Työura ja mahdollisuuksiin tarttuminen – mahdoton yhdistelmä?

Kun on ensin kartoittanut osaamisensa, tehnyt työnhausta itselleen projektin, luonut aarrekartan, suunnitellut oman urapolkunsa ja toteuttanut näitä sata lasissa, saattaakin yhtäkkiä löytää itsensä tilanteesta, jossa tarjolla on työ, joka ei varsinaisesti mätsää mitään näistä suunnitelmista.

Ensimmäinen ajatus voi olla, että no tämä nyt ei ole sinne päinkään mitä olin ajatellut. Mutta jostain syystä tämä kiinnostaa kauheasti.

Intohimo on tärkeä ihmistä eteenpäin vievä voima ja jos sen voiman saa valjastettua työnhakuun, on töiden haku entistä helpompaa. Toisaalta taas intohimoa ei välttämättä osaa kohdistaa juuri työelämään, mitä silloin voi tehdä? Olen tänä syksynä päässyt osallistumaan Uramuotoilun kurssille, jossa nostettiin esiin ajatus siitä, että työuran ei välttämättä tarvitse perustua intohimolle. Työura voi aivan hyvin olla järkiperusteinen suunnitelma oman mielenkiinnon kohteiden, arvojen ja osaamisen hyödyntämisestä.

Mutta entä sitten, kun eteen astuu mahdollisuus, jollaista ei ollut osannut ajatellakaan? Mahdollisuus, jonka edessä tekisi mieli sanoa Ei, mutta joka kiehtoo niin paljon, että tekee mieli sanoa Kyllä. Silloin on hyötyä, että tuntee itsensä ja vahvuutensa sillä siinä tilanteessa joutuu usein nopeastikin sukeltamaan takaisin omiin arvoihinsa, vahvuuksiin ja osaamiseensa, ehkä intohimoihinkin ja miettimään kohtaavatko ne tehtävän kanssa.

Kirsi Pihan kirjassa Rytmihäiriö. Tartu mahdollisuuksiin tai kuole tarjotaan yrityksille mahdollisuusajattelua nykybisneksessä selviämiseen. Mahdollisuuksia voi suunnitelmallisesti hakea kolmetasoisen mahdollisuuskartan avulla.

Itse rakennettu mahdollisuus

Voisiko mahdollisuusajattelu olla avain työuraankin?

Ensimmäinen taso on juuri sitä, mitä teemme päivästä toiseen. Rakennamme itse mahdollisuuksia työuralle, luomme verkostoja, viestimme, etsimme osaamisellemme työtä, joka tarvitsee tekijää.

Mutta kuinka kaksi seuraavaa tasoa näkyy työnhaussa? Kiinnittämmekö niihin huomiota?

 

cvkuva

Annamaija Åhman innostuu ja etsii mahdollisuuksia uransa alkumetreillä eikä juuri koskaan sano Ei mielenkiintoisille haasteille. Aika näyttää, mihin tämä mahdollisuuksiin tarttuminen vie.

Yksi kommentti artikkeliin ”Työura ja mahdollisuuksiin tarttuminen – mahdoton yhdistelmä?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s