Osaajat – kultaakin kalliimpia

tikkaita ylöspäin

Kuva: Laura Tammisto / Studio Torkkeli

Meillä on korona. Meillä on tulevaisuus. Molemmat ovat asioita, joihin meidän on valittava suhtautumisemme. Korona on yksi kehys, joka sanelee toiminnallemme ehtoja nyt ja ehkä jatkossakin. Tulevaisuus on sellainen, millaiseksi me sen teemme omilla valinnoillamme ja teoillamme.

Pandemia tuntuu pysäyttäneen monen maailman. Kaupankäynti palvelualoilla on jumissa. Matkustamista on rajoitettu ja joukkokokoontumisia ei sallita. Monet pienet liikkeet ovat jo kiinni ja isommatkin lomauttavat ja irtisanovat työntekijöitään. Kevään tulosta ja valon lisääntymisestä huolimatta tuntuu kuin olisimme menossa kohti synkkiä aikoja. Silti on kipunoita viriävästä tulesta, yhteisöllisyydestä ja toisten auttamisesta.  Välkähdyksiä piilossa olleesta halusta selvitä ja auttaa tuntemattomiakin.

Ehkä olemme vain menossa kohti isoa ja nopeaa muutosta, joka avaa mahdollisuuksia.

Entä jos yritykset tulevaisuudessa…

rakentuvat sellaisiksi, että ne ovat kestävämpiä kohtaamaan isojakin shokkeja? Kehittävät tuotteensa sellaisiksi, että eivät ole yksittäisen raaka-aineen tai osavalmistajan varassa, vaan hajauttavat hankintansa lähikyliin ja eri mantereille. Yritysten hallituksissa ja johtoryhmissä on monialaisia ammattilaisia, jotka aktiivisesti seuraavat toimintaympäristöä ja myös muita signaaleja, jotka voivat kehittyessään vaikuttaa yrityksen toimintoihin.

Yritysten, varsinkin pienten, on tulevaisuudessa oltava entistä joustavampia palveluissaan ja ennen kaikkea vahvemmin verkostoituneita. Esimerkiksi taksiala, joka voi siirtyä kuljettamaan tällaisen pandemian aikana ruokaa ja muita tarvikkeita ihmisten sijaan. Kukka- tai sisustustarvikeliike voi ryhtyä toimimaan pakettikuljetusten vastaanotto- ja jälleenlähetyspisteenä. Ja verkostoituessaan nämä esimerkin tapaukset voivat jo yhdessä huolehtia isomman alueen nettikauppatilausten ja ruokatarviketoimitusten kokonaisuudesta. Kyytiin sopii mahdollisesti myös kotikäyntejä tekevä liikuntaterapeutti tai sairaanhoitaja.

Yrityksillä on kyse selviytymisestä, halusta onnistua ja jatkaa. Valmiudesta muuttaa entistä toimintamallia.

Entä jos työntekijät tulevaisuudessa…

ovat monitaitoisempia ja osallistuvat entistä enemmän yrityksen tai työnantajansa tekemiseen ja vastuunkantoon. Osaajat voivat tuoda oman verkostonsa työnantajansa käyttöön ja sitä kautta levittää tuote- ja palvelutietoisuutta mutta myös saada vinkkejä mahdollisuuksista, jotka auttavat työnantajaakin. Yhteisöllisyys, joka halutaan säilyttää, vaatii vuorovaikutusta ja yhteistä jakamista kunkin tietoon tulevista, yhteisöön vaikuttavista seikoista. Näitä voivat olla esimerkiksi havainnot asiakaskäyttäytymisen muutoksista tai uutiset toimialaa koskevista keksinnöistä. Mahdolliset disruptoivat tekijät eli sellaiset tapahtumat tai muutokset, joilla on mullistavan suuri merkitys työnantajan toimintaan. Myös uusien osaamisten tunnistaminen ja niiden opiskelu itseohjautuvasti tulevia tarpeita varten nousevat työntekijöiden osaamislistalla ylemmäs. Onnellisuus ja onnistuminen vaativat osaajien osallistumista niillä kyvyillä, joita itse kullakin on. Mitään ei ole syytä piilotella, koska erilainen maailma voi tarvita juuri sitä, mitä et ennen ole kuvitellut merkittäväksi.

Vastuu on yhteinen

Työnantaja ja työntekijä ovat yhä läheisemmin suhteessa toisiinsa, ja heidän välillään tapahtuva avoin vuorovaikutus mahdollistaa jatkuvuuden ja joustavuuden. Molemmat ovat riippuvaisia toisistaan. Ja tulevaisuudessa yhä enemmän tarvitaan laajempaa toimintaympäristöön liittyvää herkkyyttä havaita muutoksia ja tunnistaa mahdollisuuksia.

onnistumisesta iloiten

Kuva: Laura Tammisto / Studio Torkkeli

Tulevaisuus tehdään

Tulevaisuus ei ole jotakin, mikä vain tapahtuu. Siihen voi vaikuttaa kukin omalla tekemisellään, ainakin pienesti. Kaikki teot ja päätökset, joita teet, suuntaavat polkuasi kohti tulevaisuutta. Tärkeintä on tavoite. Mitä isompi tavoite, sen väljemmin ja varmemmin se toteutuu. Kun riittävän monta tekijää tavoittelee samaa tulevaisuutta, sitä helpommin ja nopeammin totutuminen näkyy. Tavoite ohjurinasi pystyt tekemään valintoja, joskus lipsut, mutta silti on helppo kulkea pääsääntöisesti kohti jotakin tärkeäksi kokemaasi.

Itse tavoittelen maailmaa, Suomea, jossa tulevaisuudessakin lapset oppivat lukemaan, ulkona voi kulkea ilman happinaamaria, ihmiset ovat tyytyväisiä tekemiseensä ja ympärillä kuuluu naurua päivittäin. Tavoitekuvani kanssa pystyn toimimaan suhteellisen vapaasti, nipottamatta ja sisällyttämään elämääni paljon erilaista tekemistä. Ja silti kuljen kohti tavoitekuvaani.

Mikä sinun tavoitekuvasi on?

Matti Kortteus, profiilikuva

Kirjoittaja Matti Kortteus on Piilo-osaajien aktiivijäsen ja mukana Työmarkkinatorin kehittäjäryhmässä seuraamassa järjestelmän työnhakija- ja sidosryhmäosioiden etenemistä. Matti miettii, miten tulevaa työnhakujärjestelmää käytetään entistä helpommin osaamisen ja osaamistarpeen yhdistämiseksi.

1 Response

  1. 22.4.2020

    […] Pandemia toi eteemme tilanteen, jossa jokainen joutuu sopeutumaan uuteen arkeen jollakin tasolla. Tuo uusi arki on ollut läsnä jo kotvan, ja sopeutumista on tapahtunut. Mielen kannalta tilanne voi tuntua vaikealta, sillä meillä ei ole kuin parhaita arvauksia siitä, mihin asti tämä ”uusi normaali” kestää. Itsekin elättelen toiveita, että syksyllä koulut ja varhaiskasvatusyksiköt olisi poistettu rajoitusten piiristä, sillä helpottaahan se vanhempien työskentelyä ja toisaalta myös työnhakua. Tilanteen päättymisestä ei kuitenkaan ole mitään varmuutta, joten en ole laittanut työnhakuani jäihin parempia aikoja odotellessa vaan jatkanut kohti tavoitettani soveltaen ja viritellyt mahdollisuuksia pikkuhiljaa. Kokonaistehokkuus ei ole ollut päätä huumaavaa, mutta olen ilokseni huomannut, että yksittäisten rykäisyjen tehokkuus on sen sijaan ollut ennätysmäistä. Näin olen tehnyt töitä asioiden edistymisen eteen enkä pysähtynyt. Sillä tavoitettaan ja tulevaisuuttaan kohti kannattaa nytkin edetä, kuten Matti Kortteus kirjoitti blogitekstissään.  […]

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.