Osaajaprofiili edustavaksi

Kuva: Monicore / pexels

Piilo-osaajat järjesti äskettäin koulutustilaisuuden, jossa sain olla mukana ja jossa kirjoitettiin osaajaprofiilia. Opetusjaksot eli työpajat vastasivat osaajaprofiilin väliotsikoita. Tässä tekstissä nostan niistä tärkeimmän ja kerron, mitä työpajassa käytännössä tapahtui.

Osaajaprofiili on osa henkilöbrändiä, eräänlainen käyntikortti, jossa työnhakija tuo esille osaamisensa, tavoitteensa ja motivaationsa. Se palvelee työtöntä työnhakijaa piilotyönhaussa, mutta toimii erinomaisesti myös työssä olevien apuna urakehityksessä. Siitä on hyötyä esimerkiksi haastattelutilanteessa tai kehityskeskusteluissa. Valmis profiili julkaistaan Piilo-osaajienverkkosivulla.

Laadukkaan osaajaprofiilin kirjoittaminen on haastavaa. Omaaosaajaprofiilia ja siihen tulevaa tekstiä ei ole kovin helppo yksin työstää. Niinpä Piilo-osaajat on luonut verkkokurssin helpottamaan profiilin työstämistä. Kurssin saa ilmaiseksi käyttöön rekisteröitymällä kurssille. Tämän lisäksi  Piilo-osaajat järjesti sisäisenä tapahtumanaan jäsenilleen Osaajaprofiilityöpajasarjan eli koulutustilaisuuden, jonka tavoitteena oli kirjoittaa osaajaprofiili yhdessä toisten kanssa.

Työpajat

Koulutuksessa oli seitsemänä päivänä kahden tunnin opetusjakso, jota kutsutaan työpajaksi. Kuhunkin opetusjaksoon sisältyi sekä yhteinen osuus että työskentelyä pienryhmissä. Lisäksi oli kotitehtäviä. Tavoitteena oli saada osaajaprofiili valmiiksi yhdessä valmentajien ja muiden osallistujien avustuksella.

Opetusjaksojen teemat vastasivat osaajaprofiilin väliotsikoita, kuten: Millainen olen? Millaista työtä etsin? Mihin kaikkeen kokemustani voi hyödyntää? Työpajat etenivät päinvastaisessa järjestyksessä kuin osiot osaajaprofiilissa, koska näin voitiin edetä jouhevasti helposta haastavampaan osioon. Koulutuksen edetessä kirjoittamine helpottui. Lopuksi meitä rohkaistiin julkaisemaan profiili.

Kurssin parasta antia oli keskustelut pienryhmissä ja materiaalinj ulkaiseminen sivustolla siten, että toiset saivat kommentoida sitä. Kun keskustelimme pienryhmissä, saimme uusia näkökulmia. Ja sen palautteen ansiosta, jota saimme teksteihimme, pystyimme paremmin sanoittamaan osaamistamme. Meitä rohkaistiin antamaan rakentavaa palautetta ja olemaan loukkaantumatta, jos palautetta annetaan kovin suorasukaisesti. Tässä toteutui periaate: Timantti timanttia hioo, ihminen hioo ihmistä.

Kurssin loppupuolella oli työpaja otsikolla: ”Mihin kaikkeen kokemustani voi hyödyntää”. Asetelma pienryhmäkeskustelussa oli, että yksi kertoo vuorollaan jostakin aiemmasta työtehtävästään ja toiset kirjaavat havaintojaan ylös ikään kuin työnantajan näkökulmasta. Kertojaa kannustettiin valitsemaan tehtävä, jossa hän on nauttinut osaamisestaan ja kokenut saavansa toteuttaa itseään täysipainoisesti. Kun toiset kuuntelivat kertomusta, he pohtivat: Mitä tietoja, taitoja ja osaamisia puhujan kertomuksesta löytyy? Mikä on ollut oleellista, että hän on pystynyt saamaan aikaan, tuottamaan arvoa, ratkaisemaan ongelmia, edistämään asioita tai olemaan avuksi? Mikä erottaa tämän henkilön ammattilaisena muista?

Tässä on kyse tarinankerronnasta. Tarinankerronta on väline oman osaamisen markkinointiin ja työnhakuun. Sen avulla voit vahvistaa työnhakuasi ja helpottaa asiantuntemuksesi mieleenjäämistä. Höystä tarinasi yksityiskodilla, jotka lisäävät konkretiaa.Esimerkiksi numerot tekevät saavutuksesi näkyväksi potentiaaliselle työnantajalle. Konkreettisten lukujen lisääminen auttaa työnantajaa ymmärtämään paremmin, mitä aiemmat tehtäväsi ovat sinulta vaatineet ja millaisiin saavutuksiin olet kyennyt. Harjoitus oli tärkeä myös siksi, että se valmistaat yöhaastatteluun. Rekrytoija voi hyvinkin pyytää sinua kertomaan tämän kaltaisen tarinan haastattelussa.

Kuva: Marlene Leppänen / Pexels

Tarina

Olin töissä Honkajoen kunnalla. Honkajoki sijaitsee Pohjois-Satakunnassa. Kunnassa asui noin 1 600 ihmistä vuonna 2020. Honkajoen kunta liittyi osaksi Kankaanpään kaupunkia vuoden 2021 alussa.

Vuonna 2017 sain tehtäväksi vastata siitä, että kunnan tuottamat palvelut esitetään kansallisessa portaalissa. Taustalla on vuonna 2016 voimaan tullut KaPA-laki eli Kansallista palveluarkkitehtuuria ohjaava laki, joka velvoittaa tuomaan tietyt kunnan palvelujen tiedot kansalliseen Suomi.fi-portaaliin. Samat palvelukuvaukset integroitiin kunnan kotisivulle siten, ettei niitä tarvinnut syöttää kahteen eri paikkaan. Näin helpotettiin sivuston ylläpitoa.

Kun aloitin työn palvelujen parissa, minulla ei ollut juuri mitään tietoa asiasta. Edessäni oli lista, jossa oli lueteltu useita satoja kunnallisia palveluita. Minun piti selvittää, mitkä niistä ovat oleellisia. Sellaisia kertyi lopulta noin 70. Kunkin palvelun tapauksessa kävin ensin katsomassa, mitä toiset olivat kertoneet siitä. Sen perusteella tein vedoksen, jonka esitin kollegalle, joka oli vastuussa ao. palvelusta. Muokkasin tekstiä saamani palautteen mukaan. Kun teksti oli valmis, julkaisin sen.

Palveluihin liittyi erilaisia palvelukanavia, kuten palvelupisteitä, henkilöitä ja sähköisiä lomakkeita. Niiden kohdalla menettelin samaan tapaan kuin palvelujen kanssa. Sähköiset lomakkeet olivat täytettäviä PDF-lomakkeita, jotka asiakas saattoi täyttää ja tulostaa kotonaan omilla laitteillaan. Tässä yhteydessä päivitin myös lomakkeiden ulkoasua. Jotkut asiakkaat halusivat paperisen lomakkeen. Sellaisen sai, kun virkailija tulosti tyhjän sähköisen lomakkeen toimistolla.

Toisinaan eteen tuli teknisiä ja sisältöön liittyviä kysymyksiä, joita esitin suoraan portaalin tuottajan edustajiin. Toisinaan olin yhteydessä myös toisten kuntien henkilöihin, jotka ylläpitivät samankaltaista sisältöä. Kun työ oli valmis, portaalin tuottajat kiittivät selkeästi toimitetuista palvelukuvauksista. Työ tuli valmiiksi noin viidessä kuukaudessa.

Koska tavoitteena oli kirjoittaa yksi asia vain yhteen paikkaan, sain myös tehtäväksi miettiä, miten tiedot toimihenkilöistä, rakennuksista ja luottamushenkilöistä voitaisiin tallentaa. Tätä varten tein tietokannan. Tietokannan tekeminen ei ollut triviaalia, koska ympäristö oli minulle uusi. Otin yhteyttä maahantuojaan saadakseni selville, miten päästä alkuun. Sain vihjeen, joka auttoi minua tässä. Mutta haastetta oli edelleen. Ei ollut manuaalia, vain muutama sivu tekstiä, jossa oli lueteltu joitakin esimerkkitapauksia. Meni pari viikkoa, ennen kuin keksin, miten niitä sovelletaan. Keskityin muihin tehtäviin, mutta palasin silloin tällöin uudelleen asiaan, kunnes salaisuus ratkesi.

Kuulin myös kentältä, että sivustoa on hankala lukea. Niinpä aloin etsiä sopivaa kirjasinlajia. Kokeilin eri vaihtoehtoja ja kysyin kollegalta, miten teksti erottuu. Lopulta löysin hyvän, selvästi erottuvan fontin. Tämän jälkeen en kuullut kommentteja sivujen vaikeaselkoisuudesta.

Kuva: Bat?n Özen / pexels

Palaute

Työpajassa sain palautetta sekä kirjallisena että suullisesti. Ensimmäinen kirjallinen kommentti: ”Jarin ansiosta Honkajoen kunnan verkkosivut paranivat niin sisällöltään että käytettävyydeltään. Kunta sai apua Jarilta verkkosivujen kehittämiseen, tietokannan luomiseen, sisällöntuottamiseen, järjestelmästä toiseen integrointiin ja tietojen dokumentointiin.”

Toinen kommentti: ”Työ edellytti seuraavia taitoja: Tiimin ja sidosryhmien kanssa toimiminen, tiedon hankinta ja ongelmien ratkaisu, huolellinen pohjatyön tekeminen ja asioiden tutkiminen. Toisaalta verkkosivuosaaminen ja tietokantaosaaminen. Lisäksi uuden oppiminen, yhteistyökyky ja palautteen huomioiminen. Jari on itseohjautuva, asioista selvää ottava, sitkeä, ei pelkää haasteita. Hän kykenee ottamaan vastaan palautetta ja kehittämään projektia sen perusteella. Jari ilmaisi sinnikästä ongelmanratkaisua – asioita ei jätetty roikkumaan vähän sinnepäin, vaan hän etsi sisukkaasti tavat toteuttaa ne loppuun asti.”

Suullisessa palautteessa tuli esiin vielä seuraavia taitoja: vuorovaikutteinen suunnittelu sidosryhmien kanssa, selvittely, benchmarking, viestintä, käyttäjälähtöinen suunnittelu, asiakasrajapinnassa toimiminen, osallistava suunnittelu asiakaskeskeinen prosessin kehittäminen, jatkuva kehittäminen, testaus asiakkaiden kanssa. Tämä on palvelumuotoilua.

Kuva: craveiro_ pics / Pexels

Johtopäätökset

Tässä vaiheessa tapahtui huikea ahaa-elämys: Koko kertomuksen voi kiteyttää yhteen sanaan! Palvelumuotoilu. En ollutaikaisemmin kuullutkaan sellaista sanaa. Mutta tässä on uusiavainsana, joka kuvaa osaamistani. Lisäsin sen LinkedIn-profiiliini. Kuvasin sitä myös CV:ssäni. Yksi sana, jota voi avata edellä kerrotulla tarinalla.

Tämä tehtävä auttoi sanoittamaan sitä, mihin kaikkeen kokemustani voi hyödyntää. Tarina ja saamani palaute auttaa näkemään, millaisessa tehtävässä osaamiseni, kiinnostuksen kohteeni, persoonani ja toiveeni kohtaavat, mitä konkreettisia esimerkkejä voin kertoa siitä, miten tekisin asioita ja mitä toisin mukanani osaajana ja mitä asioita osaamisessani ja kokemuksessani on, joita voi hyödyntää työssä, jota haluan tehdä.

Kurssin muutkin työpajat auttoivat sanoittamaan osaamistani, vaikka tässä avasin vain yhden työpajan tuloksia. Myös näissä työpajoissa koin ahaa-elämyksiä. Palvelumuotoilun tunnistaminen oli tärkein. Valmiin osaajaprofiilin voit lukea täältä.

Kirjoittaja Jari Aaltonen on kokenut ohjelmistosuunnittelija, joka etsii alan töitä.