Oppimiskyky on muutoskykyä

Kolme lamppua erivärisillä taustoilla.

Kuva: Daniele Franchi / Unsplash

“Tieto kyvystä kehittää itseään tuo rauhaa ja vakautta muutokseen”, sanoi Sitran vanhempi neuvonantaja Tapio Huttula puheenvuorossaan Suomen paras oppimisratkaisu -tilaisuudessa pari viikkoa sitten.

Tämä sytytti jonkinlaisen lampun päässäni. Enpä ollutkaan aiemmin ajatellut asiaa tuosta näkökulmasta!

Minun suhteeni oppimiseen

Olen kuvannut itseäni krooniseksi opiskelijaksi ja elinikäisen oppimisen ruumiillistumaksi. Uuden oppiminen ja itseni kehittäminen ovat keskeisimpiä arvojani, ja ne motivoivat ja innostavat minua itsessään. Arvostan myös työssä erittäin paljon sitä, että pääsen imemään itseeni uusia tietoja ja taitoja.

Olen aina nauttinut myös opiskelusta. Koulun ja tutkinto-opiskelun jälkeen siitä on tullut yksi rakkaimmista harrastuksistani, ja minulla onkin yleensä vähintään yhdet opinnot meneillään esimerkiksi avoimessa yliopistossa. (Tällä hetkellä viimeistelen informaatiotutkimuksen 60 opintopisteen kokonaisuutta.)

Lisäksi olen suhtautunut oppimiseen ja opiskelemiseen asiana, joka pitää kiven vierimässä ja estää sen sammaloitumista; aivot pysyvät virkeinä ja joustavina, kun ne saavat uutta tietoa ja ajateltavaa. Yksi suurimmista peloistani on se, että ajattelumallini jumiutuisivat joskus paikoilleen ja että minustakin tulisi sellainen ”näin on aina tehty, joten näin tehdään jatkossakin” -ihminen.

Ja tosiaan – nyt, kun Huttula puki sen sanoiksi, tunnistan myös sen, että oppimiskyky ja ­?halu on toiminut voimavaranani muutosten keskellä. Esimerkiksi uudessa työssä aloittaminen on aina omalla tavallaan stressaavaa: vastassa voi olla niin paljon uusia asioita ja tapoja, että niitten sisäistäminen tuntuu alkuun mahdottomalta. Olen kuitenkin voinut luottaa siihen, että kyllä minä ne vielä joskus opin.

Vuoristomaisema sateenkaaren väreissä

Kuva: Simon Berger / Unsplash

Osaamisidentiteetti tukena muutoksissa

Huttula puhui osaamisidentiteetistä eli yksilön käsityksestä itsestään osaajana.

Osaamisidentiteetti koostuu muun muassa kyvystä

  • tunnistaa oma osaamisensa
  • hyödyntää ja soveltaa osaamistaan
  • tehdä osaamistaan ja vahvuuksiaan näkyväksi
  •  ymmärtää osaamisen kertymisen moninaiset lähteet (esim. työ, vapaa-aika, harrastukset, koulutukset)
  • hahmottaa, miten omaa osaamista voi kehittää.

Osaamisidentiteetin käsite liippaa hyvin läheltä Piilo-osaajia, jonka tavoitteena on nimenomaan auttaa osaajiaan tunnistamaan, sanallistamaan, tuomaan esiin ja kehittämään omaa osaamistaan. Myös tämän vuoden Rekrytointi- ja osaamismarkkinoilla käsiteltiin useammassa puheenvuorossa juuri näitä aiheita. Puheenvuorojen tallenteet ovat muuten katsottavissa Facebook-tapahtumaryhmässä.

Huttulan mukaan osaamisidentiteetti on jotain sellaista, mitä me kaikki tarvitsemme entistä nopeammin muuttuvassa työelämässä. Se auttaa sietämään epävarmuutta, siirtymään sujuvasti tehtävästä toiseen sekä näkemään muutosten tuomat mahdollisuudet.

Ihminen, jolla on vahva osaamisidentiteetti, ei pelkää muutosta. Hänellä on kyky oppia uutta ja uudistua sekä luoda vakautta sitä kautta. Hän ymmärtää jatkuvan oppimisen merkityksen ja sen, että emme tule koskaan valmiiksi.

“Se on myös lohdullinen ajatus: joka päivä on mahdollisuus oppia uutta, joka päivä on mahdollisuus olla utelias”, Huttula totesi. Olen ihan samaa mieltä. Maailma muuttuu jatkuvasti, mutta minäkin voin muuttua, joten ei tässä ole mitään hätää.

Salla Hiltunen profiilikuvaKirjoittaja Salla Hiltunen on oppimiseen intohimoisesti suhtautuva kieli- ja tekstiasiantuntija. Hän toimittaa työkseen lukion ja perusopetuksen verkko-oppimateriaaleja eli edistää siten myös muitten oppimista.

 

 

 

 

Tapio Huttulan sitaatit ja ajatukset ovat peräisin hänen ”Tulevaisuuden osaaminen syntyy ekosysteemeissä” -puheenvuorostaan eOppimiskeskuksen Suomen paras oppimisratkaisu -tilaisuudessa 1.6.2022. (Valitettavasti tallenne alkaa kesken puheenvuoron.)

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *