Persoonallisuustesteistä ja uteliaisuusalueesta suuntaviittoja unelmatyöhön

Virpi Naukkarinen kirjoitti maaliskuun alussa miten saada vipuvoimaa työnhakuun intohimosta. Vipuvoimaa saadakseen on syvällisesti käytävä läpi omia vahvuuksia ja heikkouksia sekä omaa osaamista ja työhistoriaa. Kun työssä voi käyttää omia vahvuuksiaan, työ sujuu ja voimavaroja voi käyttää muuhunkin. Vahvuuksieni kartoittamiseen olen hyödyntänyt erilaisia persoonallisuustestejä.

Miksi tehdä persoonallisuustestejä?

Tutustuin ensimmäistä kertaa persoonallisuustesteihin opiskeluaikana luottamustehtävissä. Silloin teimme hallitusporukalla Myers-Briggsin tyyppi indikaattori (MBTI) testin ja tutustuimme sekä itseemme että toisiimme. Samaan sveitsiläisen psykiatrin Carl Gustav Jungin teoriaan pohjautuu myös Luontaiset taipumukset -analyysi, josta Anu Tengvall on kirjoittanut aiemmin. Eri elämäntilanteissa ja sosiaalisissa ympäristöissä olen saanut hieman toisistaan eroavia tuloksia, mikä on varsin tavallista. Myöhemmin olen hyödyntänyt myös enneagrammia ja Values in Action eli VIA-testiä. Enneagrammi kuvaa yhdeksän erilaista ihmisluonnetta, kun taas VIA-testi on työkalu vahvuuksien kartoittamiseen. Persoonallisuustestejä sisäistämällä niitä voi hyödyntää yleisesti vuorovaikutuksessa.

Epämukavuusalue vai uteliaisuusalue?

Mika Pesonen kirjoitti videon kera LinkedInissä maaliskuun alussa uteliaisuusalueesta suhteessa niin sanottuun epämukavuusalueeseen: Uteliaisuus on jotakin positiivista kun taas epämukavuus negatiivista. Oppiminen tuo tuloksia, kun opittavaan suhtautuu uteliaasti, mutta tulokset jäävät vaisuiksi, jos joutuu venymään itselleen luonnottomaan suuntaan. Uteliaisuus yksinkertaisesti houkuttelee kokeilemaan ja oppimaan eli se on oikeastaan edellytys oppimiselle. Ajattelen, että kun työssä pääroolissa ovat työntekijän vahvuudet, jää työssä voimavaroja uuden oppimiseen ja ajan käyttämiseen kaikkia osapuolia hyödyttävällä uteliaisuusalueella. Uteliaisuusalue limittyy myös työn imuun ja työn tuunaamiseen.

Mitä hyötyä näistä on?

Nuo kolme persoonallisuustestiä ovat sekä tukeneet että täydentäneet toisiaan ja siten auttaneet sanoittamaan persoonaani. Työnhaussa näistä on alkanut olla apua: Joka kerta kuvauksia lukiessa jokin lause tai kokonaisuus on alkanut resonoida ja olen oivaltanut itsestäni jotakin uutta. Erään työurakan tehtyäni oivalsin, miksi työ oli sujunut joutuisasti ja ollut mukavaa: sain sitä tehdessäni hyödyntää vahvuuksiani ja käydä uteliaisuusalueellani. Tämän jälkeen on ollut helpompi sanoittaa ja suunnata unelmatyötä suuntaan, jota voin tehdä pääosin vahvuuksieni kautta. Tästä hyötyy minun lisäkseni myös minut työllistävä yritys. Vahvuudet ja uteliaisuusalue mielessäni oli myös joutuisaa kirjoittaa oma osaajaprofiili Piilo-osaajien sivulle.

Satu Manner on utelias itseään kehittävä introvertti, jonka uteliaisuusalueen punainen lanka on uusien taitojen ja teknologioiden oppiminen nykyisen osaamisalueen ulkopuolelta.