo-osaajat täyttää vuoden! Iloisesti kupliva työnhakuyhteisömme on vastannut pinnan alla kuplivaan tarpeeseen yksilön ja yhteiskunnan tasolla. Lue, mitä olemme vuodessa saavuttaneet!

Vuosi sitten vietimme pienellä porukalla unettomia öitä hioen Piilo-osaajien nettisivua ja profiilejamme. Elina Pahta nakutteli WordPressiä yömyöhään, koska päivät kiisivät työn ja perheen parissa. Jaana Saramies kasvatti jännitystä somessa vinkkailemalla tulevasta.

Noista jännittävistä hetkistä tulee huomenna 19.5. kuluneeksi tasan vuosi. Paljon on vuodessa ehtinyt tapahtua:

  • yli 1470 twiittiä ja reilu 700 seuraajaa Twitterissä
  • lähes 300 julkaisua ja yli 650 seuraajaa Facebookissa 
  • 102 blogijulkaisua, tämä on jo 103.!
  • 32 osallistujaa
  • 15 onnistumistarinaa eli työllistymisiä, projekteja tai muita askeleita oman osaamisen käyttämiseen
  • 2 maantieteellistä aluetta
  • 1 yhteinen, aito yhteisö ️❤️

Lisäksi olemme päässeet vierailemaan useampiin medioihin. Jaana jakoi tarinansa Talouselämässä ja työnhakuvinkkinsä Luontaiset Taipumukset –blogissa. Pääsimme useampaankin Oikotien mediaan jakamaan ilosanomaamme. Pääsimme kertomaan yhteisöstämme Osaajia.fi-sivustolle ja näkemyksiämme työmarkkinoista ja työttömyyden turhista leimoista Suomenmaa-lehteen. Oma ratkaisumme näihin negatiivisiinkin leimoihin on positiivisuus – ja juuri tämä tekee Piilo-osaajista uniikkeja!

DSC_6648_edited

Kuva: Karoliina Nurmi

Tuomme iloista kuplivuutta ja positiivista virettä työnhakuun ajassa, jossa on vallalla kokemus, että työtöntä ajetaan entistä ahtaammalle. Työttömyys kuin myös muu työnhakuaika on monesti raskasta ja yksinäistä. Yhteisöllä pystymme vaikuttamaan näihin molempiin ja koemme päivittäin todeksi vanhan sanonnan:

”Jaettu suru on puolikas suru, mutta jaettu ilo on kaksinkertainen ilo.”

Yhteisömme on kehittynyt vuodessa hurjasti, mutta henki on pysynyt samana. Olemme kaikki tavalla tai toisella samassa veneessä. Ymmärrämme toistemme tunteita ja työnhaun vuoristorataa. Paljon keskinäisestä yhteisöllisyydestä ja sitoutuneisuudesta kertoo sekin, että harva työllistynyt malttaa päästää irti yhteisöstämme vaan useimmat roikkuvat yhä mukana Piilareiden taustajoukoissa. Ja hyvä niin, heiltä saamme jaettua oppia ja vinkkejä yhä uusille osaajille!

Yhteisöllinen työnhaku on aivan uusi ja innovatiivinen konsepti. Piilo-osaajat vastaa tarpeeseen, jonka olemassa oloa ei ehkä ole edes tiedetty. Tarve on kova ja valtakunnallinen. Tämän vuoksi pyrimme tulevaisuudessa entisestään laajentamaan toimintaamme.

Tämä tarina on vasta alussa, pysythän mukana!❤️

 

piilo-osaajien-vetäjät

Jaana Saramies on Piilo-osaajien vetäjä, kolmen lapsen äiti, kaupunginvaltuutettu ja ekonomi kiipeämässä uransa kiipeilytelineellä kohti henkilöstöanalytiikkaa ja tiedolla johtamista.

Piilo-osaajien toinen vetäjä Elina Pahta taloushallinnon moni-osaaja, MiB Tampereen paikallisvastaava, 6-henkisen uusperheen koordinaattori ja ikuinen innostuja.

PS. Kiinnostuitko Piilo-osaajista? Meihin voi liittyä mukaan! Laita meiliä: piilo.osaajat@gmail.comHuomioithan, että olemme toistaiseksi suunnattu MiB Tampereen ja MiB Helsingin jäsenille.

Mentoroinnista vauhtia työnhakuun

Kaipaatko ohjausta ja sparrausta työnhakuun? Mentorin avulla työnhakuun voi saada neuvoja ja ulkopuolista näkemystä. Omalla kohdallani mentorointi teki työnhausta järjestelmällisempää.

Mentoroinnin tavoitteena on, että kokeneempi mentori välittää tietoa ja kokemusta eteenpäin aktorille, joka tietoa tarvitsee. Mentoroinnissa ei ole kyse opettamisesta vaan enemmänkin sparraamisesta. Mentorointi tapahtuu keskinäisen ymmärryksen ja oppimiseen tähtäävän keskustelun avulla. Mentoroinnissa on tärkeää, että molemmat osa puolet voivat oppia toisiltaan.

Minulla oli onni päästä mukaan nykyisen työnantajani järjestämään mentoriohjelmaan aktoriksi. Kyseessä oli puoli vuotta kestänyt ohjelma, jonka tarkoitus oli auttaa tohtoriopiskelijoita siirtymään teollisuuteen töihin. Me otimme mentorini kanssa tavoitteeksi löytää suunnan työnhaulleni ja saada apua omien taitojen tunnistamiseen.

Itselleni suurimmat hyödyt mentoroinnissa olivat siinä, että opin sanoittamaan omat osaamiseni. Tämän lisäksi sain rohkaisua etsiä töitä nykyisen toimialani ulkopuolelta. Tapaamisia meillä oli mentorini kanssa kerran kuussa. Minulla oli myös aina mahdollisuus soittaa mentorilleni, jos kaipasin tukea tai neuvoja.  Tapaamisten välillä minulla oli kotitehtäviä, kuten ansioluettelon kirjoittaminen. Tällainen lähestymistapa teki työnhaustani huomattavasti rakenteellisempaa kuin se olisi ollut muuten. Esimerkiksi työhakemuksen kirjoittaminen on helpompaa, kun omat vahvuudet ovat valmiiksi mietittynä.

Viisi vinkkiä hyvään mentorointiin:

  1. Valitse itsellesi sopiva mentori. Mentoroinnissa on tärkeää, että aktorin ja mentorin välinen kanssa käyminen ja tiedon jakaminen ovat sujuvaa. Tärkeää on myös, että molemmat saisivat jotain hyötyä mentorointisuhteesta.
  2. Suunnittele tapaamisen sisältö etukäteen. Tapaamisille kannattaa miettiä etukäteen jokin aihe. Tällöin on helpompi pitää keskustelu rakentavana ja kysymyksiä on voinut suunnitella etukäteen. Ei kannata kuitenkaan olla liian tarkka etukäteen määritellystä aiheesta, joskus parhaat ideat syntyvät lennossa.
  3. Määritä tehtävä tapaamisten välille. Tapaamisten välissä voi olla joku tehtävä, esimerkiksi ansioluettelon kirjoittaminen tai työhakemuksen teko. Tehtävä auttaa etenemään työnhaussa ja tekee siitä järjestelmällisempää.
  4. Järjestä tapaamiset rennossa ympäristössä. Käykää esimerkiksi kahvilla, lounaalla tai kävelyllä. Keskustelun saa helpommin sujuvaksi, jos ympäristö on rento.
  5. Ota tapaamisiin mukaan muita ihmisiä. Muiden osapuolien mukaan tuominen mentorin ja aktorin väliseen tapaamiseen voi tuoda keskusteltuihin asioihin uusia näkökulmia. Tämän lisäksi se auttaa verkostoitumaan.

Sopivan mentorin voi itselleen löytää esimerkiksi mentoriohjelmasta. Näitä järjestää työnantajien lisäksi ammattiliitot ja erilaiset yhdistykset, kuten Suomen Mentorit ry. Toinen vaihtoehto on järjestää itse itselleen mentori. Voit kysyä mentoriksi tuttavaasi tai lähestyä jotain uutta ihmistä esimerkiksi LinkedIn:ssä. Mentorin ei tarvitse välttämättä olla samalta alalta kuin itse olet. Minun tapauksessani mentori oli eri alalta ja sainkin häneltä hyvän ulkopuolisen näkemyksen työnhakuun.

Heidi Krohns-Välimäki

Kirjoittaja Heidi Krohns-Välimäki on palvelumuotoilusta ja sidosryhmätoiminnasta innostunut tilannekuvajärjestelmä-asiantuntija, jolla on myös pitkä kokemus opiskelijoiden mentoroinnista.

Rakenna silta itsesi, osaamisesi ja haettavan paikan vaatimusten väliin

Miten hyvin tiedostat millä osaamisella onnistut ja menestyt? Sen kiteyttäminen ja näkyväksi tekeminen selkeän kommunikoinnin kautta on taitolaji, jonka voimme oppia. Ethän kulje onnesi ohi työmarkkinoilla vain siksi, ettet ole tässä selvillä vesillä?

Haet uutta työpaikkaa. Hienoa, ajattelet itseäsi, osaamistasi ja mitä vielä haluat tehdä ja missä muualla osaamisestasi voisi olla hyötyä. Olet hakenut joitakin paikkoja vaihtelevalla menestyksellä. Välillä pääset haastatteluun, mutta liiankin usein käy niin, ettei tule kutsua. Onhan niin, että sinulla ainakin osittain on sitä, mitä hakeva yritys vaatii ja toivoo hakijalta. Mietit kuumeisesti, miksi näin käy, kerta toisen jälkeen.

Tässä sinulle vinkkejä ja lainalaisuuksia siitä, mitä itsestä kirjoittaminen tarkoittaa ja mihin sinun, hakemuksen kirjoittajana, tulee kiinnittää erityistä huomiota. Ja ennen kaikkea, miten löydät omat sanat osaamisesi kommunikoinnille.

# 1 Kirjoittaminen on usein aikaavievää ja haastavaa, ettei suorastaan vaikeaa.

Joka kerta se tarkoittaa, että kirjoitat tekstisi uudestaan ainakin muutamia kertoja. Korjaat, fiilaat ja sävellät. Se on osa kirjoittajan roolia, olkoon sitten kyseessä kaunokirjallisuus tai työhakemuksen väsääminen priimakuntoon. Tässä vaaditaan aikaa, luovuutta sekä rauhallista olotilaa, jotta saisit aikaiseksi sellaisen tekstin, joka puree. Anna tälle niin tärkeälle asialle tarpeeksi aikaa ja näe sen eteen vaivaa. Kiire ei auta pätkääkään.

Clichévaroitus; “go the extra mile.”

# 2 Muista kenelle kirjoitat ja pidä se kirkkaana mielessä koko kirjoittamisen ajan.

Sinä kirjoitat suoraan tuntemattomalle henkilölle, jota et ehkä ole koskaan tavannut. Haluat saada hänen täyden huomionsa, olla varteenotettava ehdokas juuri tähän avoimeen tehtävään ja haluat päästä haastatteluun. Miten silloin toimit, miten valitset kulmat ja sanoitukset väittämille ja ennen kaikkea sen, mikä voisi lukijaa kiinnostaa?  Älä kirjoita itsestäsi tarinaa miettimättä lukijaa, koska se mikä sinusta on tärkeätä voi olla lukijalle pelkkä olankohautus. Aika raadollista, mutta lukija tulkitsee tekstin aina omien arvojensa ja linssien kautta.

Clichévaroitus; “start with the end in mind.”

DSC_6822 edited Jaana
Kuva: Karoliina Nurmi.

# 3 Ota ilmoitus esille ja kynä käteen.

Jos luet ruudulta niin katso, että pääset muokkaamaan maalaamalla tärkeimmät jutut vaikka keltaisella. Ota esiin hakemuksesi ja mielellään CV. Lue hakemus tarkkaan ja pohdi, miten paljon sinä vastaat niihin tarpeisiin, mitä haettava tehtävä pitää sisällään, ettet vaan listaisi onnistumisia ja saavutuksia miettimättä kokonaisuutta sen koommin. Ole tässä sekä utelias että itsekriittinen vaipumatta itsesääliin tai melodraamaan siitä, miten et koskaan saa tätä kuntoon. Kuratoi teksti niin, että se vastaa yrityksen tarpeisiin eikä siihen silloin mahdu koko työhistoria. Tämä on matka, ja sen taitat sana kerralla. Kurkkaa tuonne # 1 missä kerron, että varaa tähän riittävästi aikaa. Yksi A4 on maksimipituus.

Clichévaroitus; “olen parhaimmillani paineen alla.”

# 4 Rakenna silta itsesi, osaamisesi ja haettavan paikan vaatimusten välillä.

Olet aloittamassa kovimman ja antoisamman osan hakemuksen luomisessa, eli pidä kahvipannu kuumana ja juo tarpeeksi vettä työn lomassa. Itsensä johtaminen ja työn rytmittäminen on muuten hyvä idea!

Ota yksi keltaisella maalaamasi asia kerrallaan käsittelyyn. Vaaditaan esimerkiksi b2b myyntikokemusta: silloin kerrot, miten olet tässä työroolissa onnistunut ja annat kuvaavan esimerkin, joka kertoo menestyksestä. Toinen vaatimus voi koskea jotain, mitä olet tehnyt vain vähän. Silloin avaat asian samalla tavalla kuin edellisessä esimerkissä, mutta lisäät siihen, miten esimerkiksi olet hyvä oppija, miten tämä asia kiinnostaa tai muuta korvaavaa. Vaikein juttu on aina se, mistä ei ole lainkaan kokemusta. Pidä mielessä, että me kaikki teemme jotain ensimmäistä kertaa ennen kuin teemme sen uudestaan. Tässä rohkeasti kerrot esimerkiksi, että pidät uusia haasteita elämän suolana, että haluat oppia enemmän ja kehittyä huippuosaajaksi ja ammattilaiseksi myös tässä, ja miten olet muita asioita oppinut ja luonut nykyiselle työnantajalle arvoa näin ja näin.

”Me kaikki teemme jotain ensimmäistä kertaa ennen kuin teemme sen uudestaan.”

Käsittelemällä ilmoituksen jokaista toivetta ja vaatimusta tällä tavalla, aloitat keskustelun lukijan kanssa. Hän tuntee, että tässä on ihminen, joka ymmärtää mitä yrityksessä tarvitaan, jolla on hyvä asenne ja joka haluaa olla mukana luomassa menestystä omalla työpanoksella. Tämä ei ole hetkessä valmis, usko pois, mutta opit matkan varrella ennen kaikkea itsestäsi ja siitä, miten kerrot ja kuvaat itsesi sekä tapaasi toimia. Jos sinulla on tukihenkilö mukana, jonka kanssa sparrata ajatuksia ja testata eri tapoja kirjoittaa niin pääset nopeammin eteenpäin. Ja työnteko on mukavampaa.

DSC_6716 edited JaanaKuva: Karoliina Nurmi.

#5 Pääset asiaan kiinni näin.

Mieti sellaista työtehtävää tai tapahtumaa, jolloin onnistuit. Mitä silloin tapahtui, millä vahvuuksilla ja osaamisella teit sen ja mikä sitten muuttui? Kun kirjoitamme omasta osaamisesta ja onnistumisista, adjektiivit ja kuvaavat lauseet ovat avainasemassa. Ja nyt kurkkaus CV:hen: olethan avannut siihen myös vastuualueet ja saavutukset jokaisen tehtävän alle?

I.S.O. varoitus; älä koskaan pyydä anteeksi tai selittele vähäistä kokemusta, ettet osaa jotain riittävän hyvin tai hallitse juttua lainkaan. Tämä tarkoittaa, että haet rohkeasti niitäkin paikkoja, joista 20 – 30 % jää kokemuksesi tai osaamisesi ulkopuolelle. Sitten mietit etukäteen, miten kompensoit mahdollisia puutteita, kuten avaan kohdissa #4 ja #5.

”Hae rohkeasti niitäkin paikkoja, joista 20 – 30 % jää kokemuksesi tai osaamisesi  ulkopuolelle.”

Onnea matkaan!

 

Yvonne 3.17Yvonne Westerlund on työelämävalmentaja, mentori ja Howtomo-verkoston perustajajäsen. Hän uskoo konkreettisen tekemiseen muutoksessa. Uraklinikan vetäjänä hän auttaa yksilöitä nostamaan osaamisensa näkyviin ja kiteyttämään sen kommunikoinnissa, sekä yrityksiä menestymään ihmisten osaamisen, motivaation ja arvostavan yhteistyön kautta. Lisätietoja Yvonnen FB-sivuilta, Instagram-tililtä sekä Uraklinikan Instagrammista.

Haetko töitä strategisesti “asiakasarvo” mielessäsi?

Voisiko liiketoiminnan, myynnin ja markkinoinnin asiakaslähtöistä strategiaa soveltaa työnhakuun? Arvolupauksen luominen voi vauhdittaa sinua matkalla päämäärääsi ja kohti laajempaa itsetuntemusta.

Ajatus tekstiin heräsi HR- ja työhyvinvointiasiantuntijakoulutuksen luennolla, jolla Timo Rintamäki johdatti meitä yrityksen strategian, asiakasarvon ja arvolupauksen maailmaan. Koska minulle on luontaista käsitellä asioita vertauskuvien kautta ja oppia soveltamalla tietoa toisiin konteksteihin, pulpahti mieleeni heti asiakaslähtöisen strategian käyttäminen rekrytoinnissa työvoimasta kilpailevilla asiantuntija-aloilla sekä käänteisesti se, miten työnhakija voisi käyttää samaa työnhaussaan.

Rintamäen mukaan “asiakasarvon johtaminen tarkoittaa oman kohderyhmän kannalta olennaisten hyötyjen lisäämistä tai uhrausten vähentämistä tavalla, joka erottautuu kilpailussa”. Ajatusleikissämme siis avainasemassa on se, minkä työhönottaja kokee merkitykselliseksi. Arvolupauksen, jolla työnhakija erottuu edukseen kilpailijoistaan on vastattava sekä juuri näitä kyseisiä arvoja, oltava työnhakijan tuotettavissa ja erotuttava vielä ylivertaisesti muiden tarjoamista eduista.

Miten siis rakentaa oma arvolupaus tulevalle työnantajalle? Ota huomioon kolme osatekijää: se kenelle olet tarjoamassa, mitä juuri sinä voit tarjota, sekä kuka muu on tarjoamassa omaa arvolupaustaan samalle työnantajalle. Näiden kartoittaminen ja yhteensovittaminen vaatii vaivannäköä mutta tuottaa todennäköisemmin hyvän lopputuloksen kuin se, että myyt jotain mistä et ole itsekään varma tai vakuuttunut, kenelle tahansa ja samoilla markkinoilla, samoin mainoslausein kuin muutkin.

Tunnista vahvuutesi arvojen eri tasoilla – pystytkö tuottamaan houkuttelevaa arvoa taloudellisella, toiminnallisella, emotionaalisella tai symbolisella tasolla, entä näiden yhdistelmällä? Muista että arvolupauksen on perustuttava aidosti käytössäsi oleviin resursseihin sekä kykyihisi. Voi olla avuksi listata kaikki edut, jotka palkkaamisestasi koituisi ja sitten kohdentaa näistä se millä uskot erottuvasi eduksesi kilpailijoistasi.

concept-idea-innovation-212286Jotta pääset kiinni omien etujesi todellisiin myyntivaltteihin, jotka resonoivat kohteesi eli työhönottajan tarpeiden, arvojen ja motivaatioiden kanssa, sinun on valittava ja tunnettava kohdeyleisösi. Ota selvää “asiakkaastasi”, hänen arvoistaan, toiveistaan, tarpeistaan. Arvioi kohtaavatko tarjoamasi edut juuri tämän työhönottajan arvoihin. Mikäli kohtavat, muodosta arvolupaus, joka voi sisältää toivottuja perusarvoja mutta korosta erilaisuuttasi, tuottamaasi lisäarvoa sekä mahdollista tulevaisuuden etua.

Ennen toimintaa, arvioi vielä tuottaako tämä arvolupaus, juuri tämän työnantajan kanssa oikeaa kilpailuetua, ei vain kilpailukykyä muiden joukossa. Mikäli ei, palaa miettimään yleisöäsi, kilpailijoitasi sekä omia kompetenssejasi ja resurssejasi. Saatat löytää osaamisellesi ja kiinnostuksellesi paremman ostajan muualta. Kartoitus saattaa johtaa myös johtopäätöksiin muuttaa suuntaa urallasi tai lähteä strategisesti muokkaamaan tai lisäämään kykyjäsi.

Sitten vain ne kuuluisat myyntihousut jalkaan ja vastaamaan työpaikkailmoitukseen, hakemaan avoimella hakemuksella kiinnostavaan organisaatioon tai verkostoitumaan “asiakkaasi” kanssa muuta kautta, jotta pääset kertomaan juuri sinun arvolupauksesi juuri heille.

PSX_20180326_171307

Raisa Aromaa on opettajasta ja yrittäjästä HR-ammattilaiseksi kasvamassa oleva eettisten ja kestävien ratkaisujen puolestapuhuja, yhden lapsen äiti ja ikuinen oppija.

Uutta viiniä vanhassa leilissä – Työllistämispalvelut aktiivimallissa

Aktiivimallin ensimmäinen 3kk tarkastelujakso on ohi. Kela julkaisi eilen arvion työttömyysturvaa saavien asiakkaidensa osallistumisesta aktiivisuusehdon mukaisiin toimiin. Verrattuna viime vuoteen, ei aktiivisuudessa nähty juurikaan käyttäytymisen muutosta. Aktiivisuusehdon oli alkuvuonna, kuten aiemminkin, täyttänyt noin puolet työttömistä.

Aktiivisuus tarkoittaa toimeliaisuutta ja sanalla on positiivinen kaiku. Huonompi kaiku lähteekin kun sana yhdistetään työvoimapolitiikkaan. Ensimmäiset aktiivisen työvoimapolitiikan mallit esiteltiin jo 1940-luvulla. Mallien syntysijat löytyvät Ruotsista ja tarkemmin ay-liike LO:n ekonomisteilta ( Rehn & Meidner ). Aktiivinen työvoimapolitiikka mallinnettiin korkeasuhdanteen aikana ja se perustuu ajatukseen turvata täystyöllisyys.  Suomessa on harjoitettu aktiivista työvoimapolitiikkaa aina 90-luvun lamaan asti. Se keskittyi oikeuteen saada ja tehdä töitä. Nyt kuitenkin aktiivimallin myötä aktiivinen työvoimapolitiikka on kääntynyt työttömyyden ja rakennemuutoksen ratkaisijan asemaan.

Aktiivisella työvoimapolitiikalla on työvoiman kysynnän ohella myös tarjontaa säätelevä rooli.  Valitettavasti työn tarjonnasta eli aktiivimallin ehtojen mukaisen työnhaun aktiivisuuden lisääntymisestä on vaikea saada tietoa. Palveluiden kysynnästä voidaan tehdä kuitenkin jo jotain johtopäätöksiä.

hand-wine-glass-bowl-red-color-1074889-pxhere.com

Palveluiden tarjonnan määrää on säädellyt aktiivimallille asetettu tavoite olla kustannusneutraali. Tämä tarkoittaa, että passiivisista toimista (päivärahat)  koituneet säästöt siirtyvät aktiiviseen työvoimapolitiikan puolelle. Nämä tulevat kuitenkin vasta viiveellä.  Aktiivitoimien palveluihin on luvattu lisäbudjettia kehysriihessä tarkoittaa, että palveluiden kysyntä on siis joka tapauksessa kasvanut. Aktiivitoimien resurssien suhde passiivitoimiin on myös keskeinen tapa arvioida, missä määrin maassa harjoitetaan aktiivista työvoimapolitiikka. Tästä on varmasti myös tulossa ensi vuonna viimeistään kiinnostavia lukuja. Suomessa  nämä luvut ovat olleet vaatimattomia verrattuna aktiivimallin esikuvana pidettyyn Tanskaan.

”Eri työntekijäryhmät tarvitsevat erilaisia palveluja. Minkälaiset palvelut ovat tarpeen ja hyödyllisiä? Kenelle ne ovat tarpeen ja hyödyllisiä? Kuka määrittelee tämän hyödyn?”

Työvoimapalvelut ovat suurelle osaa työnhakijoista asianmukaisia ja hyödyllisiä, mutta niihin osallistumista säätelee myös valikoituvuus. Toisaalta aktiivinen työvoimapolitiikka on jo tarkoitusperiltään selektiivistä, jossa työmarkkinat nähdään jakautuneiksi osatyömarkkinoiksi. Eli eri työntekijäryhmät tarvitsevat erilaisia palveluja. Nyt tullaankin sitten asian ytimeen. Minkälaiset palvelut ovat tarpeen ja hyödyllisiä? Ja vielä. Kenelle ne ovat tarpeen ja hyödyllisiä? Kuka määrittelee tämän hyödyn?

Erilaisilla osatyömarkkinoilla on hyötyä erilaisista aktiivisuuden tavoista. Tärkeintä onkin miettiä, miten erilaisia aktiivisuuden osoittamisen tapoja hyväksytään ja sovelletaanko niitä kattavan valikoivasti. Se, minkälaisia keinoja käytetään, riippuu siitä minkälaista työvoimaa ohjataan. Selektiivisyyttä on myös se, että osatyömarkkinoiden erilaiset työllistymisprosessit ymmärretään ja tunnustetaan, sekä palveluja sovelletaan niiden mukaisesti. Tämä on avain siihen, että aktiivinen työmarkkinapolitiikka on oikeasti toimivaa ja tarkoituksenmukaista. Kaikki lähtee siitä, että mikä on työnhakijan palveluntarve.

”Korkeasti koulutetuille asiantuntijoille tarjonta  ja hyöty perinteisissä työvoimakoulutuksissa onkin vähäistä.”

Palveluntarvetta tulee arvioida ensisijassa työllistymisen edistämisen näkökulmasta. Te-keskuksen tarjoamat palvelut tähän ovat työnhakuvalmennusta, uravalmennusta ja työhönvalmennusta. Näissä palveluissa opetellaan hakemaan töitä hyvin mekaanisesti ja muotoillaan tarvittavat dokumentit. Mutta kysymys kuuluu, entä jos työnhakija on jo näissä taidoissa jo hyvin pitkällä ja uudelleenkoulutukseen ei ei tarvetta? Korkeasti koulutetuille asiantuntijoille tarjonta  ja hyöty perinteisissä työvoimakoulutuksissa onkin vähäistä. Myös työnhakutaidot ovat yleensä hyvät. Meillä on jo pitkältä ajalta tutkimustietoa siitä, kuinka hyödyt työllisyyspalveluista vaihtelevat.

Omaehtoinen työnhaku on asiantuntijatyössä tyypillinen ja tehokas tapa työllistyä. Korkeasti koulutetut käyttävät myös runsaasti erilaisia kanavia ja verkostoja työllistymisensä edistämiseen. Verkostomaista yhteistoimintaa on ideoitu myös itse. Yhteisöllisyyteen perustuva ja pienryhmissä tapahtuva toiminta tuottaa myös loistavia tuloksia. Näistä esimerkkinä Piilo-osaajat hanke. Asiantuntijatason vertaistukeen perustuvalla ryhmämuotoisella toiminnalla onkin tutkitusti myös erittäin hyviä tuloksia työllistymiseen.

Vertaistuen merkityksen ydin on siinä, että on olemassa muitakin ihmisiä, joilta voi saada emotionaalista ja tiedollista tukea sekä käytännön apua. Eräänlaista vertaismentorointia. Sosiaaliseen tukeen perustuvasta vertaistoiminnasta on tutkimusten mukaan kiistatonta hyötyä osallistujille. Kriittisissä hetkissä se on jopa yksilöllistä tukea tuloksellisempaa. Samankaltainen elämäntilanne toimii myös voimavarana. Ihmiselle on  myös myötäsyntyistä hakea tukea muista ihmisistä. Piilo-osaajiin liittymisen motiivina on aina yhteinen halu muutokseen ja kehitykseen.

”Yhteinen päämäärä sekä positiivisessa hengessä osaamista ja vahvuuksia tukeva yhteisö on vaikutuksiltaan erittäin merkittävä.”

Työllistymiseen tarvitaan räätälöityjä keinoja ja tämä tarkoittaa myös monipuolisia palveluja. Nyt meillä on jo olemassa monia erilaisia aktiivisuuden tapoja, mutta nämä on ohitettu. Jostain syystä aktiivimallin strategiassa ei ole haluttu hyödyntää tai tunnustaa kaikkia aktiivisuuden mahdollisuuksia. Tätä näkökulmaa aktiivimallissa tulisi kiireesti laajentaa. Tästä hyötyvät ihan kaikki. Rajattujen resurssien vuoksi raskaammat palvelut tulisi kohdentaa niitä kipeimmin tarvitseville. Koska palveluihin on tulossa lisäbudjettia, se tarkoittaa palveluiden kysynnän myös nousseen. Työ ja elinkeinoministeriölle annetun suosituksen mukaan sen tulisi kartoittaa miten lainsäädäntö ja soveltamisohjeet estävät yksityisen palveluntarjoajien paremman hyödyntämisen aktiivisen työvoimapolitiikan tuloksekkaammassa kohdentamisessa. Kapeat normit eivät palvele ketään. Vähiten aktiivisia työnhakijoita.

Näyttää siltä, että aktiivimalli ei ole tuonut mitään uutta työllistymistä edistäviin palveluihin. Se on jopa pikemminkin kaventanut niiden käyttöä. Aktiivimalli on työvoimapolitiikkana vain uutta viiniä vanhassa leilissä. Palveluiksi hyväksyttävää toimintaa onkin kiireellisesti laajennettava ja joustavoitettava. On oltava rohkeampi, avoimempi ja innovatiivisempi. Selektiivisyyttä on toteutettava kaikkia työnhakijaryhmiä huomioiden yhtä lailla. Määritelmät aktiivisuudesta eivät siksi voi olla enää jatkossa näin kapeita.

 

kristiina paavola
Kirjoittaja Kristiina Paavola on espoolainen työmarkkina-asiantuntija, työelämän tutkija ja yrittäjä, joka koordinoi Piilo-osaajien toimintaa pääkaupunkiseudulla.