Synkkaako vai sakkaako? – Itsetuntemuksen kautta yhteistyöhön

Yhden henkilön kanssa asiat sujuvat, ymmärrätte toisianne puolesta sanasta ja jaatte yhteisen käsityksen lähes kaikesta. Toisen kanssa taas tuntuu, että olette kuin eri planeetoilta – ette ymmärrä toistenne näkemyksiä ja toimintatapoja, ja välillänne syntyy usein väärinkäsityksiä ja kitkaa. Voisiko yhteistyötä helpottaa paremman itsetuntemuksen avulla?

Itsetuntemusta voi parantaa esimerkiksi erilaisten persoonallisuustestien ja vahvuusanalyysien avulla. Minulla oli ilo osallistua viime viikolla Luontaiset taipumukset -demovalmennukseen, jossa Jari Saarenpää perehdytti Luontaiset taipumukset -analyysiin. Analyysi antaa tietoa paitsi luontaisista vahvuuksistamme ja omasta erilaisuudestamme muihin verrattuna mutta myös heikommin kehittyneistä osa-alueistamme. Mallin perusidean on kehittänyt sveitsiläinen psykiatri Carl Gustav Jung. Mallissa käsitellään neljää ulottuvuutta, joissa kaikissa on kaksi vaihtoehtoa. Näistä vaihtoehdoista jompikumpi on jokaiselle ihmiselle luontaisempi. Näistä saadaan yhdisteltyä 16 eri tyyppiä, joilla kullakin on oma luontainen tapansa ennen kaikkea suunnata huomiotaan ja reagoida erilaisiin asioihin. Taipumukset vaikuttavat esimerkiksi oppimistyyliin, kiinnostuksen kohteisiin, päätöksentekoon ja käyttäytymiseen stressaavassa tilanteessa.

Vahvuuksiaan kannattaa hyödyntää ja kehittää, mutta myös heikommin kehittyneitä osa-alueita voi tietoisesti vahvistaa.

climate-kic-350836

Omien toimintatapojen tunnistaminen, pohtiminen ja hyväksyminen osaksi omaa persoonaa lisää itsetuntemusta ja auttaa ymmärtämään, mistä joidenkin tilanteiden helppous ja toisaalta kuormittavuus voi kummuta. Asioiden tekeminen omia vahvuuksia hyödyntäen itselle suotuisissa olosuhteissa kuluttaa voimavaroja huomattavasti vähemmän kuin puurtaminen omaa luontaista tyyliä vastaan. Vahvuuksiaan kannattaa hyödyntää ja kehittää, mutta myös heikommin kehittyneitä osa-alueita voi tietoisesti vahvistaa. Jos esimerkiksi tietää luontaisesti suhtautuvansa epäileväisesti uusiin asioihin ja muutoksiin, voi tietoisesti pyrkiä asennoitumaan avoimemmin ja liittämään niihin positiivisia mielikuvia ja ajatuksia.

Jos oma luontainen tapamme ajatella ja toimia on hyvin erilainen kuin vaikkapa työkaverilla, voi sujuva yhteistyö ja kommunikointi olla haastavaa. Toisen erilainen tyyli voi hämmentää ja jopa ärsyttää. Yhdessä työskentelyä helpottaa, kun tiedostaa ja hyväksyy erilaiset ajattelu- ja toimintatyylit. Siinä missä järjestelmällinen henkilö tekee tarkan ja suoraviivaisen suunnitelman ja noudattaa sitä, voi spontaanimpi kollega jättää koko suunnitelman tekemättä – ainakaan turhan tarkasti. Hän tekee yhden asian silloin, toisen tuolloin saaden homman valmiiksi nippa nappa ajoissa tai ehkä hiukan myöhemmin. Lopputulos voi olla aivan yhtä hyvä. Vastaavasti käytännöllisesti asioita hahmottava henkilö poimii uudesta asiasta ensin yksityiskohtia, joiden kautta alkaa rakentaa kokonaisuutta. Intuitiivisemmin tietoa hankkiva taas katsoo ensin kokonaisuutta eikä ole niinkään kiinnostunut yksityiskohdista.

Yhdessä työskentelyä helpottaa, kun tiedostaa ja hyväksyy erilaiset ajattelu- ja toimintatyylit.

Esimiehille erilaisten tyylien tiedostaminen ja tunnistaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä. Erilaiset luontaiset taipumukset tunnistava esimies voi tarjoilla palautteen, kiitoksen ja rakentavan kritiikin alaiselleen sopivalla tyylillä. Alaisten hyvä tunteminen mahdollistaa myös esimerkiksi herkkyyden tunnistaa tiettyjä stressin tunnusmerkkejä, jolloin esimies voi puuttua tilanteeseen riittävän ajoissa.

Valmennuksen lopulla kaikki Luontaiset taipumukset -demovalmennukseen osallistuneet saivat omat tuloksensa, jotka perustuivat ennakkoon tehtyyn kyselyyn. Olin vuosia aiemmin tehnyt opintojeni puitteissa samaan Jungin teoriaan pohjautuvan MBTI-testin ja siihen liittyviä ryhmätehtäviä, joten minulla oli jo jonkinlainen käsitys omista taipumuksistani. Koin kuitenkin hyvin hedelmällisenä pohtia näitä asioita nyt uudelleen hyvin erilaisessa elämäntilanteessa. Analyysin perusteella minua kuvaa nimitys Huolehtija, kun puhutaan ajattelun ja toiminnan suuntautumisesta. Johtamistyylini taas on Organisoija. Voin allekirjoittaa molemmat kuvaukset täysin ja löydän muutenkin analyysista hämmästyttävän tarkkoja kuvauksia itsestäni. Monet asiat kolahtivat nyt aivan eri tavalla verrattuna kymmenen vuotta nuorempaan minään.

Parantuneen itsetuntemuksen avulla on varmasti helpompaa ymmärtää omaa reagointia erilaisissa tilanteissa, sekä tunnistaa ja löytää itselle sopivia työrooleja. Näiden oivallusten siivittämänä on  hyvä lähteä luovimaan kohti unelmatyötä – sitä joka on juuri minulle sopiva.

Lue lisää täältä: www.luontaisettaipumukset.fi 
Vahvuudet työllistymisen ja urasuunnittelun voimavarana, Anu Vaaraniemi

valmis_kuva_2


Kirjoittaja Anu Tengvall on valoisa persoona, ekonomi ja kolmen lapsen äiti, joka haluaa jatkossa keskittyä numeroiden sijaan ihmisiin.

Kuvat: Nathan Dumlao/Unsplash ja Climate KIC/Unsplash

 

4 kommenttia artikkeliin ”Synkkaako vai sakkaako? – Itsetuntemuksen kautta yhteistyöhön

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s