Minkälaista yhteistyötä teillä tehdään?

Monta kättä yhdessä piirin keskellä.

Photo by Perry Grone on Unsplash

Meillä on ratkaistavana koronan rinnalla isoja haasteita, kuten ilmastonmuutos ja Suomessa tuttu sote-uudistus. Tulevaisuuden tutkijat ovat sanoneet ilmastonmuutoksesta, että meillä on olemassa paljon tietoa tilanteen vakavuudesta, teknologiaa ja ymmärrystä ratkaisuistakin. Ongelman ytimenä on se, että ne etteivät kytkeydy toisiinsa.

Organisaatioiden suorituskyvystä tulee yli 90 prosenttia ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta ja systeemistä, jossa me työskentelemme. Tiimitasolla tilanne saattaa konkretisoitua näin, kuten yksi blogihaastateltavani kuvasi haasteita:

”Usein ongelman ytimenä ei ole koodaustaito, vaan se, että eri alojen asiantuntijat eivät osaa tehokkaasti luoda yhdessä yhteistä ymmärrystä keskenään.” (Blogihaastattelu)

Mitä tarkoitamme, kun puhumme yhteistyöstä? Seuraavassa kolme sanaa yhteistyöstä.

1. Yhteistyötä koordinoimalla (Coordination)

Sanakirjan mukaan kyse on yhteensovittamisesta, koordinoinnista, yhteen järjestämisestä ja sopusuhtaiseen yhteistoimintaan saattamisesta. Duunitorin työpaikkahaussa löysin 68 koordinaattorinimikettä blogin kirjoituspäivänä. Nimikkeet liittyivät eri tehtäväfunktioihin, kuten myyntiin ja markkinointiin, ICT:hen, rahoitukseen, laatuun ja viestintään. Yhdistän tämän yhteistyömuodon asioiden koordinoimiseen, en ihmiseen. Esimerkiksi prosessien kehittämiseen ja niiden stabilointiin. Todennäköisesti monet näistä prosesseista pystytään digitalisoimaan ja niitä valvoo robotti. Koen koordinointiin perustavan yhteistyön asioiden vakauttajana ja säilyttäjänä. Koordinoinnissa uusi syntyy häiriöiden kautta.

2. Yhteistyötä jonkun kanssa (Cooperation)

Sanakirjan mukaan kyse on työn tekemistä jonkun ihmisen kanssa. Tämä yhteistyömuoto on näkynyt koronan aikana monella tapaa tukena, apuna tms. tekemisenä. Omien havaintojeni mukaan yhteistyötä on monien organisaatioiden tiimeissä, ihmisten välillä, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien suuntaan. Haasteita ilmaantuu silloin, kun organisaatio on jäsentänyt tekemisensä tehtävien mukaisiksi tiimeiksi, osastoiksi ja yksiköiksi. Tiimin sisällä yhteistyö sujuu, mutta katkokset syntyvät tiimien välille. Sama ilmiö on myös silloin, kun liiketoiminnan, IT:n ja projektipäällikön pitäisi kehittää jotakin yhdessä. Yhteistyön opettelu yli yksikkörajojen vie aikaa. Kriisi saattaa toimia yhteistyötarpeen vauhdittajana, jolloin rakenteita tarkastellaan uusiksi.

3. Yhteistyötä yhdessä tekemällä (Collaboration)

Sanakirjan mukaan puhutaan myötävaikuttamisesta ja yhteistyön tuloksesta. Itse suomennan sen yhdessä tekemiseksi, joka tapahtuu ihmisten välillä. Koronakriisi on osoittanut sen, miten me kaikki olemme yhteydessä toisiimme. Ratkaisussa auttaa yhdessä tekeminen, jota koko ajan harjoittelemme maailman mittakaavassa. Monissa organisaatioissa on menossa yrityskulttuuriuudistuksia, joissa tekemisen tapaa uudistetaan tiimipohjaiseksi. Tiimit ovat itseohjautuvia ja vastaavat sovituista kokonaisuuksista. Yrityksissä tarvitaan uudenlaisia rakenteita, jotka mahdollistavat ketterän tekemisen yhdessä. Organisaatioilta vaaditaan muutoskyvykkyyttä. Se taas vaatii sellaista tekemisen tapaan, jossa voidaan nopeasti kokeilla ja oppia. Se vaatii enemmän jatkuvaa yhdessä tekemistä ja oppimista. Yhteistyö ja koordinointi eivät riitä.

Eri tapoja tehdä yhteistyötä löytyy. Yhtä oikeaa tapaa ei ole. Tavoite ratkaisee. Vai kuinka?

Paula Marttinen, profiilikuvaKirjoittaja Paula Marttinen uskoo siihen, että yhdessä tekemällä vaikutamme enemmän kuin yksin. Hän on parhaimmillaan sellaisissa rooleissa, joissa luodaan uutta liiketoimintaa ja kehitetään samanaikaisesti työ- ja toimintakulttuuria.

 

 

 

Lisälukemista:

Yhdessä olemme enemmän
Tiimityö – yhteistyö
Moni piilottelee työnhakua ja työttömyyttä, turhaan! – Piilo-osaajat yhteisöllisen työnhaun edistäjänä jo 2 vuotta!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *