Työllisyys ja koulutus

Työnhakijat, yritykset ja oppiminen, siinä kolme kovaa asiaa, jotka ovat monien huulilla ja korvilla näinä päivinä. Media odottaa kovasti maan hallituksen työllisyystoimiin liittyviä päätöksiä. Yritykset tuskailevat koronan, uudistumisen ja osaavien työnhakijoiden puutteessa. Oppimiseen ja koulutukseen on tulossa varttuneempaa väkeä kouluttautumaan toiselle tai kolmannelle uralleen. Mitä tästä kaikesta tulee?

Työllisyys ja työttömyys

Työllisyysuudistusta odotellaan. Se on tarpeellinen nykyisen monimutkaisen byrokraattiseksi koetun järjestelmän ja väliinputoamisen mahdollistavan mallin tilalle. Uudistukseen on ladattu paljon toiveita. Yksi toive ylitse muiden on järjestelmän selkeyttäminen. Työttömyys, pätkätyöt, erilaiset etuudet, karenssit ja keikkayrittäjyys ovat melkoinen sekametelisoppa, joka kaipaa rankkaa uudistusta. Tavoitteena pitää olla järjestelmän kohderyhmän tarpeiden mukaiset palvelut. Yksinkertaisempi ja nopeampi palvelupolku ilman loukkuja.

Henkilö on silmät sidottuna ja tunnustelee tietä eteenpäin.

Kuva: Laura Tammisto / Studio Torkkeli

Yritykset ja yrittäminen

Yrityksiä ja yrittäjiä tarvitaan vielä paljon, lisääkin, luomaan työpaikkoja kasvullaan ja pitämään nykyisistä tekijöistään huolta. Yritystoiminnan kautta syntyy hyvinvointia ylläpitävää verokertymää niin palkka- kuin yhteisöverotuksen kautta. Yritysten määrästä suurin osa on mikro- ja pienyrityksiä. Niissä kasvun ja kehittymisen esteenä on työntekijän palkkaukseen sisältyvät riskit. Pelätään palkata, jos sattuukin tilauskanta ja siten työntekijän työpanoksen tarve vähenemään. Ja on mahdollista, että rekrytointi ei vain osu kohdalleen ja tuleekin tarve saada erilaista osaamista kuin on tullut palkanneeksi. Työllistämiseen liittyviä riskejä pienentämään pitää saada nykyistä kevyempi tapa palkata yritykseen kolmas ja kuudes työntekijä. Eli mikroyrityksen kasvuun pääsemiseen pitää olla helpotuksia, vaikka niissä työnantajamaksuissa tietyn aikajakson verran… Toki yrittäjien tietoisuutta saada kapasiteettia ja resursseja lisää yksinyrittäjiltä ja laskutuspalveluita käyttäviltä osaajilta pitää myös lisätä.

Yrityskehitysyhtiöiden ja muiden eritysneuvontaa tekevien tahojen pitää olla aktiivisemmin tarjoamassa apuaan ja jakaa tietoa sekä erilaisia ratkaisumalleja yleisemmin esiinnousseisiin ongelmiin ja haasteisiin, joita yrittäjillä ja yrityksillä on kasvu- ja kehitysvaiheessa. Uskoakseni tutkimuksia ja yhteenvetoja aiheista on jo olemassa. Yrittäjillä ei useinkaan ole aikaa ja jaksamista niitä itse kaivella ja pohtia vaan apua on annettava aktiivisemmin.

Oppiminen ja kouluttautuminen

Osaava tekijä on kaiken takana. On sitten yrittäjä, toimihenkilö tai perustyötä tekevä, niin ilman osaamista tekeminen ei suju. Onneksi meillä on Suomessa hyvä ja kattava koulutusjärjestelmä. Se vain on siiloutunut ja melko kankea joiltakin osin. Esimerkiksi erilaisten lyhytkurssien tarjonta voisi olla täsmällisemmin työmarkkinatilanteen ja osaamisensa kehittämistä haluavien tarpeen ohjaamaa. Siis lyhytkurssien, joilla vastataan akuuttiin, hetkessä ilmenneeseen tarpeeseen. Tällaiset kurssit ja valmennukset pitää olla lähtökohtaisesti mahdollista suorittaa paikkariippumattomasti, ellei ole aivan välttämätöntä käydä joitakin osia lähiopetuksena. Sellaiset tarpeet, jotka kohdistuvat uusille aloille ja ovat hieman kauempana tulevaisuudessa, pitää olla joustavasti koottavissa nykyisistä opintokokonaisuuksista, vaikka se tarkoittaisi nykyisten tutkintonimikesiilojen ylittämistä. Mennään siis opinhaluisten ihmisten ja työelämän tarpeiden mukaan rajoittumatta tutkintorajoihin. Opiskellaan aiheen ymmärrystä varten ja käyttökelpoiseksi soveltaen. Tällainen hybridikoulutus voisi olla vaikka kanditasolle saakka. Sitä voi sitten täydentää puuttuvilta osin halutessaan korkeampaa tutkintoa. Ja nämäkin pitää voida suorittaa pääsääntöisesti paikkariippumattomasti eli mahdollisimman paljon nettiyhteydellä.

Opiskelun mahdollistaminen työttömyyspäivärahalla pitää sallia automaattisesti. Ehtona voi edelleen olla työmarkkinoiden käytettävissäoloehto. Kokonaisuuden etu on siinä, että osaaminen lisääntyy ja se vastaa muuttuvan toimintaympäristön tarpeita sekä innostaa luomaan uutta, kehittymään.

Erikseen olisi sitten ns. vanhanaikainen tutkintokoulutus.

Kaksi henkilöä istuu lattialla, etualalla kummankin kohdalla kasa nallekarkkeja. Toisen kasassa on paljon karkkeja ja toisella vain pari.

Kuva: Laura Tammisto / Studio Torkkeli

Summausta

Mitä noilla esimerkinomaisilla ajatuksilla tavoitellaan? Joustavuutta ja tarpeeseen vastaamista kevyellä byrokratialla ja enemmän yksiöllisiä tilanteita ja vaatimuksia mahdollistaen. Huomioidaan työnhakijan, alanvaihtajan, valmistuneen helpompi siirtymä työn ja työttömyyden sekä yrittämisen eri rooleissa, mahdollistetaan erityyppiset koulutukset riippumatta oppilaitosten sijainneista ja opiskelijan asuinpaikasta.

Työpaikat syntyvät yrityksiin, uusiin ja nykyisiin kasvun ja kehittymisen myötä. Osaamista tarvitaan joka tasolla ja osaamisen alueet muuttuvat ja muutossykli nopeutuu, joten osaamisen kehittäminen pitää olla joustavaa ja tarpeenmukaista.

Matti Kortteus, profiilikuvaKirjoittaja Matti Kortteus on Piilo-osaajien aktiivijäsen ja mukana Työmarkkinatorin kehittäjäryhmässä seuraamassa järjestelmän työnhakija- ja sidosryhmäosioiden etenemistä. Matti miettii, miten tulevaa työnhakujärjestelmää käytetään entistä helpommin osaamisen ja osaamistarpeen yhdistämiseksi.

1 Response

  1. 26.8.2020

    […] osaan tämän monelle oudon maailman kuvioita? No, klassisesti. Kokemuksesta, kiinnostuksesta ja oman oppimisen kautta. Uteliaana seuraan julkisten hankintojen maailmaa ja olen ollut niiden kansa tekemisissä […]

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.