Miten kohdata ja johtaa ulkoista työvoimaa?

Oman osaamisen myyminen ilman perinteistä työsuhdetta on eräs suurista tulevaisuuden työelämätrendeistä. Piilo-osaajat tarjoavat kolme vinkkiä ulkoista työvoimaa käyttäville yrityksille.

Tom Laine käsitteli teemaa hiljattain blogissaan otsikolla “Työvoima ei ole enää meillä töissä!Tekstin mukaan ulkoisen työvoiman “laajamittainen hyödyntäminen on edelleen vain tulevaisuuden visio.” Onko näin?

  1. Tunnista monimuotoisuus

Yksistään itsensä työllistämisen määritelmistä voisi laatia oman tekstinsä, koska projektimaisuus yleistyy monilla toimialoilla. Joku tekee keikkaa oman palkkatyönsä ohella, toinen on alihankkijana. On kevytyrittäjiä, freelancereita ja osuuskunnan tai vuokratyöfirman kautta töitään laskuttavia, sekä toiminimellä tai osakeyhtiönä toimivia osaajia.

Hanna Turusen mielestä tällainen “tapa tehdä töitä tulee yleistymään ja se haastaa koko työkulttuuria, niin johtamista kuin työsuhteessa olevien asenteita alihankkijoiden suhteen. Tämä on ravistelevampi muutos kuin mitä ymmärretäänkään.”

Ovatko yrityksetkään vielä täysin kartalla siitä, että ulkoisen työvoiman käyttämiseen on olemassa näinkin monia vaihtoehtoja ja toisaalta pohtineet sitä, missä tilanteissa näitä kannattaisi harkita? Ehkä käsityksiä alihankinnasta, toimeksiannoista tai oman yrityksen ydintoiminnoista kannattaisi päivittää, kuten SkillWell Oy:n Juha Harju pohtii osuvasti nimetyssä tekstissään “Alihankinta ei ole mörkö vaan ystävä”.

stones-167089_1280

Myös työntekijöiden tilanteita on moneen junaan. Joillekin, kuten Peppi Tervo-Hiltulalle, erilaisten työmuotojen mahdollisuus on rikkaus: “Mä olen nauttinut itsensätyöllistäjän vapaudesta ja aion jatkossakin fleksata työmuotojen välissä”.

Jaana Saramiestäkin keikkailu ja yritteliäisyys kiinnostaa, mutta hän muistuttaa, että tämä trendi ei aina ole työntekijä-vetoinen. “Ainakin työttömyysaikana on todella kovaa työntöä kohti yrittäjyyttä tai vähintään yrittäjämäistä toimintaa. Silti byrokratia tuntuu laahaavan perässä ja jopa nyt lain sallima 4kk yrittäjyyskokeilu ei aina menekään kuten pitäisi vaan tuet saattavat katketa”, hän sanoo.

Kun keikkailun kenttä on näin mutkikas, on selvää, ettei yksi ja sama malli johtamiseen ja työntekijöiden kohtaamiseen sovellu kaikkiin tilanteisiin. Ehkäpä joustava Leadership as a Service-ajattelutapa soveltuisi myös ulkoisiin työntekijöihin? Sen sijaan, että arvailet, miten ulkoisia työntekijöitä pitäisi johtaa ja ohjata (tai jätät sen kokonaan tekemättä), kysy suoraan ja tarjoa erilaisia vaihtoehtoja.

Tuloksena voit saada arvokasta palautetta toimintasi kehittämiseksi ja autat ulkoista työntekijää toimimaan tehokkaammin.

DSC_6716 edited Jaana

Kuva: Karoliina Nurmi.

  1. Määritä tehtävät ja muista luottamus

Ulkoisena työntekijänä kokee aina olevansa selkeämmin vastuussa tekemisistään. Työtehtäviin keskittyminen on tehokasta, kun tietyssä toimeksiannossa sinä olet tekemässä tiettyä asiaa ja voit tuoda asiantuntijuuttasi asiakkaasi hyödyksi.

Heidi Hölsömäki on samoilla linjoilla sanoessaan: “Oma kokemukseni on, että toimeksiantosuhteissa työnjako on usein selkeämpi kuin työsuhteisessa tiimissä, mikä auttaa keskittämään energian itse työlle.”

Hidastaako ulkoisen työvoiman käyttöä joissakin tapauksissa pelko siitä, ettei olla varmoja lopputuloksesta, tekijän motivaatiosta tai sitoutumisesta? Heidi jatkaa: “Vaatii tilaajalta selkeää näkemystä ja viestintää siitä, mitä halutaan, mutta kun luottamus on rakentunut, sen varaan voi laskea todella paljon molemmin puolin.”

Myös Peppi Tervo-Hiltula peräänkuuluttaa luottamusta sekä vastaavasti työn tarjoajalta oman osaamisen tunnistamista.

Yhteisen sävelen löytymistä helpottaa, että viestität yrityksesi arvot ja tavoitteet myös ulkoiselle työntekijälle. Auta häntä auttamaan sinua ja näkemään oman työpanoksensa arvo yrityksesi toiminnan kontekstissa. Erityisen tärkeää on kysyä mitä esteitä voit purkaa työnteon tieltä.

Luottamuksen rakentamiseksi asioita kannattaa laittaa myös paperille. Jos sama kumppani tekee töitä muille saman toimialan yrityksille, on kaikkien etu, että tehdään muun muassa salassapitosopimukset. Erityisesti uusien innovaatioiden kaupallistaminen tai yrityksellesi “exclusively” tehtävä kehitystyö on tärkeää määritellä yhteisesti.

  1. Kehitä yrityksesi työnantajamielikuvaa

Miten houkutellaan paras osaaminen juuri meille, jos osaaja ei ole rahan tai aseman perässä?

Tom Laineen tekstissä oli hyvä kysymys: Miten houkutellaan paras osaaminen juuri meille, jos osaaja ei ole rahan tai aseman perässä? Vastaus on Piilo-osaajien mielestä yksinkertainen: “Toivon, että ihmiset kohdattaisiin ihmisinä, ei kuluerinä kuten eräs tielleni osunut hallintoihminen asian ilmaisi”, tiivistää Peppi Tervo-Hiltula.

Ulkoisen työvoiman käyttäminen on perinteisesti ollut tapa säästää kustannuksia ja saada joustavuutta resurssointiin. Jos työn hintaa ei saada riittävän alas, tekijää vaihdetaan. Mutta kun etsitään parasta osaamista, lähtökohdan täytyy olla eri.

Nostaisivatko yritykset omaksi kilpailuedukseen osaamisen arvostamisen kulttuurin ja ihmisten kohtaamisen? Voisiko hyväksi havaittua kumppania kouluttaa ja ottaa mukaan tapahtumiin, kahvipöytiin, jopa saunan lauteille? “Sellaisella sekä ammattimaisella otteella napataan hyvät tekijät ja yhteistyökumppanit, on kyse millaisesta työn muodosta tahansa”, kannustaa Heidi Hölsömäki.

Myös Hanna Turusen mielestä “näitä projektityyppisesti työskenteleviä saa kiinnostumaan, kun työnantajamielikuva (employer branding) ja työntekijäymmärrys (employee experience) on kohdallaan, eli kunnioitetaan ja välitetään ihmisestä”.

Kun kehität työnantajamielikuvaa yrityksestäsi, älä siis mieti ainoastaan työsuhteeseen rekrytoitavien kokemusta. Muista myös se moninainen verkosto, jonka jäsenet tekevät yrityksellesi töitä muilla tavoin. Positiivinen mielikuva voi tuoda ovellesi sellaista osaamista, joka kehittää liiketoimintaasi uusiin suuntiin!

marjaana-jokinenKirjoittaja Marjaana Jokinen viihtyy informaationhallinnan ja osaamisen kehittämisen tienristeyksessä. Tällä hetkellä hän nikkaroi yrittäjänä tienviittoja, jotta muutkin löytäisivät sinne. “Mitä tiukemmalla elämän ruuvi, sitä kireämpänä soi kuulokkeissa groove.”

1 Response

  1. 19.9.2018

    […] Hyvällä perehdytyksellä pystytään työntekijä sitouttamaan työtehtäväänsä ja työyhteisöön sekä vahvistetaan työturvallisuutta. Hyvä perehdytys lisää työturvallisuutta ja työn sujuvuutta. Eikä perehdytys ole ainoastaan nuoria työntekijöitä koskeva asia, vaan se on tärkeää aina kun henkilö siirtyy uuteen tehtävään tai esimerkiksi palaa pitkältä vapaalta (vanhempain-, vuorottelu- tai opintovapaa tai pitkältä sairauslomalta). Toisaalta työpaikalla on yhä useammin töissä ihmisiä, jotka eivät ole rekrytoituina suoraan yritykseen vaan tekevät töitä eri tyyppisillä sopimuksilla. Heidän johtamisensa ja perehdyttämisensäkin vaatii paneutumista työnantajalta. […]

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *