Mitä puhelimessa voi kysyä ja muita ajatuksia työnhausta

Työnhaku on mielestäni kovaa työtä. Mukavuusalueelta on poistuttava ja laitettava itsensä likoon, joskus jopa enemmän kuin itse työelämässä. Herkkänahkaisuuteen ei ole varaa ja ”turhan” työn tekemiseen pitää tottua.

Tässä blogitekstissä pohdin työnhaussani minua eniten askarruttaneita ja ahdistaneitakin kysymyksiä, joihin vastaan omien kokemuksieni pohjalta.

Soittaako  vaiko eikö soittaa?

Olen saanut vinkin: soitto-hakemus-soitto. Itse olen pyrkinyt soittamaan hakuprosessin aikana ainakin kerran. Sähköpostien ja sähköisten viestien aikakautena puhelin soi yhä harvemmin. Siksi uskonkin, että puhelinsoitolla voi erottua. Läheskään kaikki työnhakijat eivät soita. Puhelun kautta on myös mahdollista saada tietoa, jota muilla ei ole.

”Sähköpostien ja sähköisten viestien aikakautena puhelin soi yhä harvemmin.”

Soittamalla ennen hakemuksen lähettämistä voi saada arvokasta informaatiota, jota hyödyntää hakemustekstissä. Olisi hyvä lähettää hakemus pian puhelun jälkeen ja laittaa hakemukseen viitteeksi ”puhelinsoitto xx kanssa xx päivänä”. Hakemuksen lähettämisen jälkeen kannattaa myös soittaa ja palauttaa itsensä rekrytoijan mieleen.

Olen harjoitellut soittamista eikä se vieläkään ole erityisen miellyttävää, mutta on alkanut sujua jo hiukan luontevammin. Yleensä puhelut ovat osoittautuneet mukaviksi ja jälkeen päin olen miettinyt, että mitä oikein stressasin. Joskus puhelun perusteella olen myös jättänyt hakemuksen lähettämättä.

Mitä puhelimessa/haastattelussa voi kysyä?

Puheluiden kautta olen saanut arvokasta informaatiota esimerkiksi siitä, mitä uuden henkilön toivottaisiin saavuttavan tehtävässä, onko organisaatiossa tapahtumassa muutoksia ja millaisia kehitystarpeita organisaatiossa on.  Itsestäänselvyyksiä ei kannata kysyä eikä sellaista, jonka voi helposti selvittää itsekin. Alla muutamia käyttämiäni kysymyksiä, joita voi mahdollisesti hyödyntää myös haastattelussa.

  • Millaisessa tiimissä valittu henkilö työskentelee?
  • Mitä uudelta henkilöltä odotetaan esimerkiksi ensimmäisen kolmen kuukauden aikana?
  • Millaisia mahdollisuuksia työpaikassa on kehittyä/edetä?
  • Miten yritystä on tarkoitus kehittää?
  • Millaiset ovat yrityksen tulevaisuudennäkymät?
  • Haastattelun lopuksi voi myös kysyä, millaista palautetta antaisitte minulle haastattelun perusteella sekä tietysti myös hakuprosessin seuraavasta vaiheesta.

thought-2123971_960_720

Mitä jos heti ei tärppää?

Työnhaussa ”hassuinta” on ehkäpä se, että harvoin tietää mitä tapahtuu ja milloin tapahtuu. Epätoivon hetkellä voi tuntua, että tämä ei pääty koskaan. Ja seuraavana päivänä saattaakin saada haastattelukutsun ja ehkäpä samaan syssyyn myös työtarjouksen. Yhtäkkiä onkin tilanteessa, jolloin pystyy/joutuu valitsemaan.

Työnhakuun liittyy myös tuuria. Ajatus, että ei olisi voinut tehdä enää mitään paremmin, saattaa helpottaa oloa. Ja se, että joka päivä joku saa työpaikan.

”Joka päivä joku saa työpaikan.”

Työnhausta voi löytää positiivisiakin asioita, sillä sen aikana varmasti kehittyy ainakin viestinnässä ja esiintymisessä. Sen kautta oppii myös sietämään ja käsittelemään epävarmuutta ja pettymyksiäkin. Työnhaku antaa myös mahdollisuuden joustavampaan elämään, sillä työnhaku ei ole aika- tai paikkasidonnaista.

Luovuttaminen ei ole vaihtoehto, mutta taukoa voi pitää. Koska työnhaku on työtä, on hyvä myös lomailla eikä hakea työtä kellon ympäri.

Entäs piilotyöpaikat?

Arvioiden mukaan jopa 75% suomalaisista on saanut työpaikkansa muutoin kuin vastaamalla avoimeen työpaikkailmoitukseen. Yritykset täyttävät paikkoja ilman raskasta rekrytointiprosessia, jos sopiva henkilö sattuu kohdalle. Tarpeista viestitään esimerkiksi oman henkilöstön kautta ja tästä syystä verkostojen merkitystä ei voi korostaa liikaa. Ei ole kannattavaa salata verkostossaan sitä, että etsii töitä vaan rummuttaa tietoa avoimesti.

Piilo- tai pikemminkin tarvetyöpaikkoja saattaa löytyä ns. rivien välistä esimerkiksi start-up yrityksistä, muuttuvien henkilöstötilanteiden yrityksistä ja kasvuyrityksistä. Yrityksen mahdollinen tarve tulisi löytää ja ehdottaa omaa ratkaisuaan siihen oman osaamisensa kautta. Tarvetyöpaikkoja voi hakea ottamalla suoraan yhteyttä yritykseen ja lähettämällä avoimen hakemuksen, jossa kuvailee, mitä sinulla olisi annettavaa yrityksen ”viivan alle” ja millainen toimenkuvasi voisi olla. Oman hissipuheen on hyvä olla hiottu yhteydenottoa ajatellen.

”Sinusta ollaan kiinnostuneita niin kauan kuin itse olet kiinnostunut muista.”

Kuten jo mainitsin, verkostoilla on suuri merkitys työnhaussa. Työnhaun aikana verkostojaan voi kasvattaa esimerkiksi järjestöjen, tapahtumien, harrastusten tai opintojen kautta. Ihmisiin on hyvä suhtautua avoimesti ja ystävällisesti, sillä koskaan ei tiedä, missä seuraavaksi saatatte kohdata. On hyvä myös muistaa, että sinusta ollaan kiinnostuneita niin kauan kuin itse olet kiinnostunut muista. ”Kysy, kysy, kysy” on minun mantrani, sillä ihmiset tykkäävät puhua itsestään ja itselleen tärkeistä asioista. Kysymällä ja kuuntelemalla muita voi paitsi osoittaa kiinnostustaan, mutta myös selvitä monista tilanteista, joissa oma asiantuntijuus ei välttämättä riitä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kirjoittaja Marjatta Hellgren on henkilöstöjohtamiseen on henkilöstöjohtamiseen hurahtanut, pian valmistuva hallintotieteen maisteri, joka hyödyntää taaperoarjessa hämäläisiä lehmän hermojaan sekä kekseliästä luonnettaan.

3 kommenttia artikkeliin ”Mitä puhelimessa voi kysyä ja muita ajatuksia työnhausta

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s