Osaamisprofiilin tärkeimmät – Top kolmoset ja kokemuksen hyödyntäminen

On sanottu, että “parasta mitä Piilo-osaajilla on, on Osaamisprofiili”. Se kyllä on hyvin sanottu, vaikka meillä on muutakin hyvää, joka ei näin selkeästi näy. Osaamisprofiilimme täyttää hyvin nykyajan tarvetta, kun ihmiset joutuvat miettimään, mitä osaavat ja mihin he voivat osaamistaan käyttää. Tätä osaamisen sanoittamista myös valmennetaan erilaisilla kursseilla, ja tällaisten asioiden pohtiminen on oleellinen osa itsensä ja tavoitteidensa ymmärtämistä, myös henkilöbrändin muodostamista.

Mihin kaikkeen kokemustani voi hyödyntää?

Ensimmäinen kysymyksemme. Monen mielestä yksi vaikeimmista. Esimerkiksi työsuojeluinsinööri, joka on työskennellyt tähänastisen uransa prosessiteollisuuden tehtaassa. Hän on nyt miettimässä työpaikan vaihdosta. Mitä hän voi tehdä? Missä hän voi hyödyntää kokemustaan?

Helpoin ensin. Hän hakeutuu saman työnantajan toiseen tehtaaseen. Silloin ei ole mitään erikoisempaa pohdintaa kokemuksen hyödyntämisessä. Astetta enemmän hänellä on pohdittavaa kun menee tai haluaa mennä toisen työnantajan palvelukseen samalla toimialalla. Silloin pitää perustella itselleen ja työnantajalleen, että huolimatta pienistä yrityskohtaisista eroista, hän pystyy tekemään työnsä uudessa ympäristössä. Sehän on periaatteessa hyvin samaa kuin aikaisemminkin.

Jos ei nämä entiset enää nappase, niin mihin muuhun voi katseensa insinöörimme suunnata? Pohdintaa kannattaa lähteä ensin rakentamaan työsuojelun varaan. Siitä on osaamista ja kokemusta, ja ehkä vielä on intohimoa ihmisten hengissä pitämiseenkin. Nyt laajemmassa katsannossa hän voi löytää uuden suunnan vaikkapa konsultoimalla yrityksiä työsuojeluasioissa, jolloin hän voi olla tekemässä vaikuttavampaa työtä ja keskittyä aikaisemmin havaitsemiinsa käytännön esimerkkeihin.

Mikäli insinöörimme on sujuvasanainen eikä pelkää näppäimistöä, hän voi alkaa tehdä opetusmateriaalia ja samalla luennoida materiaalinsa perusteella oppilaitoksissa. Siis opettajaksi. Mahdollisesti pienen lisäkoulutuksen kautta, mutta vahvasti kokemustaan hyödyntäen. Jos byrokratia tai hallinto kiinnostaisi, niin voisi myös löytää uransa suunnan valvontavirastoista. Aluehallintovirasto on työsuojeluviranomainen. Sielläkin siis on käyttöä insinöörimme kokemukselle.

Näin esimerkin kautta olemme päässeet uudelle työnantajalle, konsultiksi, tietokirjailijaksi, opettajaksi tai valvojaviranomaiseksi. Mahdollisia suuntia on olemassa useita kokemuksen perusteella. Asioita on vain rohkeasti katsottava eri suunnista. Pääajatus on miettiä missä kokemusta tarvitaan ja missä tehtävissä esiintyy samanlaisia elementtejä.

Top kolme osaamista

Jäsenkyselymme mukaan tämä on yksi hankalimmista kohdista profiilissamme. Joillekuille on vaikea löytää kolme, toisille on vaikea priorisoida vain kolme tärkeimmäksi katsomaansa. Tässä kohdassa on syytä miettiä, mitä on oikeasti tehnyt ja minkä voi osoittaa todeksi. Moni lähtee tekemään käyttäen CV:tä pohjana ja purkaa sieltä rivittäin/tehtävittäin, mitä on missäkin kohtaa on tehnyt.  Siis tarinaa tittelin ja tutkinnon takana. Esimerkiksi projektipäällikkönä toiminut voi kertoa tehtävässään kertyneeksi osaamisekseen esimerkiksi aikatauluhallinnan, kokouskäytännöt, asiakasyhteydenpidon ja kyvyn reagoida nopeasti muuttuvissa olosuhteissa.

Generalistin kannattaa miettiä näitä hyvin vahvasti siitä näkökulmast,a mitä haluaa jatkossa tehdä. Valittava ne kolme osaamistaan, jotka auttavat eniten kohti tavoitetta. On pidettävä mielessä, että muut 19 osaamista eivät häviä. Niitä vain ei tähän nyt kirjata.

Osaaminen voi olla kertynyt myös muuten kuin työsuhteessa. Esimerkiksi harrastuksissa on hyvin paljon samaa kuin projektitöissä tai pienryhmien johtamisessa ja tiimityössä. Jonkin järjestön taloussihteerinä toimiminen antaa pohjan budjettiseurannalle, ja retkien järjestämisessä on syntynyt järjestelyosaamista.

Top kolme kiinnostuksen kohdetta

Tätä voi huoletta käyttää osana laajentamaan edellisen kohdan top kolmosta ja tuoda halutessaan esiin kolme muuta osaamistaan. Kiinnostuksen kohteet ovat kuitenkin eniten hyödyksi, kun haluat tuoda esiin ne asiat, mitä kohti haluat mennä. Tässä sen voi sanoa suoraan. Valokuvaaja voi kertoa halunsa kehittyä myyjänä tai vaikkapa logistiikkaosaajana. Näiden ei tarvitse olla todennettavissa olevia; ei siis tarvita todistuksia tai näyttöä aikaisemmasta.  Tässä kohdassa näyttää samalla hieman omaa persoonaansa.

Mikäli käyttää osaajaprofiiliamme pääasiassa työnantajalle suuntautuvaan esittelyyn, tässä on myös mahdollisuus tehdä jokin avaus, jolla erottuu. Alamäkipyöräily, lumiluolavaellukset… Kiinnostaa ja haluaa syventää ymmärrystään. Toki näistä pitää sitten varautua keskustelemaan haastattelussa, koska todennäköisesti kiinnostuksen kohteet nousevat esiin jossakin vaiheessa tulevaisuusodotuksia. Hyvin monikäyttöinen kohta siis lisätä vivahteita henkilöbrändiinsä. Henkilöbrändihän on mielikuva sinusta itsestäsi toimijana. Se muodostuu siitä, mitä kerrot ja mitä teet. Tekojen ja kertomusteni on syytä olla yhtenevät, jottei tule säröjä tai ristiriitoja, jotka kuitenkin tulevat ilmi tapaamisissa ja keskusteluissa.

Kirjoittaja Matti Kortteus on Piilo-osaajien aktiivijäsen ja mukana Työmarkkinatorin kehittäjäryhmässä seuraamassa järjestelmän työnhakija- ja sidosryhmäosioiden etenemistä. Matti miettii, miten tulevaa työnhakujärjestelmää käytetään entistä helpommin osaamisen ja osaamistarpeen yhdistämiseksi.