Kiitos kuluneesta vuodesta ja kurkistus tulevaan – Miten ensi vuonna tullaan #poispiilosta?

Joulun ja uuden vuoden aikaan on hyvä katsahtaa kuluneeseen vuoteen, kiittää sen opeista, ja suunnata katse uteliaana kohti uutta vuotta. Miltä nämä näyttävät Piilo-osaajien silmissä?

Joulu on hiljentymisen aikaa, ja työnhaussa kannattaa halutessaan pitää ansaittua lomaa ja antaa mahdollisen stressin kaikota kauas pois. Myös Piilo-osaajien blogi jää tammikuuhun saakka tauolle, mutta ei hätää – kertaa tästä suosituimmat blogikirjoituksemme:

  1. Piilotyöpaikasta unelmaduuniksi
  2. Hissipuhe – Tarina ala-aulasta kattotasanteelle
  3. Unohda henkilöbrändisi ja tee sen sijaan muista fiksumpia
  4. Jätä hyvä vaikutelma, vaikka et saisikaan työpaikkaa
  5. Introvertista yhdistyksen superaktiiviksi
  6. Osaamispohjainen CV – Pääsylippusi työhaastatteluun?
  7. Rohkenisitko palkata tohtorin? – Viisi syytä työllistää yritykseesi tohtori

 

Seuraathan meitä myös Twitterissä ja Facebookissa, jotka molemmat päivittyvät joulun välipäivinäkin.

Menneiden lisäksi haluamme samalla paljastaa jotain, joka saa meidän ilomme ja intomme kuplimaan entistäkin railakkaammin:

Piilo-osaajat on entisestään kasvava työnhaku- ja osaajayhteisö, kun ensi vuoden alkupuolella laajenemme myös Pirkanmaan ulkopuolelle!

_5003743.jpg

Kiitos siis teille kaikille seuraajillemme ja tsemppaajillemme. Kuluneet 7 kuukautta ovat olleet mahtavaa ja mahasta ottavaa positiivista vuoristorataa meille kaikille osaajille. Olemme innoissamme Mothers in Business MiB ry:n tarjoamasta mahdollisuudesta laajentaa toimintaamme. Nyt voimme vastata monien kyselijöiden toiveeseen: ”Milloin Piilo-osaajat tulee tännekin?”

Pysykää siis kuulolla, ja sitä ennen toivomme mahdollisimman monille upeita rapisevia joululahjoja työsopimusten muodossa.

shutterstock_534855898.jpg

Oikein ihanaa joulua ja menestystä uuteen vuoteen!

 

DSC_1865

Kirjoittaja Jaana Saramies on toinen Piilo-osaajien vetäjistä, kolmen lapsen äiti, kaupunginvaltuutettu ja ekonomi kiipeämässä uransa kiipeilytelineellä kohti henkilöstöanalytiikkaa ja tiedolla johtamista.

 

 

 

 

 

MIB3PROF_010_elinaPiilo-osaajien toinen vetäjä on Elina Pahta taloushallinnon moni-osaaja, uusperheen koordinaattori ja ikuinen innostuja.

Osaaja pois piilosta – Anun tarina

Anu kertoo Piilo-osaajien uusimman onnistumistarinan. Anu sai Piilo-osaajilta tukea ja rohkeutta ja tarttui rohkeasti uuteen mahdollisuuteen.

Mikä sai sinut alunperin kiinnostumaan Piilo-osaajista?

Tapasin Jaanan MIB:in työnhaku-minglessä ja siellä heitettiin ilmoille ajatus yhteisestä työnhaun some-kampanjasta. Olin hakenut töitä lähinnä tekemällä avoimia hakemuksia ja laittamalla hakemuksia avoimiin työpaikkoihin. LinkedInissä olin kyllä törmännyt muutamaan yksittäisen ihmisen työnhakuvideoon ja työnhakua varten perustettuihin nettisivuihin, mutta oma some-kampanja yksin toteutettuna tuntui kovin jännittävältä ja vaikealtakin. Isomman porukan yhteinen kampanja kuulosti hauskalta, erilaiselta, yhteisölliseltä ja helpommalta toteuttaa.

Mitä halusit saavuttaa kampanjalla?

Yhteisellä kampanjalla on mahdollista saavuttaa enemmän näkyvyyttä kuin jos tekisi kampanjaa yksin. Ykköstavoitteena oli tulla löydetyksi työhön, mutta myös asennevaikuttaminen nousi hyvin tärkeäksi: työnhakemisen ei tarvitse olla yksinäistä puurtamista, vaan työnhakuaikana voi verkostoitua, oppia paljon ja kehittää itseään ja osaamistaan. Ja ennen kaikkea työttömyyttä ei tarvitse hävetä. Kaipasin myös vertaistukea ja omaa yhteisöä, porukkaa jonka kanssa voisi jakaa työnhakuun liittyviä asioita.

rivi4

Kuvassa: Piritta ApellMari Talla ja Anu Tengvall.
Kuva: Laura Tammisto / Studio Torkkeli Oy.


Miten nämä tavoitteesi toteutuivat?

Piilo-osaajat on saanut valtavasti huomiota ja seuraajia. Sain uskomattoman paljon tsemppiä, positiivisuutta, myötäelämistä, vinkkejä ja oppia Piilo-osaajissa. Piilo-osaajat olivat minulle hyvin tärkeä vertais- ja tsemppiryhmä työnhaun aikana. Myös oma asenteeni työttömyyttä ja työnhakemista kohtaan muuttui: vielä keväällä välttelin asiasta puhumista, mutta kampanjan myötä rohkaistuin ja karistin turhan nolostelun.  Otin työnhaun avoimemmin esiin eri tilanteissa ja kannustin kaikkia vinkkaamaan mahdollisista työpaikoista. Tämä kannatti, sillä sain vinkin avoimesta työpaikasta ystävältä, hain ja sain paikan! Ilman tätä vinkkiä en luultavasti olisi koko paikkaa huomannut. Ilmoitus työpaikasta oli ilmestynyt ystäväni Facebook-feediin.

Mitä muuta kampanja sinulle antoi?

Tutustuin kampanjan aikana koko joukkoon upeita, osaavia naisia! Monen kanssa tulemme varmasti pitämään yhteyttä jatkossakin. Lisäksi opin monia hyödyllisiä taitoja sekä kampanjan toteuttamisessa että Piilo-osaajien omissa koulutuksissa. Olen esimerkiksi kirjoittanut elämäni ensimmäiset blogi-kirjoitukseni Piilo-osaajien blogiin sekä oppinut käyttämään uusia työkaluja. Sattumalta Piilo-osaajien kampanjassa käyttämä Slack on käytössä uudessa työpaikassakin ja oli mukavaa tuntea ohjelma jo ennalta. Olen parantanut myös WordPress-osaamistani päivittämällä uusia osaajaprofiileita Piilo-osaajien sivuille.

Mitä sanoisit Piilo-osaajiin liittymistä vielä harkitseville?

Ehdottomasti mukaan, sillä tässä porukassa on ytyä!

 

valmis_kuva_2
Kirjoittaja Anu Tengvall on valoisa persoona, ekonomi ja kolmen lapsen äiti, joka on löytänyt uuden ura-askeleensa Piilo-osaajien rohkaisemana ja on poistunut piilosta.

Innostu muiden innostumisesta!

Myötäinto on toisen iloon ja innostukseen vastaamista – innostuksen jakamista esimerkiksi työyhteisössä. Toisen ilossa ja innostumisessa mukana eläminen on erittäin tärkeää työelämässä ja voi lisätä myös työniloa. Työyhteisön merkitys hyvinvoinnille on suuri ja myötäinto löytyykin hyvinvoivien yhteisöjen voimavarojen ytimestä. Myötäintoa löytyy erityisen paljon Piilo-osaajien yhteisöllisestä työnhausta, jossa innostutaan muiden innostumisesta!

Toimiva työyhteisö on yleensä ihmisille  positiivinen sosiaalisen pääoman lähde mutta työtä hakeva henkilö voi löytää vastaavanlaisen tuen esimerkiksi yhteisöllisen työnhaun verkostosta. Piilo-osaajien verkostossa on luottamusta, yhteenkuuluvuuden tunnetta, sparraustukea ja vastavuoroisuutta. Jaetut tavoitteet ja arkiset myötätunnon osoitukset saavat myös myötäinnon kuplimaan! Toisen onnistumisesta iloitseminen ja tunnuksen antaminen ja kehuminen on juurikin myötäintoa. Muiden menestyminen voi siivittää myös minut onnistumiseen! Rohkeita esimerkkejä seuraamalla on helpompi uskoa oman yksilöllisen urapolun löytymiseen.

Läheisen ihmisen iloissa ja suruissa elää herkemmin mukana. Myötäinnon tulee kuitenkin olla aitoa sillä teeskentely vain syö voimavaroja ja tuottaa kaikille pettymyksen. Aina toisen menestymisestä iloitseminen ei ole välttämättä helppoa, mutta jonkun muun onnistuminen ei ole pois minulta! Maailmassa ei ole vain tiettyä rajattua määrää onnistumisia vaan haluan uskoa, että kaikki voivat löytää unelmiensa työn. Oman onnistumisen kohdalla tuntuu myös hyvältä tietää, että joku aidosti iloitsee puolestani ja kanssani.

Myötätunto ja myötäinto ovat toisen tunteissa mukana elämistä. Myötätuntoisuus työelämässä ei ole kevyttä höttöä vaan tulevaisuuden työelämän menestymistekijä, josta on esimerkiksi julkaistu tänä vuonna kirja Myötätunnon mullistava voima. Monien tutkimusten mukaan sosiaalisella pääomalla on vaikutusta myös terveyteen ja työyhteisön korkea sosiaalinen pääoma (kuten luottamus ja yhteistyötä edistävät verkostot) todistetusti myös edistää terveyttä. Ei siis ole yhdentekevää innostaako työ ja jaksanko itse innostua muiden onnistumisista.

Myötäinto ja innostus voivat uudistaa laajemminkin työelämää ja esimerkiksi johtamista. Ainakin minä haluan olla osa innostuvaa työyhteisöä, jossa muut iloitsevat onnistumisestani. Muuttuvassa ja monimutkaisessa työelämässä tarvitaan innostumista ja erityisesti innostuksen johtamista.  

Yhteisöllinen työnhaku ja tästä verkostosta saatu tuki eivät pelkästään lisää työnhaun onnistumista ja myötäinnon kokemuksia vaan myös sosiaalista pääomaa ja terveyttä! Toisten innostumisesta kannattaa todellakin innostua.

Linkkejä:

Myötäintoa johtamiseen seminaari 9.9.2016
www.leadingpassion.fi

selfp


Kirjoittaja
Hanna-Leena Myllärinen on tamperelaistunut valtiotieteilijä ja intohimoinen käsityöharrastaja, jonka mielestä virheitä tekemätön ihminen ei ole uskaltanut kokeilla uusia asioita.

Esimies muiden silmin

Hain ensimmäistä esimiespaikkaani toistakymmentä vuotta sitten. Olin saanut uudessa työpaikassa nopeasti uusia tehtäviä ja lisähaasteita, joten tartuin tähänkin mahdollisuuteen molemmin käsin. Tähän päivään mennessä on kuljettu mutkainen, kivinen ja mäkinen tie, joka on samalla ollut vihreän vehreä, valoinen ja täynnä elämää. Vaikka opintoni ovat antaneet eväitä esimiestyöhön, paras oppi on tarttunut matkan varrella.

innostus

Työnantajani teettää henkilöstölle vuosittain työtyytyväisyyskyselyn, jossa myös esimiestyötä arvioidaan. Olen saanut arvokasta palautetta, mutta erityisesti viime vuotinen valmennus, johon sisältyi Peili-käyttäytymisprofiili, antoi paljon ajattelemisen aihetta. Peili-käyttäytymisprofiili on valmennustyökalu, jolla kuvataan luontaista toimintatyyliä. Oman arvioni lisäksi sain pyytää arvioinnin myös viideltä muulta henkilöltä. Valitsin yhteistyökumppanin, esimiehen, kollegan ja työntekijöitä sillä perusteella, että en tiennyt mitä nämä henkilöt minusta ajattelevat. Tein myös itsearvioinnin. Kyselylomakkeella oli 64 käyttäytymistä kuvaavaa sanaparia, joista valitsin sen vaihtoehdon, joka kuvasi parhaiten omaa toimintatapaani. Saatu tulos oli kaikkien näiden keskiarvo.

Tuloksen kerrottiin jo etukäteen kuvaavan ainoastaan näkyvää käyttäytymistyyliä, eikä palautteen ollut tarkoitus olla arvottavaa eikä tuomitsevaa. Silti järkytyin siitä kuinka erilailla minut oli arvioitu kuin miten itse itseni koen. Jouduin muistuttamaan itseäni vielä monta kertaa arvion tulosten purkamisen jälkeenkin, että kun arvioin itse omaa toimintaani, arvioin myös niitä tekijöitä, joita käyttäytymiseni kuvastaa kuten arvoja, tunteita ja ajattelua. Sen sijaan toiset arvioivat toimintaani. He ottavat kantaa vain siihen mikä näkyy ulospäin.

kuvio12.12

Sijoitin itseni vastauksillani edistävän henkilön lokeroon. Vaakatason ”voima-akselin” ja pystyn “tunne-akselin” kiilaavat minut oman näkemykseni mukaan melko keskelle neliötä. Tunnistan itsessäni hallitsevuuden piirteitä ja vedän siksi itseni reilusti vasemmalle; olen nopeatempoinen ja aloitteellinen, otan hoitaakseni asioita ja saan myös tapahtumaan. Tällainen henkilö voi olla myös vaativa ja kärsimätön. Toisessa päässä oleva mukautuva tyyppi on hidastempoisempi, seurailee mukana, kyselee ja tekee harkittuja päätöksiä.

Tunneakselilla sijoitin itseni epämuodolliseen päähän; olen mielestäni välitön, näytän tunteitani, olen ihmiskeskeinen ja suurpiirteinen. Tai näin ainakin luulin. Suurin ero syntyi juuri tämän akselin vuoksi. Minut oli arvioitu määrätietoisen lokeroon. Olinkin muiden mielestä muodollinen; vähäeleinen, kurinalainen, looginen, järjestelmällinen, mahdollisesti jopa estynyt, pikkutarkka, tunteeton, yksitotinen ja eristäytyvä!

Arviotilaisuutta vetänyt konsulttikin havaitsi tyrmistykseni ja lohdutteli, että perinteisesti määrätietoisen lokeron tyyppejä on pidetty hyvinä johtajina; kunnianhimoisina, tavoitteellisina ja päättäväisinä. Mutta kun minä haluan olla tulevaisuuden johtaja, jolla on tunneälyä ja tilannetajua ja ennen kaikkea empatiakykyä. Vasta pohdittuani asiaa lisää totesin, että arvio antoi avaimet ymmärtää omaa tapaani ajatella ja toimia. Samalla opin myös ymmärtämään muiden tapaa ajatella ja toimia. Vakaana aikomuksenani onkin käydä vastaava kaavio läpi oman työtiimini kanssa (kotitiimin olen jo analysoinut) ja antaa jokaisen lokeroida itse itsensä. Onpa jännä nähdä katsonko työkaveria vastaisuudessa uusin silmin vai olenko lukenut heitä kuin avointa kirjaa.

Riina_kuva


Kirjoittaja Riina Michelsson on esimies sydänjuuriaan myöten ja testaa oppeja myös kahden alle kouluikäisen lapsen kasvattamisessa – vaihtelevalla menestyksellä. Riina inspiroituu ihmisistä ja etsii uusia ammatillisia haasteita asiakaspalvelun johtamisen ja esimiestyön parista.

 

Onnellisuus + työnhaku = mahdoton yhtälö?

Harva mieltää työnhakuajan onnelliseksi. Voiko näitä kahta asiaa edes yhdistää samaan lauseeseen? Väitän, että voi ja tämä kirjoitus kertoo miten. Ottamalla oppia Mohammad ”Mo” Gawdatin  insinöörilähtöisestä onnellisuuden yhtälöstä voit ammentaa lisää onnellisuutta työnhakuun ja työnhakuaikaasi.

Työnhakuaika voi olla stressaavaa ja stressi karkottaa hyvin onnellisuutta. Me Piilo-osaajat olemme ottaneet tähän lääkkeeksi yhteisöllisen lähestymistavan ja iloisena kuplivan tsemppiasenteen. Mutta mitä jokainen työnhakija – yhteisössä tai yksin – voi tehdä karkottaakseen negatiivista stressiä ja lisätäkseen onnellisuuttaan?

Kuulin HRx 2017 -tapahtumassa Mo Gawdatin inspiraatiopuheenvuoron, ja se todellakin oli inspiroiva. Haluan nyt jakaa siitä edes hippusen siitä teille ja suosittelen myös tutustumaan Mon kirjaan Solve for Happy (suomennos: Onnellisuuden yhtälö) sekä hänen missioonsa onnellisuuden levittämisestä.

Mo lähti tutkimaan onnellisuuden muodostumista insinöörimäisesti. Myös ratkaisu on insinöörimäisesti esitetty onnellisuuden yhtälö. Sen mukaan onnellisuus on yhtä suuri tai suurempi kuin tosielämän tapahtumien ja omien odotusten erotus. Tosielämän tapahtumalla ei ole juurikaan merkitystä tai arvoa itsessään. Se arvottuu vasta, kun peilaamme sitä omiin odotuksiimme. Jos odotuksemme ylittyvät, olemme iloisesti yllättyneitä – onnellisia. Jos odotuksemme kohtaavat, olemme tyytyväisiä – yhä onnellisia. Jos taas odotuksemme pettyvät, tunnemme epäonnea.

20171121_171405

Miten tämä kääntyy työnhakuun? Hyvin helposti. Työnhaku on täynnä korkeita odotuksia, mutta vain harvaan asiaan (tosielämän tapahtumaan) työnhakija voi itse rekryprosesseissa vaikuttaa. Tämän vuoksi työnhaku voi helposti alentaa mielialaa ja aiheuttaa kokemusta onnellisuuden puuttumisesta elämässä.

Yllä olevan selityksen valossa voisi kuvitella, että kannattaa siis laittaa mahdollisimman alhaisia odotuksia itselleen. Näin ei koskaan pety, jolloin voisi kuvitella olevansa onnellinen. Tämä ei kuitenkaan ole niin yksinkertaista. Liian alhaiset odotukset eivät tuota mielihyvää tai onnellisuutta edes toteutuessaan.

Sen sijaan kannattaakin kiinnittää huomiota siihen, mihin omia odotuksiaan asettaa. Onko sinulla korkeat odotukset, että pääset hakemuksen lähetettyäsi haastatteluun? Vai onko sinulla odotuksia, että kontaktoit viikossa tietyn määrän yrityksiä? Odotatko headhuntterin soittoa kieli pitkällä, vai edellytätkö itseltäsi työnhakusuunnitelman  noudattamista? Asetatko siis odotuksia sellaiseen asiaan, johon voit itse vaikuttaa? Tällöin pidät oman onnellisuutesi paremmin hyppysissäsi, etkä anna onneasi muiden päätettäväksi.

Odotuksien lisäksi tärkeä osa Mo Gawdatin onnellisuusteoriaa on aivoilla. Aivot ovat elin, jonka lopputuote on ajatuksesi. On tärkeää pystyä erottamaan nuo ajatukset todellisuudesta ja faktoista. Monesti miellämme ajatuksiemme olevan tosia emmekä kyseenalaista niitä. Joten jos saamme ajatuksen ”olen huono, en kelpaa”, uskomme sen ja annamme sen vaikuttaa itseemme. Tällöin luonnollisesti emme voi tuntea itseämme onnelliseksi.

20171121_172746

Mon mukaan aivomme ohjelmoidaan epätuottaviin odotuksiin ja siten tuottamaan negatiivisia ja epäluuloisia ajatuksia kasvatuksen ja ulkoa syötettyjen odotusten myötä. Sen sijaan vauvoina, ennen ulkopuolista vaikutusta, aivojemme oletustila on tyytyväisyys ja onnellisuus. Vauvat ovat onnellisia, ellei jokin ole vialla. Kun vaippa on vaihdettu puhtaaksi tai masu täynnä maitoa, on vauva jälleen tyytyväinen ja unohtaa harminsa nopeasti. Ja tämä olisi se tila mitä kohti Mo kehottaa pyrkimään: antaa luontaisen tyytyväisyyden ajaa ohi negatiivisista ajatuksista.

20171121_170448

Omaa onnellisuutta voikin lisätä tiedostamalla ajatukset vain aivojen tuotteiksi, eikä tosielämän faktoiksi. Aivoja voi myös harjoittaa. Mo kertoi sallivansa itselleen vain iloiset tai hyödylliset ajatukset. Negatiiviset ajatukset hän pyrkii kääntämään pois, koska niistä ei ole mitään hyötyä. Niiden ainoa tuotos on epäonnellisuus. Toki tunteiden tukahduttamiseen ei kannata ryhtyä, mutta eräänlainen mindfulness toiminee tässäkin. Tärkeintä on erottaa negatiiviset ajatukset todellisuudesta sekä olla jäämättä vellomaan niihin.

Työnhaussa jokainen pettyy varmasti joskus. Työnhakuajan ei kuitenkaan tarvitse olla pettymyksestä toiseen juoksemista. Oikein kohdennetuilla odotuksilla ja treenaamalla aivojesi ääntä lisäät henkistä hyvinvointiasi ja onnellisuuttasi.

DSC_1865Kirjoittaja Jaana Saramies on toinen Piilo-osaajien vetäjistä, kolmen lapsen äiti, kaupunginvaltuutettu ja ekonomi kiipeämässä uransa kiipeilytelineellä kohti henkilöstöanalytiikkaa ja tiedolla johtamista.