Myötätunto kannattelee, kun unelmatyö antaa odottaa

Tämä aika ihannoi unelmatyötä, sen tavoittelua, saavuttamista ja tekemistä. Mitä jos unelmatyö antaa odottaa itseään? Kun vain seiniä tuntuu olevan vastassa ja turhauttaa. Onko lupa tehdä rauhassa matkaa?

Jo jonkin aikaa on ollut vallalla näkemys siitä, että työelämässä olisi tehtävä ja tähdättävä omaan unelmatyöhönsä sekä työtä hakiessa että työtä tehdessä. Aina elämässä ei ole unelmatyön aika. Joskus – syystä tai toisesta – unelmatyö antaa odottaa itseään. Jos sellaista ei ole, tai sellaisesta on pikkuruinen aavistus tai ei aavistustakaan, voi tuntea itsensä epäonnistuneeksi.

Unelmien todeksi tekeminen vaatii aikaa ja kokeilemista. Kun liian monta seinää on vastassa, usko itseen voi olla koetuksella. Jaana Saramiestä auttoi eteenpäin läheisten ja verkoston tuki; negatiiviset tunteet laimenivat ja epäilykset hälvenivät. Unelmaa on lupa tavoitella niin kauan kuin se kytee! On lupa olla matkalla.

Matkalla voi olla lukuisia tienviittoja, joissa näkee unelmaa kohti vievää potentiaalia; jonkin taidon, jonkin suunnan, jonkin tunnelman. Tienviittoja seuraamalla löytää kasvupaikkoja, joissa tutustua itseensä.

Matkantekoa jouhevoittaa suhtautuminen itseensä myötätuntoisesti: saa turhauttaa, saa kiukuttaa, saa olla pettynyt, surullinenkin. Polku kulkee mutkitellen erilaisissa maastoissa. Oloa keventää hyväksyä hiljalleen, että nyt on näin – ja miten on nyt, ei tarkoita, että niin tulee aina olemaan.

Myötätuntoinen suhtautuminen antaa tilaa tilanteen tarkasteluun toisesta näkökulmasta. Tämän taidon harjoittelu on ehdottomasti työelämän tärkeitä taitoja jo nyt, mutta myös tulevaisuudessa. Oman tilanteen myötätuntoinen sanoittaminen vapauttaa voimavaroja.

Voimavaroja elvytellessä ja matkalla ollessa voi keksiä keinoja nykyisellä paikalla olemiseen. Suuntaa antava ajatus voi kantaa pitkälle: Mikä tällä paikalla vie kohti unelmatyötä tai on hippunen unelmaa? Miten tämän hetkisestä työstä voisi löytää mielekkyyttä? Onko tarkoituksenmukaista jatkaa samalla tavalla kuin aiemmin vai olisiko aika tehdä jokin pieni tilanteeseen nähden sopivan kokoinen muutos, jotta oma mieli pysyy hyvänä?

Onko mahdollisuutta suunnata työnhakuun tai työhön unelmatyön palasia esimerkiksi itse lukemalla kirjaston antimia tai opiskelemalla yksittäisiä kursseja? Merkityksellisyys tuo energiaa, joka näkyy ja vie eteenpäin.

Matkalla ollessasi ole itse ystävä myös itsellesi.

Kirjoittaja Satu Manner on potentiaalia nähnyt ja itsensä kanssa ystävystyvä diplomi-insinööri, joka vaeltaa liiketoiminnan kehittämisen, tietojohtamisen ja data-analytiikan maastoissa.