Piilotyöpaikka on kohtaamisten riemuvoitto – 3 tarinaa piilotyöpaikan nappaamisesta

Kuva: Karoliina Nurmi

Kuvittelin piilotyöpaikkojen olevan julkisesta keskustelusta ja tutkimuksista huolimatta vain harvojen saatavilla. Eikä ainakaan minun ulottuvillani. Kuinka väärässä olinkaan! Kuka tahansa voi napata piilotyöpaikan, kun vain asettaa itsensä alttiiksi. Ja siinä voittavat sekä osaaja että osaajan tarvitsija.

Vastikään LinkedInissä kysyttiin, kuinka moni ja millä tavoin on oikeasti työllistynyt piilotyöpaikkaan jossain kohtaa uraansa. Me Piilo-osaajissa keskustelemme paljon jäsenistön kesken piilo- eli tarvetyöpaikoista ja siitä, miten niitä löydetään. Blogistamme löytyy yksi oiva esimerkki unelmien piilotyöpaikan metsästämisestä, ja ehkäpä tämänkin kirjoituksen myötä olen itse kuvitellut piilotyöpaikan etsimistä työlääksi projektiksi. Että näitä tosiaan joutuu kaivamaan kiven koloista esiin. Yllätyin, kun huomasin, että oikeasti kolme viimeisintä työpaikkaani ovat olleet piilotyöpaikkoja. Tässä nämä kome tarinaani tarjoamaan lisää näkökulmia, miten löytää se kuuluisa piilotyöpaikka!

1. Harjoittelusta saa vauhtia alanvaihtoon

Tuoreena alanvaihtajana ensimmäisen uuden alan työpaikan löytäminen oli vaikeaa. Motivaatiotani kehuttiin, mutta samaan aikaan kaivattiin lisää kokemusta tai koulutusta uudelta alalta. Löysin kiinnostavan ja kehutun täydennyskoulutuksen, johon pystyin työttömänä hakemaan. Ehtona oli harjoittelupaikan löytäminen.

Listasin ja kontaktoin kiinnostavia yrityksiä, joiden kanssa virittelin keskustelua henkilöstöanalytiikkaan liittyvästä työharjoittelusta. Eräs ensimmäisistä kontaktoimistani oli suuri IT-yritys CGI, jonka henkilöstöanalytiikkawebinaariin olin osallistunut aiemmin. Webinaarin ansiosta tiesin, keihin ottaa yhteyttä. Heitä ei ollut helppo tavoittaa, mutta lähetin sähköpostia ja soitin, kunnes lopulta sain oikean henkilön langan päähän. Tuo tarkoitti samalla sitä, että soitin niin monta kertaa, että itseä alkoi jo nolottaa! Mutta se ehdottomasti kannatti; sain harjoittelupaikan ja sen perään oikean palkkatyön samasta yrityksestä.

Kuva: Laura Tammisto / Studio Torkkeli

CGI:lle tämä oli tilaisuus saada minimaalisella työnantajariskillä uusi osaaja kiinnostavan ja kasvussa olevan tuoteratkaisun pariin. Harjoittelujakso on tilaisuus tunnustella osaajan sopivuutta; jos mätsi ei olisikaan ollut halutunlainen, tiemme olisivat voineet erota harjoittelun päätteeksi. Samalla he saivat pääsyn kyseisen täydennyskoulutuksen koulutuspäiviin kuulemaan henkilöstöjohtamisen ja työhyvinvoinnin uusimmista tuulista.

2. Hyvä ensivaikutelma kantaa pitkälle

Olin hakenut puoli vuotta aiemmin erästä julkisessa, avoimessa haussa ollutta työpaikkaa. Tuolloin pääsin videohaastatteluun, mutta en siitä jatkoon. Koska en ollut päässyt live-haastatteluihin, yllätykseni oli suuri, kun minua kontaktoitiin myöhemmin uudestaan ja kysyttiin kiinnostustani saman tehtävän perhevapaan sijaisuuteen.

Tässä olin jäänyt positiivisesti mieleen, kun kielteisen vastauksen jälkeen olin vielä kiittänyt prosessista sekä pyytänyt palautetta kehittääkseni työnhakuani ja osaamistani. Osoitin aidon motivaationi alaan sekä kehittymishaluni. Jäin rekrytoivan esihenkilön mieleen aktiivisena ja innostuneena osaajana, jota oli helppo lähestyä uudelleen.

Koska edellisestä hakukierroksesta oli vain vähän aikaa, meillä molemmilla osapuolilla oli tuoreessa muistissa toisemme: heillä minun osaamiseni ja motivaationi sekä minulla heidän tarpeensa ja kyseisen roolin vaatimukset ja vastuut. Pystyimme jatkamaan keskustelua jouhevasti, ja lopulta he saivat minusta helposti määräaikaisen osaajan avainrooliinsa.

Kuva: Jaana Saramies

3. Uskallus lähestyä jää mieleen

Uusin onnistuminen piilotyön nappaamisessa alkoi mokasta. Myöhästyin erään työpaikkailmoituksen määräajasta, kun olin painanut mieleen vain päättymispäivän mutten kellonaikaa. Lähetin silti hakupaperini ilmoituksessa mainituille henkilöille sähköpostitse rekryjärjestelmän ohi. Samalla ilmaisin kiinnostukseni haetun position lisäksi muihinkin osaamistani hyödyntäviin tehtäviin; pääsin painottamaan intohimoani HR-tiedolla johtamista ja henkilöstöanalytiikkaa kohtaan.

Reilu kuukausi myöhemmin minua kontaktoitiin takaisin ja kysyttiin kiinnostustani toiseen – vielä kiinnostavampaan! – tehtävään. Tuo tarve oli huomattu vasta edellisen position täyttämisen jälkeen, ja itse asiassa osaamiseni osui vielä paremmin tähän tarpeeseen. Joten ennen kuin he laittoivat uutta tehtävää julkiseen hakuun, he lähestyivät minua.

Jo ensimmäisen keskustelun päätteeksi rekrytoiva johtaja tokaisi, että jos kaikki sujuu hyvin, heidän ei toivottavasti tarvitsekaan avata tätä paikkaa avoimesti hakuun. Tässä painottui tunnistetun tarpeen (eli osaamiskatveen) ja yllättävällä tavalla ko. organisaatiota lähestyneen henkilön (minun!) osaamisen yhteensopivuus. Keskustelut etenivätkin välillämme nopeasti ja hedelmällisesti, ja oli ilo sopia aloittavani työt heillä syyskuun alussa!

Kuva: Karoliina Nurmi

Minulle näiden kokemusten reflektointi konkretisoi sen, että piilotyön voi löytää monin eri keinoin. Piilotyöpaikassa kyse on molemminpuolisesta hyötyjen ja tarpeiden kohtaamisesta:

• Osaajana en kilpaile muita vastaan, vaan olen aidosti ja avoimesti keskustelemassa, mitä voin osaamisellani ja kyvyilläni organisaatiolle tarjota. Saan paremmin juuri minun osaamiseni esiin. Osuuko tämä heidän tarpeeseensa?
• Organisaatio voi säästää aikaa ja rahaa, kun heidän ei tarvitse käyttää resursseja ehdokkaiden etsimiseen, hakemusten seulomiseen, eri haastattelukierroksiin tai henkilöarviointeihin. Ratkaiseeko tämä osaaja ongelmamme tai puuttuvan osaamisemme?

Työnhaun projektointi edesauttaa mahdollisuuksiasi napata piilotyöpaikka, mutta se ei ole ainoa keino. Joskus riittää, että olet jäänyt mieleen – hyödynnä myös omaa inbound-markkinointiasi. Mitä rohkeammin lähestyt ja käyt eri tahojen kanssa keskusteluja, sitä todennäköisemmin sinutkin voidaan napata kotisohvalta töihin!

Kirjoittaja Jaana Saramies on Piilo-osaajat ry:n perustajajäsen. Lisäksi Jaana on henkilöstöanalytiikan sanansaattaja, kehittäjä ja kaupunginvaltuutettu, jonka ohjaavia arvoja ovat auttaminen, yhdenvertaisuus ja innostus. Jaana syttyy paremman työelämän luomisesta HR-tiedolla johtamisen keinoin.