Onnellisuus + työnhaku = mahdoton yhtälö?
Harva mieltää työnhakuajan onnelliseksi. Voiko näitä kahta asiaa edes yhdistää samaan lauseeseen? Väitän, että voi ja tämä kirjoitus kertoo miten. Ottamalla oppia Mohammad “Mo” Gawdatin insinöörilähtöisestä onnellisuuden yhtälöstä voit ammentaa lisää onnellisuutta työnhakuun ja työnhakuaikaasi.
Työnhakuaika voi olla stressaavaa ja stressi karkottaa hyvin onnellisuutta. Me Piilo-osaajat olemme ottaneet tähän lääkkeeksi yhteisöllisen lähestymistavan ja iloisena kuplivan tsemppiasenteen. Mutta mitä jokainen työnhakija – yhteisössä tai yksin – voi tehdä karkottaakseen negatiivista stressiä ja lisätäkseen onnellisuuttaan?
Kuulin HRx 2017 -tapahtumassa Mo Gawdatin inspiraatiopuheenvuoron, ja se todellakin oli inspiroiva. Haluan nyt jakaa siitä edes hippusen siitä teille ja suosittelen myös tutustumaan Mon kirjaan Solve for Happy (suomennos: Onnellisuuden yhtälö) sekä hänen missioonsa onnellisuuden levittämisestä.
Mo lähti tutkimaan onnellisuuden muodostumista insinöörimäisesti. Myös ratkaisu on insinöörimäisesti esitetty onnellisuuden yhtälö. Sen mukaan onnellisuus on yhtä suuri tai suurempi kuin tosielämän tapahtumien ja omien odotusten erotus. Tosielämän tapahtumalla ei ole juurikaan merkitystä tai arvoa itsessään. Se arvottuu vasta, kun peilaamme sitä omiin odotuksiimme. Jos odotuksemme ylittyvät, olemme iloisesti yllättyneitä – onnellisia. Jos odotuksemme kohtaavat, olemme tyytyväisiä – yhä onnellisia. Jos taas odotuksemme pettyvät, tunnemme epäonnea.
Miten tämä kääntyy työnhakuun? Hyvin helposti. Työnhaku on täynnä korkeita odotuksia, mutta vain harvaan asiaan (tosielämän tapahtumaan) työnhakija voi itse rekryprosesseissa vaikuttaa. Tämän vuoksi työnhaku voi helposti alentaa mielialaa ja aiheuttaa kokemusta onnellisuuden puuttumisesta elämässä.
Yllä olevan selityksen valossa voisi kuvitella, että kannattaa siis laittaa mahdollisimman alhaisia odotuksia itselleen. Näin ei koskaan pety, jolloin voisi kuvitella olevansa onnellinen. Tämä ei kuitenkaan ole niin yksinkertaista. Liian alhaiset odotukset eivät tuota mielihyvää tai onnellisuutta edes toteutuessaan.
Sen sijaan kannattaakin kiinnittää huomiota siihen, mihin omia odotuksiaan asettaa. Onko sinulla korkeat odotukset, että pääset hakemuksen lähetettyäsi haastatteluun? Vai onko sinulla odotuksia, että kontaktoit viikossa tietyn määrän yrityksiä? Odotatko headhuntterin soittoa kieli pitkällä, vai edellytätkö itseltäsi työnhakusuunnitelman noudattamista? Asetatko siis odotuksia sellaiseen asiaan, johon voit itse vaikuttaa? Tällöin pidät oman onnellisuutesi paremmin hyppysissäsi, etkä anna onneasi muiden päätettäväksi.
Odotuksien lisäksi tärkeä osa Mo Gawdatin onnellisuusteoriaa on aivoilla. Aivot ovat elin, jonka lopputuote on ajatuksesi. On tärkeää pystyä erottamaan nuo ajatukset todellisuudesta ja faktoista. Monesti miellämme ajatuksiemme olevan tosia emmekä kyseenalaista niitä. Joten jos saamme ajatuksen “olen huono, en kelpaa”, uskomme sen ja annamme sen vaikuttaa itseemme. Tällöin luonnollisesti emme voi tuntea itseämme onnelliseksi.
Mon mukaan aivomme ohjelmoidaan epätuottaviin odotuksiin ja siten tuottamaan negatiivisia ja epäluuloisia ajatuksia kasvatuksen ja ulkoa syötettyjen odotusten myötä. Sen sijaan vauvoina, ennen ulkopuolista vaikutusta, aivojemme oletustila on tyytyväisyys ja onnellisuus. Vauvat ovat onnellisia, ellei jokin ole vialla. Kun vaippa on vaihdettu puhtaaksi tai masu täynnä maitoa, on vauva jälleen tyytyväinen ja unohtaa harminsa nopeasti. Ja tämä olisi se tila mitä kohti Mo kehottaa pyrkimään: antaa luontaisen tyytyväisyyden ajaa ohi negatiivisista ajatuksista.
Omaa onnellisuutta voikin lisätä tiedostamalla ajatukset vain aivojen tuotteiksi, eikä tosielämän faktoiksi. Aivoja voi myös harjoittaa. Mo kertoi sallivansa itselleen vain iloiset tai hyödylliset ajatukset. Negatiiviset ajatukset hän pyrkii kääntämään pois, koska niistä ei ole mitään hyötyä. Niiden ainoa tuotos on epäonnellisuus. Toki tunteiden tukahduttamiseen ei kannata ryhtyä, mutta eräänlainen mindfulness toiminee tässäkin. Tärkeintä on erottaa negatiiviset ajatukset todellisuudesta sekä olla jäämättä vellomaan niihin.
Työnhaussa jokainen pettyy varmasti joskus. Työnhakuajan ei kuitenkaan tarvitse olla pettymyksestä toiseen juoksemista. Oikein kohdennetuilla odotuksilla ja treenaamalla aivojesi ääntä lisäät henkistä hyvinvointiasi ja onnellisuuttasi.
Kirjoittaja Jaana Saramies on toinen Piilo-osaajien vetäjistä, kolmen lapsen äiti, kaupunginvaltuutettu ja ekonomi kiipeämässä uransa kiipeilytelineellä kohti henkilöstöanalytiikkaa ja tiedolla johtamista.