Itsensä johtaminen

Kuva: Alexas_Photos / Pixabay

Työelämän vaatimusten kasvaessa itsensä johtamisesta on tullut tärkeä meta-taito. Lähes jokainen työpaikkailmoitus listaa itsensä johtamisen taidoksi, jota hakijalta odotetaan. Mutta mitä on itsensä johtaminen oikeastaan tarkoittaa? 

Itsensä johtamisen ajatellaan rakentuvan seuraavista osa-alueista

• Ajattelun johtaminen – miten puhun itselleni, mihin ajatukseni fokusoin
• Tunteiden johtaminen – mitä tunne minulle viestii, miten kannattelen tunteita ja miten tunteet näkyvät toiminnassa, tunteiden takana on aina jokin tarve
• Tahdon ja toiminnan johtaminen – mitä tahdon ja mihin tekemiseen energiani ja aikani suuntaan
• Taito ottaa etäisyyttä omaan tekemiseen – muistanko kiittää itseäni, muistanko olla armollinen itselleni
• Taito haastaa omaa ajatteluaan ja näkökulmien lisääminen– väsyneenä ja stressaantuneena fokus kapenee
• Tietoisuus omista arvoista, vahvuuksista, motivaatiosta ja tavoitteista – mitkä ovat arvoni, sisäisen motivaationi lähteet, millaisesta tekemisestä pidän, tavoitteellinen toiminta johtaa tuloksiin
• Tietoisuus siitä mihin voi vaikuttaa ja mihin ei, sekä tietoisuus valinnan mahdollisuuksista – vaikuttamisen 3 tasoa, keskitynkö niihin asioihin, joihin voin vaikuttaa.

Kuva: Rudy and Peter SKitterians / Pixabay

Rajat vai rajattomuus?

Itsensä johtamiseen liittyy aina kyky asettaa omat rajat, kyky sanoa myös EI. Jos sinulle rajojen laittaminen on helppoa, onnittelen. Sinulla on sellainen taito, josta on iloa niin sinulle itsellesi kuin ympärilläsi oleville. Rajojen asettaminen tukee jaksamista työssä ja ylipäätään elämässä. Kotona ja parisuhteessakin voi uupua, jos on tottunut laittamaan toisten tarpeet omien tarpeidensa edelle. 

Rajattomuuden takana voi olla kiltti ihminen, jolle on tärkeää miellyttää ja tulla hyväksytyksi. Taustalla saattaa olla myös ajatus, että ollakseni hyvä ja hyväksytty minun tulee palvella muita. Ollaan ikään kuin uhrin asemassa. Myös vaativuus ja ajatus täydellisyydestä saattaa johtaa siihen, että rajoja on vaikea asettaa. Joillekin kiltteys on ollut lapsuuden selviytymiskeino, joka ei enää aikuisena palvele, vaan päinvastoin saattaa uuvuttaa. 

Tunnemme vihaa silloin kun rajojamme kokeillaan. Tunnistatko tuntevasi vihaa? Viha voi olla myös passiivis-aggressiivista, jolloin tunteen tunnistaminen vihaksi voi olla hankalaa. Meille on ehkä lapsuudessa opetettu, että vihan tunteminen ei ole sivistynyttä ja pitäisi koulia itsensä siten, ettei vihan tunteita herää. Tämähän on ihan puppua. Viha on meidän ystävämme, joka tunteena herättää meidät havaitsemaan, että rajojamme rikotaan. Se on sitten eri asia, mikä toiminta lähtee liikkeelle tunteesta. 

Kannustan jokaista pysähtymään tunteen äärelle ja tunnistamaan sen tarpeen tunteen takana. Se, että tietoisella päätöksellä tietyssä tilanteessa joustaa omista rajoista on positiivista vuorovaikutusta. Tarkoitus ei ole kuitenkaan se, että sinä olisit aina se, joka joustaa. On oikein odottaa vastavuoroisuutta tässäkin asiassa.

Kuva: Johnhain / Pixabay

Arvot ohjaavat toimintaamme

Arvot ovat perususkomuksia, jotka liittyvät ja vaikuttavat tunteisiimme. Omien arvojen mukainen toiminta on ihmiselle yleensä mielekästä ja energisoivaa. Arvoristiriidat puolestaan vievät energiaa ja fokusta itse tekemisestä. Jos työpaikalla joutuu toistuvasti toimimaan omien arvojensa vastaisesti, vaikutta se negatiivisesti työntekijäkokemukseen. Kun asiakaskokemuksesta 40% tulee työntekijäkokemuksesta, arvoristiriidat työyhteisöissä vaikuttavat suoraan yritysten tulokseen.

Tahto on toiminnan moottori

Tahto on tärkeä toimeenpanon moottori. Tahtoessaan ihminen tulee tietoiseksi haluistaan ja pystyy valitsemaan elämän tarjoamista mahdollisuuksista haluamansa. Täytyy siis tietää mitä tahtoo, jotta voi saavuttaa elämässä toivomiaan asioita. Ilman tahtoa voi olo tuntua kuin lastuna lainehilla ja että elämä lipuu ohitse. Tahto kehittyy, kun siihen tietoisesti panostaa. Sosiaalipsykologi Roy Baumeister on tutkinut tahdonvoimaa, ja hänen tutkimustensa mukaan se on kuin lihas. Lihas, jota harjoitus vahvistaa, mutta joka myös väsyy, jos sitä käyttää liikaa ilman lepotaukoja. Pienistäkin onnistumisista kannattaa palkita itseään, onnistumisen kokemukset vahvistavat itseluottamusta, uskoa siitä, että voi onnistua jatkossakin. Onnistumiset ja itseluottamus kasvattavat tahtolihasta. 

Työnohjauksessa pohdiskellaan mm. itsensä johtamista, miten sen eri osa-alueissa voi ja haluaa kehittyä, mitä työelämältä haluaa ja miten haluamansa voi saavuttaa tahtolihaksia treenaamalla.

Tarja opiskelee kaksivuotista Johdon työnohjaaja ja Coach-tutkintoa Sued Management Oy:ssä. Tarja on B2B myynnin ja myynnin kehittämisen ammattilainen. Hän on myös valmistunut Palautumisohjaaja®:ksiPalautumiskouluPRO:sta. Tarjan missio on auttaa yrityksiä kasvattamaan liikevaihtoa lisäämällä aitoa tiimityötä ja yhdessäohjautuvuutta yrityksissä, sekä antamalla työkaluja palautumiseen ja työhyvinvoinnin lisäämiseen. Tarja tarjoaa Johdon työnohjaaja ja Coach-palveluita oman yrityksensä kautta. 

Lähde: Marjo-Riitta Ristikangas, Leni Grünbaum, (2014), Valmentava esimies -Onnistumisia palvelevat positiot, Talentum.