Kuinka hallita työnhakustressiä?

Photo by Brooke Cagle on Unsplash

Työttömänä oleminen on outoa välitilassa kellumista. Toisaalta käytettävissä on kaikki maailman aika mihin ikinä haluat. Toisaalta mieltä painaa jatkuva epävarmuus tulevasta, eivätkä taloudelliset huoletkaan ole työttömälle vieraita.

Aina ei ole itsestään selvää edes se, mihin suuntaan tulisi pyrkiä: edellisiä työtehtäviä vastaaviin töihin, jonkin muun tyyppiseen työhön, kouluttautumaan vai keksiikö jotain aivan uutta. Sitä paitsi, vaikka näennäisesti työtä ei ole, tekemistä on jatkuvasti – työttömällähän on velvollisuus hakea työtä koko ajan.

Tutkimusten mukaan työttömyys ja jo työttömyyden uhka ovatkin yhteydessä suurempaan somaattiseen ja psyykkiseen sairastavuuteen.

Jatkuva työnhakeminen on ainakin omasta mielestäni paljon stressaavampaa kuin työntekeminen. Fiilis on ihan erilainen kuin palkkatyössä, vanhempainvapaalla tai niin sanotulla ansaitulla lomalla – työttömyyteen kun liittyy paljon epävarmuuden, epäonnistumisen ja jopa häpeän tunteita. Harva pystyy suhtautumaan työttömyyteen kevyesti ja stressaamatta. Kaikille ei ole luontevaa markkinoida itseään ja osaamistaan, ja toistuvat umpikujaan päätyneet hakuprosessit turhauttavat ja nakertavat ammatillista itsetuntoa. Tutkimusten mukaan työttömyys ja jo työttömyyden uhka ovatkin yhteydessä suurempaan somaattiseen ja psyykkiseen sairastavuuteen.

Ainakin itselle oma työttömyysstatus pompsahtaa jatkuvasti mieleen eri asiayhteyksissä, halusin tai en. Se taas johtaa helposti tunteeseen, että asialle pitää HETI tehdä jotain. On niin helppoa ”ihan nopeasti” vilkaista kännykän tai tabletin avulla, mitä työnhakurintamalla on tapahtunut. Ihan niin kuin työnhakusivustojen, somen ja sähköpostin jatkuva kyttääminen edistäisi työllistymistä. Ei, se on ainoastaan tehotonta ajankäyttöä ja aiheuttaa poissaolevuutta ja stressiä.

Tarvitseeko työnhakuun panostaa täysillä koko ajan vai olisiko mahdollista keskittää hakutoimet vaikka kahteen tai kolmeen reippaaseen rupeamaan viikossa, jolloin aikaa jää myös kivalle tekemiselle ja akkujen lataamiselle?

Mielestäni jokaisen työnhakijan olisikin hyödyllistä pohtia omaa ajankäyttöään, jaksamistaan ja hyvinvointiaan, etenkin työttömyyden pitkittyessä. Ei ole kenenkään etu, jos työnhakija uupuu tai masentuu ja päätyy jopa työkyvyttömäksi. Työsuhteessa työ rytmittyy työajalle ja vapaa-ajalle, mutta työtön on työnhakijana tauotta. Tarvitseeko työnhakuun panostaa täysillä koko ajan vai olisiko mahdollista keskittää hakutoimet vaikka kahteen tai kolmeen reippaaseen rupeamaan viikossa, jolloin aikaa jää myös kivalle tekemiselle ja akkujen lataamiselle? Uskon, että tehokas pari-kolmetuntinen säästää sekä aikaa että hermoja siihen verrattuna, että selaa jatkuvasti työnhakusivustoja esimerkiksi ruokaa laittaessa tai lasten kanssa puuhaillessa. Suurin osa ilmoitetuista työpaikoista on näkyvissä riittävän pitkään, että ne ehtii huomata parin päivän päästäkin. Varsinkin näin kesäloma-aikaan on luontevaa hakeutua ihmisen ilmoille ja ehkä helpompaa unohtaa hetkeksi oma stressaava tilanne.

Ajanhallinnan lisäksi toinen tärkeä keino ylläpitää hyvää virettä ja ammatillista itsetuntoa työttömyyden aikana on hakeutuminen erilaisiin verkostoihin ja vertaisryhmiin. On helpottavaa huomata, ettei ole yksin tunteidensa ja kokemustensa kanssa. Muiden ajatuksista ja tiedoista voi sitä paitsi saada hyviä vinkkejä omaankin työnhakuun, ja onnistumistarinat tsemppaavat jatkamaan sen oikean paikan etsimistä.

Työnhakija! Työttömyysaikaan voi suhtautua mahdollisuutena hakea uutta suuntaa, kerätä voimia, kehittää osaamistaan ja ottaa aikaa itselle. Rentoudu hetkeksi, lue kirjaa, tapaa ystäviä, nauti luonnosta – tee sitä mikä saa hyvälle mielelle ja lataa akkuja.

Hyvinvoivana ja latautuneena olet valmis uusiin haasteisiin!

Kirjoittaja Anu Tengvall on valoisa persoona, ekonomi ja kolmen lapsen äiti, joka haluaa jatkossa keskittyä numeroiden sijaan ihmisiin.