Kaistanleveys työnhaussa?

Tämän vuoden osaamismarkkinoilla teemana oli kaistanleveys työnhaussa. Kaistanleveys työnhaussa tarkoittaa sitä, miten laajasti tietyllä osaamisella voi hakea erilaisia työpaikkoja.  Tämä asia varmasti askarruttaa monta työnhakijaa ja varsinkin alan vaihtoa suunnittelevaa. 

Markkinoilla nostettiin esiin monta tärkeää työnhakuun ja kaistanleveyteen liittyvää asiaa mm. oppiminen, verkostot, vertaistuki, sisäinen motivaatio ja asenne. Siellä ei opetettu vetämään kaistalle rajaa tai pyydetty keskittymään pelkästään siihen, missä olet jo hyvä. Sillä työnhaun kaistanleveys on loppujen lopuksi jokaisesta itsestään kiinni. Jokainen markkinoilla puhunut on venyttänyt omaa kaistaansa tuhansia metrejä saadakseen tehdä juuri sitä, mille oma sydän sykkii. Mutta miten he ovat tässä onnistuneet….?

Oppimisen merkitys 

Sinikka Kauhanen tekee sisältömarkkinointia Kumuralla, jonne hän on päätynyt rekrytointikoulutuksen ja viestintätehtävien kautta. Hänen yhteiskuntatieteiden maisterin tutkintonsa ei vastaa alaa, jolle hän on päätynyt, vaan suurimman osan osaamisestaan hän on kerryttänyt vapaaehtoistöissä. 

Sinikka korostaa, että asiantuntijatyössä voi aina etsiä lisää tietoa ja se on hänen mielestään kaikkein tärkein taito. Maailma muuttuu ja tieto vanhenee niin suurella vauhdilla, että kaikkea työelämässä tarvittavaa ei voi aina tietää ja osata. Sen sijaan, että työhaastattelussa sanoo, että ei osaa voi sanoa, että on valmiudet oppia. Tiedonhaussa kannattaa muistaa googlen, webinaarien ym. lisäksi myös muiden saman alan ammattilaisten verkosto. Kilpailevankin yrityksen työntekijöiltä voi rohkeasti kysyä joitakin asioita, koska ihmiset ovat lähtökohtaisesti mukavia ja tahtovat jakaa tietoa.

Oppimistakaan ei voi olla ilman tiedonhakua. Tähän liittyy oleellisesti myös unohtaminen ja poisoppiminen vanhaksi käyneestä tiedosta ja käytännöistä. Osaamisessa täytyy muistaa myös se, että sen taso vaihtelee, koska kaikkea ei voi hallita samalla tasolla. Sama ihminen voi olla eri asioissa eri osaamisen tasoilla samaan aikaan. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että olisi huonompi työntekijä, kuin vieruskaveri, vaan sitä että kehittyy, oppii ja pystyy ottamaan haltuun uusia asioita.  Lisäksi se, että osaa erottaa virheen ja epäonnistumisen toisistaan on tärkeä taito työelämässä, jossa täytyy jatkuvasti oppia paljon uutta ja altistaa itsensä virheiden tekemiselle. 

Oman osaamisen hahmottaminen sekä sen näkyväksi tekeminen

Noora Luutonen on tehnyt uraa pääsääntöisesti IT alalla. Työssään HR generalistina hän saa tehdä kaikkea, mikä liittyy ihmisiin ja nauttii siitä suuresti. Unelmatyöpaikkansa hän sai aikoinaan Linkedinin kautta vinkattuaan HR -verkostolle olevansa työnhaussa. Työttömänä ja aktiivisena työnhakijana Noora on ollut neljä kuukautta vuonna 2018. Tälläkin hetkellä hän hakee töitä Linkedinin kautta. 

Noora kannustaa aloittamaan työnhakuprosessin oman osaamisen hahmottamisella ja sanoittamisella. Tämä onnistuu helposti niin että kirjoittaa ylös niitä työtehtäviä, mitä on työnuransa aikana tehnyt. Lisäksi kannattaa pohtia ja kirjoittaa ylös omia vahvuuksia muutaman kysymyksen avulla: mistä sinua on kehuttu töissä, entä vapaalla?, miten olet selvinnyt hankalasta tilanteesta?, mikä on sinulle luontevaa tai helppoa? ja mistä olet ylpeä? 

Lisäksi kannattaa jutella omien ystävien ja työkavereiden kanssa ja kysyä mitä vahvuuksia ja osaamista muut sinussa näkevät. CVn ja hakemuksen näyttäminen ystävälle tai tutulle voi antaa myös uutta perspektiiviä. Voit myös listata haluamasi osaamisalueet ja työtehtävät ja pohtia, mitä niiden saaminen vaatii? Pystytkö hankkimaan tarvittavia taitoja? Kuka voisi auttaa/mentoroida sinua?  Kaiken tämän työn jälkeen tee itsellesi hissipuhe siitä, mitä osaat ja mitkä ovat vahvuutesi,

Nooralla oli myös hyviä vinkkejä hakemuksen ja CVn tekemiseen. Käy kurkkaamassa Nooran vinkit täältä

”Your network is your networth!” 

Linkedinissä on helpointa verkostoitua vanhojen koulukavereiden, työkavereiden ja muiden tuttujen kanssa. Lisäksi kannattaa kutsua omaan verkostoonsa henkilöitä, jotka tekevät sitä työtä, mitä haluaisit tehdä. Hyvillä saatesanoilla erottuu muiden kutsujen joukosta ja ne voivat vaikuttaa joidenkin ihmisten hyväksyvään connectiin. Lisäksi profiiliin ulkoasuun kannattaa panostaa, muun muassa taustakuvaan, otsikkoon ja tiivistelmään. Kannattaa myös varmistaa, että yhteystiedot ovat hyvin näkyvillä. 

Työhaussa auttaa, jos osaa sosiaalisessa mediassa tuoda esiin omaa henkilöbrändiään. Kaikilla meillä on henkilöbrändi, mutta se ei välttämättä vastaa sitä mitä me haluaisimme sen olevan. Kannattaa miettiä, mikä on oman henkilöbrändin ydin: kuka olet, mitä osaat, mistä haluat tulla tunnetuksi?, mitä vahvuuksia haluat korostaa?. Muista olla oma aito itsesi. Kun olet hahmottanut oman henkilöbrändisi ytimen, ylläpidä näkyvyyttäsi positiivisilla postauksilla. Linkedinissa halutaan lähtökohtaisesti auttaa työnhakijoita tykkäämällä työnhaun postauksista. Mitä useamman tykkäyksen tai kommentin saat, sitä suuremmalla todennäköisyydellä osut tulevan työnantajan uutisvirtaan.

Oman osaamisen esille tuomisen matka 

Jaana Saramies on Henkilöstöanalytiikan sanansaattaja, konsultti ja tietokirjailija. Hän on saanut valita tittelinsä itse ja tekee juuri sitä työtä mistä on unelmoinut. Hänen missionaan on henkilöstöanalytiikan ja HR-tiedon avulla luoda inhimillisempää työelämää, niin että siitä hyötyy sekä organisaatio että henkilöstö.

Mutta miten hän on päässyt tähän pisteeseen? 

Kahdeksan vuotta sitten hän oli kotona perhevapaalla eikä hänellä ollut hajuakaan, mikä hän haluaa olla isona. Hän ajatteli olevansa liian vanha vaihtamaan alaa eikä pystyisi oppimaan enää mitään uutta. Hän oli opiskellut kauppatieteiden maisteriksi ja ollut opintojen jälkeen taloushallinnon työntekijänä eri yrityksissä ja tehtävissä. 

Vuosina 2016 – 2017 ryhdyttiin ensimmäistä kertaa perustamaan Piilo-osaajia. Siihen aikaan oli aika uutta hyödyntää sosiaalista mediaa työnhaussa ja hän ajatteli, että tuollainen ilmoitus hänenkin täytyy tehdä. Hän oli irtautunut vakituisesta työstä perhevapaalle ja päätti ettei menetä siinä mitään, jos tekee työnhaustaan julkista. Jaana päätti tehdä työnhakukampanjan someen ja lähti etsimään kaltaisiaan ihmisiä, jotka halusivat tuoda osaamistaan esiin vähän eri tavalla. Tämä oli piilo-osaajien alku. Tämän työnhakukampanjan aikana hän onnistui alanvaihdossa ja pääsi aloittamaan HR IT-ratkaisukonsultin tehtävissä. 

Samoihin aikoihin hän puhui paljon muille ihmisille siitä, mikä häntä kiinnostaa ja kävi muun muassa käänteisillä rekrymarkkinoilla, joissa työntekijät olivat ständeilla ja työnantajat kiertelivät kysymässä mitä näillä osaajilla olisi heille tarjota. Tämä muutti Jaanan ajattelutavan työnhausta ja selkeytti sitä, miten hänen nykyinen osaamisensa tukee sitä uutta suuntaa, jonne hän haluaa edetä. Käy kuuntelemassa Jaanan koko ihmeellinen ja innostava uratarina täältä. 

Osaamisesta on 70 % asennetta, 20 % sosiaalisia taitoja ja 10 % substanssia

Virpi Haavisto on piilo-osaajien puheenjohtaja, joka on rakentamassa uutta uraa IT- alalta osaamisen kehittämisen konsultiksi tai osaamismuotoilijaksi kuten hän kuvaa itseään. Kun Virpi oli aikoinaan itse työnhaussa, hän kuuli Jari Sarasvuon puheen siitä, että suurin osa menestyksestä on rohkeutta tehdä asioita. Se jäi hänelle mieleen. Se että uskaltaa tehdä on iso osa omaa osaamista ja tätä ajatusta hän on aktiivisesti toteuttanut ja jalostunut vuosien varrella.

Heidin Wahl on aikaisemmin työskennellyt koulutuspuolella. Nyt hän toimii yrittäjänä, joka on keskittynyt etäkoulutus ja digitaitojen opettamiseen ja osaamisen esiin tuomiseen.

Virpi ja Heidi puhuivat osaamismarkkinoilla asenteesta ja siitä, kuinka suuri merkitys sillä on ihmisen menestymisessä ja mielekkään urapolun rakentamisessa. 

Asennetta voi olla karkeasti jaoteltuna kahdenlaista. Asenteemme voi olla jämähtänyttä, mikä tarkoittaa sitä, että koemme voimamme oppia vain sellaista, mihin meillä syntymässämme on annettu valmiuksia. Toinen ääripää on kasvun asenne,  jolloin ihminen pystyy ajattelemaan, että jos hän ei jotakin vielä osaa, niin hän pystyy kyllä oppimaan. Tämä on motivoiva näkökulma ja joustava ajattelumalli suhtautua omaan osaamiseen ja oppimiseen. 

Yleensä ihmiset toimivat jossakin näiden kahden ääripään välissä ja voivat itse vaikuttaa siihen, minkä asenteen valitsevat missäkin tilanteessa. Oman asenteen tiedostaminen auttaa hahmottamaan, onko se oikea sillä hetkellä vai täytyykö sitä muuttaa. 

Asenne on myös äärimmäisen merkittävä työelämätaito, ja onneksi sitä voi opetella. Voi opetella heittäytymään ja kokeilemaan rohkeasti uutta. Kun tunnistaa, mitkä pelot ohjaavat itseä ja oppii hallitsemaan niitä, pystyy rohkeammin toimimaan. Rohkeaa heittäytymistä ja kokeilemista arvostetaan työelämässä ja se koetaan hyvänä asenteena. Hyvä asenne mahdollistaa oppimisen, mikä vie omaa ammattitaitoa eteenpäin. Käy kuuntelemassa Virpin ja Heidin mielenkiintoinen ja syväluotaava esitys asenteesta ja sen merkityksestä täältä. 

Muutospolku kohti asiantuntijuutta ja uutta työtä 

Jukka Toivonen on kehittänyt piilo-osaajiin työnhaun valmennusohjelman. Valmennusohjelma on tarkoitettu erityisesti työnhakijoille, jotka ovat joutuneet työttömiksi keski-ikäisinä ja tarvitsevat tukea ja apua uuden työpaikan löytämisessä. Ohjelma ei sovi uranvaihtoa suunnitteleville, vaan ennemminkin työttömille työnhakijoille. Ohjelma on tarkoitettu Piilo-osaajien jäsenille, koska siinä hyödynnetään työskentelyalustana Piilo-osaajien Slack -sovellusta. 

Jukka on itse joutunut työttömäksi yli 50-vuotiaana ja aloitti työnhaun perinteisellä tavalla, vastaamalla työnhakuilmoituksiin. Tämä perinteinen työnhakutapa ei tuottanut hänellä tulosta ja seurauksena oli itsetunnon heikkeneminen ja yleinen työnhakupahoinvointi. Muutos tapahtui, kun hän tutustui sisäisen motivaation käsitteeseen. 

 Sisäinen motivaatio tarkoittaa sitä, että tuntee motivaatiota sitä tehtävää kohtaan, mitä on hakemassa. Ulkoista motivaatiota on esimerkiksi se, kun ajattelet saavasi palkkaa kyseisestä työstä. Sisäinen motivaatio on tärkeää siksi, että työnantajat etsivät sisäisesti motivoituneita työntekijöitä, jotka osaamisen lisäksi pystyvät osoittamaan kiinnostusta avoinna olevaa tehtävää kohtaan. Osaava ja motivoitunut työntekijä on itseohjautuva, hänellä on halua kehittää itseään ja hän kokee imua työtänsä kohtaa. 

Jukan valmennusohjelmassa opetellaan tunnistamaan oma osaaminen ja sisäisen motivaation kohteet. Tarkoituksena on vahvistaa itsetuntoa työnhakijana, kasvattaa osaamista työttömänä ja luoda tuotoksia, jotka todistavat sisäistä motivaatiotasi. Jukan koko esityksen valmennusohjelmasta pääset katsomaan täältä.

Liity Piilo-osaajiin jo tänään ja voit päästä mukaan valmennusohjelmaan! 

Kirjoittaja Mira Kuusisto on nokkela ihmistuntija, joka nauttii ongelmien ratkomisesta ja kollegojen kehumisesta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *