Tärkein työelämätaito? Itsetuntemus!

Jari Saarenpää vieraili Piilo-osaajien ja MiB ry.n järjestämillä rekrytointi-ja osaamismarkkinoilla 27.-28.8.2018 Tampereella ja Helsingissä kertomassa itsetuntemuksen merkityksestä työnhaussa ja työelämässä yleensä. Omien luontaisten taipumuksiemme ja motivaatioidemme syntymekanismien tarkastelen kautta pääsemme lähemmäs työelämän kautta saavutettavaa onnellisuutta.

Tekemällä sitä, mikä on meille luontaista, pidämme yllä motivaatiota, joka puolestaan resonoi työssä koetun onnellisuuden kanssa. Miten sitten oivaltaa omat luontaiset taipumuksensa? Tähän Jari Saarenpäällä, jonka omakaan tie luontaisten taipumuksien ja motivaation löytämiseen ei ole ollut suoraviivainen, oli muutamia oivia vinkkejä.

Työhyvinvointikyselyt paljastavat useimmiten saman tuloksen: suurin osa työntekijöistä  viihtyy työssään, mutta samalla ei kuitenkaan anna sille parastaan. Motivaatio puuttuu, mutta miksi? Työn imu on yllättävän vaikeaa toisaalta saavuttaa ja toisaalta ylläpitää. Jari Saarenpää mainitsi motivaatiosyklin olevan noin 10-15 vuotta. Tuona aikana työntekijä kasvaa innostuneesta ja työtehtäviään vasta opettelevasta yksilöstä innostuneeksi ammattilaiseksi ja lopulta vähän vähemmän innostuneeksi, samoja tuttuja juttuja tahkovaksi leipääntymisen tiellä puurtavaksi yksilöksi. Pahimmillaan työntekijä voi tipahtaa työelämämasennuksen suohon, jossa työtehtävät eivät motivoi lainkaan eikä mitään saa myöskään tehtyä. Mikä siis neuvoksi?

achievement action adventure backlit

Photo by Pixabay on Pexels.com

Se, mitä kukin meistä osaa, on vain osa sitä, mitä me olemme työntekijöinä — tai ylipäätään ihmisinä. Oman osaamisen takana olevaan minään olisi jokaisen tärkeä tutustua, koska siellä lepää avain omien luontaisten taipumusten ja motivaation tunnistamiseen.

Omaa maailmassa olemista voi tarkastella vaikkapa kolmen minän kautta ja ottaa avuksi mielikuva merellä seilaavasta jäävuoresta. Se, mikä näkyy pinnan päällä, on tosiaan vain jäävuoren huippu eli se miten käyttäydymme eri tilanteissa. Pinnan alta löytyvät kolme minää eli luontaiset taipumuksemme: työminä eli ne roolit ja taidot, jotka omaamme tällä hetkellä työelämässämme ja jotka ovat ideaalisti koko ajan kehittyviä, toiveminä eli arvomaailmamme, ja luontainen minä eli taipumuksemme, asenteemme, uskomuksemme ja näistä kumpuava motivaatio.

Hyvä työkalu omien taipumusten tarkasteluun on esimerkiksi ajattelu- ja päätöksentekotyylitestit kuten Luontaiset Taipumukset -valmennus, joka perustuu Myers-Briggsin persoonallisuustestiin. Testin voi tehdä esimerkiksi tästä linkistä.

Se, mitä kukin meistä osaa, on vain osa sitä, mitä me olemme työntekijöinä — tai ylipäätään ihmisinä.

web_01a5541-kopioKirjoittaja Ronja Iso-Heiko on pesunkestävä teologi, liiketaloustiedollisella asiantuntijuudella höystettynä, ja työskennellyt muun muassa kuorma-autojen korjaajana ja lihapullien myyjänä. Ronja uskoo hyvän voittoon ja jokaisen mahdollisuuteen löytää tai luoda itselleen se oikea unelmaduuni — tai jopa useampikin.

 

Piilo-osaajissa oppii uusia taitoja työelämään

Piilo-osaajat ei ole pelkkä innovatiivinen kanava oman osaamisen näkyväksi tekemiseen. Se on myös yhteisö, joka antaa mahdollisuuden oppia uusia taitoja, joita voi hyödyntää myös työelämässä.

Osaajillamme on kokemusta useilta eri aloilta, mikä on suuri etu vinkkien ja kokemusten jakamisessa. On hienoa huomata, miten mielellään oma osaaminen annetaan yhteisön käyttöön. Kaikilla osapuolilla on mahdollisuus oppia uutta tai uusia näkökulmia.

On myös hyödyllistä nähdä, miten hyvin asioita pystyy hoitamaan virtuaalisesti, vaikka toisinaan tapaamme fyysisestikin. Seuraamalla muiden tekemistä keskustelujen lisäksi on voinut oppia paljon. Erilaiset työtavat ja kokemukset rikastavat jokaisen Piilo-osaajan osaamispankkia.

”Jokaisen piilarin tavasta olla esillä somessa oppii itsekin jotain ja olen miettinyt miten itse näyn ja haluaisin näkyä ja miten siihen vaikutan.” – Satu Manner

”Kaikenkaikkiaan muiden blogiteksteistä oppii todella paljon kuin myös sisäisissä kanavissa jaetusta tiedosta.” – Hilla-Maria Zetterman

”Hommia on saanut tehdä siten kun omaan arkeen parhaiten mahtuu.” – Annamaija Åhman

Tuotamme kaiken sisällön somekanaviimme itse. Jos jokin kanava on jäänyt vieraammaksi, on helppo lähteä mukaan tiimiin ja tutustumaan sen käyttöön. Hommat hoituvat myös niinä päivinä, kun aikataulut antavat huonommin myöten. Tarvittaessa autetaan ja tuurataan, myös tiimirajojen yli.

Somekanavien lisäksi käytössämme on virtuaalisen yhteistyön työkaluja, joiden avulla sovimme esimerkiksi blogivuoroista ja käymme keskustelua osaajille ajankohtaisista asioista. Näiden tuntemisesta on ollut hyötyä myös työelämässä. Ja verkoston osaamisen avulla löytyy vinkkejä harvemmin vastaantulevissa tilanteissakin.

”Mulle uusina juttuina tuli mm. Slack, FB-ylläpito ja blogin kirjoitus. Kirjoittaminen blogiin tuntuikin kaikista vaikeimmalta ajatukselta. Mutta ekan tekstin jälkeen seuraava olikin helpompi. Lisäksi mainittakoon, että olin hoitovapaalla ja päivän ainoa työskentelyhetki oli 1,5h päikkärit. Siinä oppi tehokasta työskentelyä, myös hakemustekstit napakoituivat.” – Hilla-Maria Zetterman

Blogimme antaa mahdollisuuden kehittyä sisällöntuottajana. Yhteisblogissa pääsee kokeilemaan kirjoittamista, mutta mukana ei ole oman blogin painetta tuottaa jatkuvasti uutta sisältöä. Myös aiheiden pohdintaan ja tekstiluonnosten sparraamiseen saa apua yhteisöltä. 

”Olen saanut rohkeutta ilmaista itseäni ja puhua omalla äänelläni. Toimittajana haastattelen, kirjoitan ja muokkaan juttuja eri haastateltavien ja tietolähteiden pohjalta. Omakohtaisen blogin kirjoittaminen tuntui siksi isolta hypyltä. Oli kuitenkin hienoa huomata, että lopulta blogi syntyi kuin itsestään ja kirjoittaminen on iloni siinäkin lajissa.” – Heidi Hölsömäki

Olemme sekä järjestäneet omia tapahtumia että osallistuneet muiden järjestämiin tapahtumiin. Kaikki ovat olleet mukana suunnittelussa ja toteuttamisessa jossain roolissa. Halukkaat ovat päässeet esimerkiksi esiintymään joko Piilo-osaajien tai oman osaamisensa edustajana, tilanteesta ja tilaisuudesta riippuen.

”Olen käynyt esittelemässä Piilo-osaajia työnhakutapahtumassa, pitänyt julkisen puheen työnhaun uusista tavoista ja ideoista, oppinut kuvaamaan osaamiseni napakammin, ollut FB-ylläpitäjänä ja yrittänyt parhaani sparrata muita.” – Annamaija Åhman

”Piilo-osaajien postikorttia taittaessani opin, että ideointi, yhteistyö ja vuorovaikutus onnistuvat myös virtuaalisesti, kun kaikki ovat sitoutuneita yhteiseen tekemiseen.” – Heidi Hölsömäki

Somen merkitys ja mahdollisuudet työnhaussa tulevat hyvin esille Piilo-osaajien toiminnassa ja keskusteluissa. Monet osaajat ovat sekä muiden esimerkin että vastuutehtävissä saatujen kokemusten innoittamana aktivoituneet esimerkiksi Twitterissä tai perustaneet oman blogin.

”Mulle Piilarit ovat opettaneet aivan uudella tavalla somen merkitystä työnhaussa. Aloitin toisena Twitter-vastaavana keväällä, eikä mulla ollut aiempaa kokemusta. Nyt homma jo sujuu ja tuntuu mukavalta, kun voi vaikuttaa näinkin helpolla tavalla verkoston näkyvyyteen ja toimintaan. Samalla on omakin Twitter-tili aktivoitunut.” – Petra Alijärvi

”On ollut ajatus opetella hyödyntämään kotisivuja, Piilareiden profiilien päivitys on tuonut siihen käytännön osaamisen ja rohkaissut pyörimään ja kokeilemaan wp-alustalla. Blogin kirjoittaminen on palauttanut kirjoittamisen elämään ja opettanut sisällöntuotannosta blogimaailmassa ja verkossa.” – Satu Manner

Piilo-osaajat laajenee 1.9.2018 valtakunnalliseksi osaajagalleriaksi. Jos haluat mukaan aktiiviseen sisältöä tuottavaan yhteisöön, laitathan viestiä: piilo.osaajat@gmail.com.

Olemme joukko eri alojen aktiivisia osaajia etsimässä seuraavaa mielenkiintoista askelta urallamme. Koulutus- ja työkokemustaustamme ovat monipuoliset, joten löydät joukostamme osaajia niin yleisiin asiantuntija- ja tukitehtäviin kuin hyvinkin spesifeihin tarpeisiin.

Kaisa_profiilikuva

Kirjoittaja Kaisa Selamo on hyvinvoinnista ja itsensä johtamisesta kiinnostunut diplomi-insinööri, joka jakaa aikansa perheen, työn ja työnhaun kesken. Ja on samalla sietämättömän onnellinen.

 

 

 

 

Piilo-osaajien taipaleesta voit lukea lisää:

Työnhakuyhteisö on onnistumistarinoita ja vertaistukea:

Osaajamme Heidi Hölsömäki pohti pari viikkoa sitten Piilareiden merkitystä itselleen:

Asiakaspalvelu

Asiakaspalvelijan oivalluksia – miten helpottaa asiakkaan päivää?

Asiakkaat ottavat yhteyttä asiakaspalveluun vaihtelevissa tilanteissa ja sitä myöden erilaisin tuntein. Mutta millä fiiliksin asiakas jatkaa päivää asiakaspalvelutilanteen jälkeen?

Joni Jaakkola kertoi hiljan LinkedIn:ssä kuinka oli hypännyt norsunluutornistaan asiakaspalvelun ytimeen. Minulla ei ole norsunluutornia, mutta hyppäsin satunnaisissa keikkatöissä Back Officesta Front Officeen: asiakaskohtaamisiin kaikissa kanavissa, kasvotusten, verkossa ja erityisesti puhelimitse. Opin tuntemaan toimistolla kunakin päivänä olevan henkilökunnan, päivittäin paketteja tuovat lähetit ja heidät, jotka olivat tarttuneet luuriin.

Tärkein tehtäväni oli vastata puhelimeen. Sain ensimmäisenä aamuna listan yleisimmistä lääkintä- ja laboratoriolaitteita huoltavan yrityksen puhelujen aiheista: ensimmäisenä päivänä minkään puhelun aihe ei löytynyt listalta. Annamaija Åhmanin esittämää kysymyssarjaa vastaava kysymyspatteristoni kuitenkin toimi: kuka, mistä, mikä laite, mikä pulma, aikataulutarve. 

Minulla ei ollut yhtä hyviä valtuutuksia hoitaa asioita puhelimessa kuin Jaakkolalla, minun valtuutuksiini kuului ainoastaan asian ottaminen vastaan, kirjaaminen ja välittäminen eteenpäin. Siitä huolimatta hyvin pian tuli tuntuma, että lopetimme asiakkaiden kanssa puheluita niin, että riippumatta lähtötilanteesta, asiakkaat olivat tyytyväisempiä kuin ennen puhelua. 

Asiakkaiden tilanteet nimittäin kuuluivat puheluissa selvästi: Asiakas saattoi soittaa hädissään. Asiakas saattoi soittaa tuohtuneena. Asiakas saattoi huoltoteknikkona konsultoida yrityksen huoltoteknikkoa. Kaikkiin tilanteisiin toimi sama perusajatus: kuuntele, osoita ymmärrystä ja kerro, että asiaan palataan pian ja palaa asiaan pian. Hätääntynyt rauhoittui, tuohtunut tasaantui, huoltoteknikko pääsi eteenpäin omassa työssään. 

Toisen päivän jälkeen tämän toimiston norsunluutornin paikkaa pitävä totesi spontaanisti minun pärjäävän hienosti. Tiesin sen, olin kaivanut esiin sisäisen asiakaspalvelijani. Minulle se on sitä, mitä Tarja Lähdemäki kuvasi LinkedInin tekstissään: asiakkaiden parempaa kuuntelua ja ymmärtämistä, ihmisistä välittämistä. Samasta empatiasta ja huomaavaisuudesta kirjoitti Elina Jortikka Piilo-osaajien blogissa. Olin löytänyt tapani tehdä omasta ja asiakkaan työpäivästä kevyemmän: tässä pisteessä asiat hoidettiin kotiin jouhevasti kohtaamiseen pysähtyen ja hymyssä suin, mikä kuului äänestäkin. Norsunluutornista kysyttiin olenko aina näin iloinen – kyllä olen!

Haluan oppia lisää, miten sinä luot hurmaavaa asiakaskokemusta?

Satu Manner

Satu Manner on uraloikkaa yliopistomaailmasta teollisuuteen ottava materiaalitekniikan diplomi-insinööri, joka mutkittelee kohti taustaansa sopivaa asiantuntijatehtävää.

Systemaattista työnhakua osaamista vahvistaen

Intuitiota kannattaa seurata! Piilo-osaajat livahti elämääni LinkedIn-virtaa seuratessa. Erityisesti Jaana Saramiehen positiiviset postaukset ja kannustavat kommentit eri ihmisille saivat lähettämään hänelle keväällä meiliä. Liittyisinkö mukaan työnhakuyhteisöön? Hetken tuumittuani vastasin ”Kyllä!” Mitä sinä vastaat?

Olen vakituisessa työsuhteessa palkitsevassa työssä, mutta katselen silti myös muita työpaikkoja. Tämä ei varmasti ole mitenkään tavatonta tai yllättävää kenellekään työelämässä olevalle tai sinne pyrkivälle. Tiedossa on, että työpaikat menevät usein työstä toiseen siirtyvälle, mutta yhtä hyvin myös vastavalmistuneille tai kahden työn välissä oleville.

 

Asiantuntijat rohkeasti esiin

Julkinen työnhakukulttuuri on ainakin itselleni vielä uutta ja jännittävää. Työssäkäyvälle se on samalla vapaaehtoistoimintaa, tarvetta kehittyä ammatillisesti ja pitää itsensä ajan tasalla työelämässä. Siihen Piilo-osaajien työnhakuyhteisö tarjoaa oivan tilaisuuden ja tuen.

Henkilöbrändäämisestä on puhuttu kauan, mutta miten me ”tavalliset” asiantuntijat ja osaajat markkinoisimme itseämme sopivalla tavalla? Headhunter Isa Karlsson antaa tähän konkreettisia vinkkejä blogipostauksessaan Astukaahan jo esiin asiantuntijat ja osaajat!.

Voi olla, etten työllisty juuri tällä Piilo-osaajien profiilillani, sillä olen ja osaan muutakin kuin esittelysivuni ja ceeveeni kertovat. Voi olla, että jään myös nykyiseen työhöni, sillä oman osaamisen sekä vaihtoehtoisten urapolkujen pohtiminen on tuonut valtavasti energiaa myös siihen. Aika näyttää, ja tuntuu hyvältä olla avoimien mahdollisuuksien äärellä.

Piilo-osaajien yhteisö auttaa myös omien arvojen ja osaamisen arvioimisessa. Toisinaan hankalimmalta tuntuu nimittäin oman uratavoitteen terävöittäminen – onhan yhteiskunnassa lukuisia merkityksellisiä asioita, joita voin taidoillani edistää. Monta piilo-osaajaa tämä yhteisö on jo auttanut kirkastamaan ja muuttamaankin omia tavoitteitaan. Esimerkiksi Kaisa Selamo aikoo suunnata kokonaan uusille urille.

ground group growth hands

Photo by Pixabay on Pexels.com

Liity mukaan – ja poistu piilosta!

Piilo-osaajien yhteisö toimii, sillä jo lähes parikymmentä osaajaa on poistunut piilosta, eli työllistynyt hakemaansa työhön. Blogitekstien kirjoittaminen harvakseltaan ja jaettu some-vastuu on kohtuullinen vastine siitä, että saa liittyä mukaan iloisen kannustavaan työnhakuporukkaan. Samalla jokainen osaaja oppii nykypäivänä tarvittavien viestintätyökalujen käyttöä ja sosiaalisen median taitoja. 

Itse olen voinut tarjota taittotaitoni yhteiseen kakkuun työstäessämme Piilo-osaajien uutta visuaalista ilmettä Slack-ohjelman välityksellä. Kuten Hanna Turunen sanoi: ”Virtuaaliyhteistyön onnistumisen edellytykset ovat sitoutuminen tehtävään ja riittävä sekä oikea-aikainen kommunikaatio.”

Verkossa ja yhä enemmän myös livetapaamisissa toimiva yhteisö kannustaa, antaa palautetta ja jakaa vastuuta. Hyvin rakennettu profiilisivun pohja sekä asiantuntevat kommentit omaan esittelytekstiin ja ansioluetteloon tukevat oman unelmatyön kirkastamista ja hakemista. Mitä kaikkea muuta siitä seuraakaan…

Tule mukaan ja ota selvää! 
group hand fist bump

Photo by rawpixel.com on Pexels.com

Piilo-osaajat laajenee 1.9.2018 valtakunnalliseksi osaajagalleriaksi. Jos haluat mukaan aktiiviseen sisältöä tuottavaan yhteisöön, laitathan viestiä: piilo.osaajat@gmail.com.

Olemme joukko eri alojen aktiivisia osaajia etsimässä seuraavaa mielenkiintoista askelta urallamme. Koulutus- ja työkokemustaustamme ovat monipuoliset, joten löydät joukostamme osaajia niin yleisiin asiantuntija- ja tukitehtäviin kuin hyvinkin spesifeihin tarpeisiin.

12x15cm_profiilikuvaus_Heidi Hölsömäki_08Heidi Hölsömäki on kuunteleva kehittäjä ja visualisoiva toimittaja, jolla on vankkaa kokemusta viestinnän ja järjestötyön tehtävistä.

Lifestyle-yrittäjyys ja unelmaelämä

Minkälainen on sinun unelmaelämäsi ja voisiko lifestyle-yrittäjyys tarjota ideoita tai keinoja tähän unelmaelämään pyrkimisessä? Digivallankumous-sivuston ja Campwire-tuotealustan perustaja, verkkovalmennusyrittäjä Petri Hiissa ja Kemikaalicocktail-blogin pitäjä, toimittaja-kirjailija-kolumnisti Noora Shingler kertoivat omia kokemuksiaan lifestyle-ja hyvinvointiyrittäjyydestä Magnesia-festivaaleilla 3.8.2018 pidetyllä luennolla ”Intohimosta liiketoimintaa – miten menestyt hyvinvointiyrittäjänä?”.
landscape nature africa boy

Photo by Julian Jagtenberg on Pexels.com

Lifestyle-yrittäjyys ei ole vielä kääntynyt suomen kielelle. Ei terminä eikä pitkälle vielä yrittäjyysmuotona, jos sitä muodoksi voi edes kutsua. Lifestyle-yrittäjyyttä ei kuvaa usein tavallisen (lue: ylityöllistetyn) yrittäjän pirtaan lätkäisty luonnehdinta ”elämäntapana yrittäjyys” vaan ennemminkin luonnehdinta ”elämäntyyli +yrittäjyys”. Kuten Petri Hiissa luennolla lifestyle-yrittäjyyttä kuvasi: ensimmäiseksi luodaan se unelmaelämä, jota halutaan elää ja sen jälkeen tämän elämän ympärille rakennetaan sitä tukeva ja sen mahdollistava yrittäjyysmalli.

Lifestyle-yrittäjyyteen liitetään vahvasti paikkariippumaton ja vapaa elämäntyyli. Työn tekemistä varten ei periaatteessa tarvita kuin läppäri ja puhelin ja usein se kiertyy erilaisten digituotteiden ympärille. Yksi lifestyle-yrittäjyyden puolestapuhujista on Tim Ferriss, jonka kirja ”4 tunnin työviikko – unohda yhdeksästä viiteen työelämä, asu missä haluat ja ryhdy uusrikkaaksi” antaa jo nimessään osviittaa lifestyle-yrittäjyyteen liittyvästä eetoksesta. Lifestyle-yrittäjyys voi helposti näyttäytyä jo valmiiksi hyvin toimeentulevien ja korkeasti koulutettujen downshiftaus-harrastuksena, mutta tarjoaa varteenotettavan pohdinnan paikan kenelle vain. Minkälainen on minun unelmaelämäni ja miten työelämä tähän sopii? Miten voisin muuttaa (työ)elämääni unelmieni ja arvojeni mukaiseksi?

Hyvä esimerkki lifestyle-yrittäjästä onkin bloggaaja, joka vähän kuin vahingossa luo harrastuksesta ammatin. Näin kävi myös Noora Shinglerille, joka kertoi kirjoittaneensa blogiaan seitsemän vuotta muiden töidensä ohessa ennen kuin siitä tuli hänen päätulonlähteensä, koska se yksinkertaisesti oli hänelle niin kiinnostavaa ja merkityksellistä. Hän kannustaakin valitsemaan työn, joka olisi myös rakas harrastus.

Lifestyle-yrittäjyys antaa parhaimmillaan mahdollisuuden olla oman elämänsä herra tai rouva, mutta helppoa tietä se ei kuitenkaan tarjoa. Yrittäjyys, olipa se elämäntyylin ympärille rakennettua tai ei, vaatii aina pitkäjänteistä työtä. Yksi lifestyle-yrittäjyyden eduista on Petri Hiissan mukaan kuitenkin mahdollisuus vapauttaa aikaa niihin asioihin, jotka ovat itselle tärkeitä. Petri antoi esimerkiksi joogaohjaajan, joka haluaisi keskittyä yksilöjoogan ohjaukseen, mutta jolle tämä ei ole taloudellista mahdollista. Kyseinen joogaohjaaja voisi käyttää asiantuntemustaan luomalla joogaverkkokurssin, joka toimisi tulonlähteenä ja mahdollistaisi hänelle tuon haaveilemansa yksilöjoogan ohjauksen.

Myös Noora kertoi, että osa hänen projekteistaan ei tuota tuloja ainakaan starttivaiheessa ja juurikin ne tuottavat projektit mahdollistavat nämä haaveprojektit. Toisaalta tuottamattomista projekteista voi kasvaa myöhemmin tulonlähteitä. Noora kannustaakin luottamaan omaan ”mahanpohjatuntumaan” työelämässä. Usein sen työn valitseminen, jota tekisi myös ilmaiseksi, johtaa oikealle tielle ja elämä vie eteenpäin sattumien ja intuition kautta.

Minkälainen on minun unelmaelämäni?

Miten voisin muuttaa työelämääni unelmieni ja arvojeni mukaiseksi?

Jos haluat tutustua lifestyle-yrittäjyyteen lisää, Navid Moazzezin sivuilta löytyy inspritaatioksi kattava lista erilaisista kansainvälisistä lifestyle-yrittäjistä.

carefree child childhood countryside

Photo by Pixabay on Pexels.com

web_01A5541 kopioKirjoittaja Ronja Iso-Heiko on pesunkestävä teologi, liiketaloustiedollisella asiantuntijuudella höystettynä, ja työskennellyt muun muassa kuorma-autojen korjaajana ja lihapullien myyjänä. Ronja uskoo hyvän voittoon ja jokaisen mahdollisuuteen löytää tai luoda itselleen se oikea unelmaduuni — tai jopa useampikin.