Vastuunottamisen taito

Kaksi henkilöä kättelee, vartalot katsojaa kohti.

Kuva: Laura Tammisto / Studio Torkkeli

”Kun näin sinut siellä, tiesin, että kohta alkaa tapahtumaan.” Mikä saa toiset ihmiset innostumaan ja lähtemään aktiivisesti mukaan uusiin asioihin? Ja ottamaan nopeasti vastuuta, jopa enemmän kuin välttämättä olisi tarpeen?

Vastuunottajilla on väliä

Olen miettinyt tätä asiaa paljon viime aikoina. Erityisesti yhdistystoiminnassa tällaiset vastuunottajat ovat elintärkeitä. Ilman heitä toiminta ei kehittyisi ja hyvin usein ei edes pyörisi. Varsinkaan pienillä yhdistyksillä ei yleensä ole palkattuja työntekijöitä, jotka hoitaisivat perusasioita. Isommissakin yhdistyksissä päivittäinen toiminta on usein vapaaehtoisten ihmisten vastuulla.

Vastuunottajien merkitys näkyy myös työelämässä. Ilman innostuneita vastuunottajia yrityksen toiminta ei kehity. Heitä, jotka haluavat ja ovat valmiita tekemään vähän enemmän kuin työnkuvaan varsinaisesti kuuluisi. Tarttumaan epäkohtiin tai muuten kehitystä kaipaaviin asioihin. Ideoimaan uusia tuotteita, palveluita ja keinoja ylittää asiakkaan tarpeet. Tai virittämään työyhteisön hyvinvointia ja yhteishenkeä. Hyvä esimerkki tästä on viime viikolla blogiimme vieraskynäkirjoituksen tehnyt Petri Jämsen.

Kaksi henkilöä istumassa lattialla jakamassa nallekarkkeja. Toisella pari, toisella iso kasa.

Kuva: Laura Tammisto / Studio Torkkeli

Omassa elämässäni vastuunottajuus näkyy sekä töissä että harrastuksissa. Töissä olen useamman kerran vaihtanut työtehtäviä tai ottanut uusia vastuita. Osin oman kiinnostuksen, osin työnantajan tarpeiden mukaan. Olen kiitollinen siitä, että olen saanut nämä mahdollisuudet oppia. Harrastuksia minulla on yleensä yksi, johon olen panostanut aktiivisesti. Vuosia tämä harrastus oli aikido. Nyt aika näyttää, palaanko takaisin vai onko esimerkiksi partio ottamassa tämän paikan. Sitten on tietysti Piilo-osaajat, jossa olen ollut alusta asti aktiivisesti mukana sekä toiminnan pyörittämisessä että kehittämisessä.

Miksi joku on aktiivinen ottamaan vastuuta?

Omien ja muilta kuulemieni kokemusten perusteella merkittävin tekijä tällaiseen aktiiviseen vastuunottoon on halu auttaa muita ja viedä asioita eteenpäin. Kun tietää oman osaamisensa auttavan ihmisiä heille tärkeän asian parissa, on valmis tekemään paljon töitä sen eteen. Ja kun samalla pystyy viemään sitä samaa, itsellekin tärkeää asiaa eteenpäin, motivaatio kasvaa vielä lisää.

Yksi tekijä on myös se, että lähtemällä heti aktiivisesti toimintaan mukaan tai tarttumalla työn mahdollisuuksiin pääsee nopeasti sisälle asiaan ja yhteisöön. Samalla tutustuu uusiin ihmisiin ja työkavereihin. Yhdessä tekemällä tutustuu helposti ja oppii nopeasti. Toisiin, samasta asiasta innostuneisiin, tutustuminen saa innostumaan vielä lisää. Kun oma osaaminen ja kokemus kasvavat, löytyy lisää mahdollisuuksia kehittää ja kehittyä.

Kaksi henkilöä tutkimassa kirjaa.

Kuva: Laura Tammisto / Studio Torkkeli

Kolmas tärkeä teema on halu oppia uutta ja lisää jo aiemmin tutusta asiasta. Tämä on tärkeä tekijä erityisesti heille, jotka oppivat parhaiten tekemällä. Kun tarttuu aktiivisesti uusiin työtehtäviin, harjoittelee uutta liikuntalajia tai muuta harrastusta, etenee nopeasti. Samalla näkee, mikä toimii ja mikä ei ja mihin suuntaan haluaa lähteä omaa kehitystään viemään. 

Mistä syntyy halu auttaa, oppia ja tehdä?

Onko tämä halu luontaista vai opittua? Todennäköisesti kumpaakin, mutta itse uskon kokemuksilla ja oppimisella olevan enemmän vaikutusta. Esimerkin voima on merkittävä, ja se voi tulla sekä kotoa että jonkun muun tärkeän henkilön kautta. Jos pääsee seuraamaan itseään kiinnostavaan asiaan intohimoisesti suhtautuvan henkilön toimintaa, tekemisen malli tarttuu helposti. Usein tällainen asenne ja suhtautuminen lähtee liikkeelle harrastuksesta, ja toimintatapa leviää vaikkapa työelämään.

Mielenkiintoisen näkökulman vastuunottokykyä kehittävien harrastusten merkityksestä antaa tuore partion vaikuttavuustutkimus. Sen perusteella 15–17-vuotiaista partiolaiset verrattuna ei-partiolaisiin muun muassa:

  • sitoutuvat 1,7 kertaa useammin yhteiseen etuun
  • ovat 2,2 kertaa useammin halukkaita tekemään vapaaehtoistyötä
  • toimivat 2 kertaa useammin arvojen ohjaamina

On helppo uskoa, että tämä vaikutus näkyy myös vanhemmalla iällä, jopa koko loppuelämän.

Kaksi henkilöä iloitsee onnistumisesta. Toinen tuulettaa, toisella on peukut pystyssä.

Kuva: Laura Tammisto / Studio Torkkeli

Miksi minä? – Miksi en?

Aktiivinen ja intohimoinen vastuunotto voi johtaa myös turhautumiseen ja väliaikaiseen väsymiseen. Ainakin itse mietin välillä, että miksi aina minä? Miksi pitää lähteä mukaan ja varsinkin niin, että lähtee heti vastuutehtäviin? Miksei joku muu voisi tehdä tätä? Lopulta tulen kuitenkin aina siihen tulokseen, että miksi en tekisi näin.

Jos olen kiinnostunut jostakin asiasta, haluan tehdä asioita sen eteen. Haluan auttaa myös muita edistymään tai luoda mahdollisuuksia laajemmalle ja laadukkaammalle toiminnalle. Ja ehkä vähän itsekkäästi, haluan saada enemmän irti siitä, mitä teen. Käyttää mahdollisuudet oppia uutta tai lisää jo osaamastani. Ehkä myös opettaa muita. Ja totta puhuen, jos en pääsisi olemaan mukana ja tekemään aktiivisesti, kyllästyisin aika pian pelkkään vastaanottamiseen.

Millainen sinä olet? Lähdetkö mukaan ja otat vastuuta? Tutustutko ja tunnusteletko mieluummin pitempään? Kuinka hyvin tunnet voimavarasi ja rajasi? Miten hyvin osaat toimia niiden mukaan?

Kaisa_Selamo_profiilikuvaKirjoittaja Kaisa Selamo on ympäristöstä, hyvinvoinnista, viestinnästä ja valmentamisesta kiinnostunut diplomi-insinööri, joka jakaa aikansa perheen, työnhaun ja itsensä kehittämisen kesken. Suunnitelmissa on uusi suunta uralle. 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *