Opiskelisinko työttömänä työnhakijana?
Kuva: geralt / Pixabay
Työnhaun yhteydessä on mahdollista myös opiskella. TE-keskus on asettanut rajat, kuinka monta opintopistettä kuukaudessa on mahdollista opiskella ilman, että työtön työnhakija määritellään opiskelijaksi. Aina ennen opintojen alkua kannattaa, ja tuleekin olla yhteydessä omaan TE-keskuksen virkailijaan ja keskustella omista opintosuunnitelmista.
Työvoimakoulutus on myös yksi mahdollisuus hankkia lisäkoulutusta. Itselläni on kokemusta F.E.C- ja Rekry-koulutuksesta. F:E.C tulee sanoista Further Educated with Companies, ja on tarkoitettu akateemisen koulutuksen saaneille työttömille. Sekä F.E:C-, että Rekry-koulutusten idea on löytää uusi työ lisäkoulutuksen ja työharjoittelun avulla. Koulutuslaitokset ja yksityiset yritykset vastaavat koulutuksen teoriaosuudesta, käytännön oppiminen tapahtuu työpaikalla. Harjoittelu on n. 2-6kk mittainen ja se tehdään yrityksessä. Tavoitteena on, että harjoittelun päätyttyä yritys palkkaisi työnhakijan yritykseen töihin.
Oman kokemukseni mukaan koulutusosuus on laadukasta koulutusta. Itse suoritin Digital Sales and Marketing and Growth Hacking, sekä B2B sales koulutukset. Omalla kohdallani työharjoittelupaikat olivat myös onnistuneet, vaikkei se työpaikka sitten lopulta näiden koulutusten kautta avautunutkaan. Yleisellä tasolla noin 60-70% koulutusohjelmassa mukana olleista työllistyy harjoittelupaikan yrityksiin. Ikävä kyllä tiedän myös tapauksia, joissa työtehtävät eivät vastanneet millään tavalla koulutusta. Osa yrityksistä voisi myös panostaa enemmän siihen, että harjoittelun jälkeen se työpaikka avautuisi, edes määräaikaisena.
Näiden koulutusten lisäksi olen opiskellut ammatillisen opettajan (AmO) pätevyyden johtaminen substanssiosaamisena. AmO opinnoissa ideana on se, että kokeneet työntekijät alkavat opettaa ammatillisissa oppilaitoksissa tai ammattikorkeakouluissa omaa substanssiosaamistaan. Harvalla on pedagogista pätevyyttä, mikä opettajalta luonnollisesti vaaditaan. Monissa ammattikorkeakouluissa on mahdollisuus suorittaa tämä vaadittu ammatillisen opettajan pätevyys. On myös avoimia työtehtäviä, joihin joko vaaditaan ammatillisen opettajan pätevyys, tai se on etu työntekijän valintoja tehtäessä.
Jatkuva oppiminen on välttämätön metataito
Nykypäivän menestymisen salaisuus on jatkuva oppiminen. Jokainen meistä tulee opettelemaan useamman työtehtävän tai jopa ammatin työuran aikana. Ne yritykset, jotka ymmärtävät pysyä ajan hermolla, ja kouluttavat jatkuvasti omaa henkilöstöään ovat tulevaisuuden menestyjiä. Muutama pedagogisesti pätevä työntekijä jokaisella työpaikalla nostaa varmasti yrityksen työntekijöiden koulutuksen laatua varmistaen samalla vaadittavan osaamisen myös tulevaisuudessa.
Omalla kohdallani ammatillisen opettajan opinnot olivat kasvun vuosi. Kasvatustieteen perusopintojen edetessä huomasin, etten ollut kasvamassa opettajana, vaan ihmisenä. Kasvu on mielestäni aina ihme, se avaa tien omaan sisäiseen maailmaan, omiin uskomuksiin, pelkoihin, häpeään, mutta myös vahvuuksiin, arvoihin, elämän tehtävään ja muiden ihmisten yhteyteen ja yhdessä oppimiseen.
Huomasin pian, että opinnot olivat varsin aikaa vievät ja ainakin omalla kohdallani vaativat syventymistä ja keskittymistä, jotta pääsin sisään kasvatustieteisiin. Perusopintojen aiheet kuten ihmiskäsitykset, oppimiskäsitykset, koulutuspolitiikka, koulutuksen historia Suomessa, jne. osoittautuivat erittäin mielenkiintoiseksi ja omia näkökulmia avaaviksi. Kasvatustieteen perusopintojen aikana aloin saamaan sanoja ja käsitteitä asioille, joita olin pohdiskellut sekä omassa elämässäni, että työssäni ymmärtääkseni paremmin omaa ja muiden toimintaa muun muassa vuorovaikutustilanteissa. Aloin myös ymmärtää yhteiskunnallisia tapahtumia ja poliittista toimintaa uudella tasolla. Palaset alkoivat hiljalleen loksahtelemaan paikoilleen.
Olen kiinnostunut monipuolisesti erilaisista asioista ja ilmiöistä. Pidän itseäni generalistina. Insinöörinä kuitenkin koen, että minun olisi pitänyt keskittyä johonkin tekniseen osa-alueeseen ja tulla siinä syväosaajaksi. Silloin olisin kokenut sitä insinöörin identiteettiä, jota olen etsinyt vuosia, tai oikeastaan vuosikymmeniä. Olen lähinnä ajautunut tehtävästä toiseen, enkä ole saanut kokea sitä onnekasta sattumaa, että esihenkilönä olisi ollut vahvuuksiin, pystyvyysuskoon ja tiimin johtamiseen panostava henkilö. Eipä näistä teemoista, tai valmentavasta johtamisesta, empaattisesta johtamisesta, tai johtajana kasvamisesta ole edes puhuttu työurani aikana. Alkuvuosina johtaminen oli vielä pääosin käskyttämistä, enkä kokenut sitä omakseni.
Kuva: Septimiu / Pixabay
Opeopinnoissa tutustuin kasvatustieteiden kautta ensimmäistä kertaa systemaattisesti humanismiin ja humanistisiin tieteisiin. Jo kasvatustieteen perusopintojen aikana voin sanoa, että maailmankuvani räjähti. Olin kuin Neo Matrix:ssa, jossa hän syö punaisen pillerin ja huomaa tietoisuutensa avautuvan ja näkökulmien laajenevan. Aloin ymmärtämään paremmin ihmistä ja itseäni psykofyysisenä olentona, jolla tunteet kertovat syvimmät tarpeet ja arvot ohjaavat päätöksentekoa. Ymmärsin, kuinka tärkeää on pysähtyä itseni äärelle, kuunnella kehoa ja sen tuomia tunteita. Tai oikeastaan olin tiennyt tämän jossakin alitajunnassa, mutta opeopintojen ansiosta sain tiedon tueksi teoriaa ja viitekehyksiä. Tärkeitä työvälineitä analyyttiselle mielelleni ymmärtää sitä viisautta, joka meissä ihmisissä on, mutta jota emme aina osaa kuunnella ja tulkita.
Ymmärsin, että osaksi DI opintojeni luoteesta johtuen, en ole ollut kosketuksissa siihen, miten ihminen tuntee, kokee ja toimii. Kasvatustieteiden myötä minulle avautui uusi maailma. Maailma, jossa minussa jo oleva viisaus, omakohtaiset kokemukset ihmisenä olemisesta, käsitteet ja termit selvensivät sikin sokin olevat ajatukseni ja tunteeni selkeiksi kokonaisuuksiksi. Tätä pystyin ymmärtämään ja sanoittamaan. Palaset loksahtivat prosessinomaisesti yhdeksi kokonaisuudeksi, joka oli analyyttisen mielenikin mielestä järkevä kokonaisuus. Aloin ymmärtää kuinka paljon parempaa johtaminen yrityksissä olisi, jos ne johtajina olevat insinöörit saisivat edes osan siitä ihmisen ymmärtämisestä, jonka itse olin kokenut.
Opintojeni edetessä huomasin kuinka paljon yhteistä opettajalla ja johtajalla on. Pedagoginen pätevyys ja ymmärrys ihmisen psykofyysisestä olemuksesta tunteineen, tarpeineen ja motivaation lähteineen tukee valtavan paljon johtajan työtä.
Yrityksissä muutos on jatkuvaa.
Muutos on uuden oppimista ja vanhasta poisoppimista. Opettajana ymmärrän, että oppimisen optimaalinen alue on sopivasti mukavuusalueen ulkopuolella. Ilmapiirin tulee olla turvallinen, on lupa sanoa en osaa, ja pyytää apua. Jokaisella työpaikalla tulisi olla pedagogista osaamista tukemassa työntekijöitä oppimaan uutta ja haastamaan itseään mukavuusalueen ulkopuolella.
Oma substanssiosaamien ja intohimo on inhimillinen ja empaattinen johtaminen. Missiona on auttaa yrityksiä kehittämään johtamista ja luomaan tasalaatuista esihenkilötyötä läpi koko organisaation. Kasvu johtajana on myös kasvua ihmisenä. Kasvu on välillä tuskallista ja tulee olla uskallusta katsoa peiliin. Se vaatii vaivaa ja rohkeuttakin.
Yksi mieleenpainuvimmista opintojaksoista oli Dialoginen vuorovaikutus. Sain oivalluksen, että positiivien ja toimiva vuorovaikutus on kaiken perusta johtamisessa. Yrityksissä voidaan kehittää esihenkilötyötä, prosesseja, osaamista, mutta osa omaksutusta menee hukkaan, jos vuorovaikutus ei toimi. Vuosikymmenten aikana olen törmännyt yrityksissä enemmän huonoon vuorovaikuttamiseen kuin hyvään. Jokainen meistä on yksilö, ja toimii omalla tavallaan vuorovaikutustilanteissa. On paljon tilaa ottavia, on vetäytyviä työntekijöitä ja kaikkea siltä väliltä. Kun oppii mistä hyvä vuorovaikutus koostuu, kykenee myös reflektoimaan omaa vuorovaikuttamistaan. Olemmeko dialogissa, vai onko tilanteessa kaksi monologia käyvää henkilöä?
Suoritin omat AmO opinnot Hämeen Ammattikorkeakoulussa (HAMK). Opetusmenetelmät olivat monipuolisia ja mielenkiintoisia. Käänteinen oppiminen oli minulle uusi kokemus, ja välillä kaipasin paljonkin sitä punaista lankaa, jota seurata. Hyvinhän kaikki kuitenkin päättyi, vaikka toisinaan olisin kaivannut hieman helpompaa reittiä. Opin kuitenkin varmasti enemmän kuin mitä olisin oppinut tenttikirjoja lukemalla.
Haku ammatillisen opettajan koulutukseen avautuu tammikuussa 2024. Suosittelen opintoja lämpimästi. Tutkinto on suunniteltu siten, että sen voi suorittaa myös työn ohessa eikä opintopistemäärä kuukautta kohden ylitä TE-keskuksen asettamaa rajaa. Näin myös työtön voi opiskella ammatillisen opettajan pätevyyden.
Tarja on Otaniemestä valmistunut sähköosaston diplomi-insinööri, Johdon työnohjaaja ja coach (Sued Management Oy) ja AmO. Esihenkilönä Tarja on valmentava johtaja. Tarjan missio on auttaa yrityksiä kasvattamaan liikevaihtoa positiivisen vuorovaikutuksen, valmentavan johtamisen, ja oppivan organisaation keinoin.