Henkilöbrändi työnhaussa – onko pakko?

Sosiaalisen median kanavat, etenkin LinkedIn, ovat viime aikoina tarjoilleet kasapäin sisältöä henkilöbrändäämisestä. Työnhakija, joka usein huomaa some-kanavien välttämättömyyden työnhakuvälineinä, pohtii vääjäämättä oman henkilöbrändinsä kohtaloa. Mitä sille pitäisi tehdä? Miten lähden liikkeelle? Ja onko pakko?

Ainakin itsestäni tuntuu, että mitä enemmän haravoin verkosta ohjeita henkilöbrändin rakentamiseen, sitä hankalammalta se vaikuttaa. Aiheesta julkaistiin vastikään myös kirjallinen teos, siis ihan vanhanaikainen kirja: Henkilöbrändi (Tolvanen, Laine, Kurvinen). Lyhyesti kyse on siitä, että tuottamalla sisältöä ja osallistumalla keskusteluun verkossa, voit vahvistaa oman ammattiosaamisesi näkyvyyttä ja omaa asiantuntijaimagoasi. Henkilöbrändäämisellä voit profiloitua tietyn aihealueen osaajaksi ja saavuttaa ammatillista huomiota verkostossasi. Tätä aihetta lienee viisasta pohtia hieman syvemmin, jos mielin pitää avoinna sen mahdollisuuden, että joku potentiaalinen työnantaja löytää minut some-kanavien kautta.

Emmi Nuorgam on kirjoittanut blogiimme loistavasti siitä, miten henkilöbrändäämiseen voi suhtautua toisin ja miten se saattaa rakentaa jopa itse itsensä. Jostain syystä kaiken tietoähkyn keskellä huomasin itse kaipaavani vastauksia aivan perustavaa laatua oleviin kysymyksiin.

Miksi henkilöbrändäystä kannattaisi tehdä?

Sen avulla voit näyttää omaa osaamistasi, kertoa maailmalle mitä osaat, teet ja ajattelet. Samassa yhteydessä vilahtaa usein termi social selling, sosiaalisten verkostojen rakentaminen ja hyödyntäminen myynnissä. Lopulta kyse on samasta toimintatavasta, jossa pohjimmaisena on ajatus muiden auttamisesta.

auta muita

Kun saat huomiota, saat vierailuja ammatillisiin profiileihisi ja sitä kautta sinusta muodostetaan mielikuva – omalla osallistumisella voi vahvistaa juuri halutun mielikuvan muodostumista. Kun selaat kiinnostavia artikkeleja tai hankit muuten tietoa vaikkapa blogitekstiä varten, opit vaivihkaa uutta ja pysyt ajan tasalla. Tuottamalla sisältöä ja osallistumalla keskusteluun, verkostoidut samalla näppärästi muiden osaajien kanssa. Jo parin lauseen ajatustenvaihdon jälkeen on varsin helppoa laittaa verkostoitumispyyntö LinkedInissä.

Mikä siinä on haasteellista?

Se vie aikaa. Verkossa on vietettävä aikaa, eivätkä itse tuotetut sisällötkään aivan taikaiskusta synny. Moniosaajan näkökulmasta henkilöbrändin rakentaminen on haaste. Useampikin ammattilainen painottaa, että tulisi valita vain pari aihealuetta, joiden ympärille profiloitua. Tässä saattaa piillä myös harhautumisen mahdollisuus: ponnisteluista huolimatta profiloidut erilaiseksi osaajaksi, kun mitä todellisuudessa olet.

Kuinka aloittaa?

Pohdi kumpi on tarkoituksesi: kertoa maailmalle, että olet olemassa vai kertoa, että olet käytettävissä.

Tästä riippuen tarvitset rakennuspalikoita, joilla joko luot koko osaamisprofiilisi pohjan tai joilla vahvistat ulkopuolisten tietoisuutta.

Valitse kanavasi. Mieti, missä ehdit olla mukana, kaikkeen ei ole pakko osallistua. Ota mieluummin yksi tai kaksi kanavaa hyvin haltuun kun viisi eri kanavaa huonosti.

Miten?

Mikä on sinulle luontevinta? Kuvaatko ennemmin videota, kirjoitatko tekstiä, osallistutko muiden pohdintaan, kerrotko tarinoita tai piirrätkö?

Aktivoi LinkedIn tai Twitter, bloggaa tai tuota sisältöä jo valmiiseen kanavaan, hyödynnä Youtubea tai vaikka Instagramia tai Pinterestiä, jos olet visuaalinen ihminen. Linkitä valitsemasi kanavat yhteen.

Ammenna aiheita. Osallistu tapahtumiin, tapaa ihmisiä, kerro kohtaamisista. Kerro onnistumistarinoita ja esimerkkejä työhistoriastasi. Seuraa kiinnostavan aihealueen julkaisuja, lue kirjoja, seuraa mielenkiintoisia henkilöitä.

henkilöbrändi

Ole utelias. Voi olla hyvä ajatus laatia postauksia kysyvään muotoon. Näin saat helpommin verkoston ihmiset osallistumaan ja opit samalla uutta. Kiitä vastauksista ja kehitä keskustelua eteenpäin.

Madalla kynnystä. Älä ole turhan kriittinen omalle tekstillesi. Virheitä ei kannata pelätä. Teksti on helppo kirjoittaa pohdiskelevaksi tai kokemuksiin perustuvaksi, jolloin et tarvitse kilokaupalla tieteellistä faktaa tuottaaksesi tekstiä.

Pohdi äänesi sävyä. Kun osallistut keskusteluun, pyri olemaan aito itsesi. Pidä kumminkin yllä positiivista virettä, sillä negatiivinen kaiku välittyy someprofiilin kautta helposti. Tarkastele esimerkiksi, miltä omat some-kanavasi näyttävät täysin ulkopuolisen silmin; saako sinusta positiivisen kuvan? Kertovatko julkiset postauksesi siitä, millainen sinä olet?

Systemaattisuus ja säännönmukaisuus ovat hyvästä, mutta ei sovi unohtaa omaa persoonaa. Muista, että somepersoonasi on kohdattava oikean persoonasi kanssa tai tilanne voi kostautua vaikkapa työhaastattelussa.

Edellä mainitut vinkit ovat vain keräämiäni palasia monien loistavien ammattilaisten opeista. Suosittelen tutustumaan tarkemmin, alla muutamia suosikkejani.

Tom Laine (http://www.tomlaine.com/blog/) – seuraa myös Linkedinissä!

Sani Leino (sanileino.com) – seuraa myös!

https://www.marmai.fi/uutiset/henkilobrandin-rakentaminen-hakusessa-somegurut-opastavat-alkuun-6601857

https://emminuorgam.com/2017/10/10/henkilobrandi/
IMG_6602

Kirjoittaja Eva-Maria Hyvärinen on valmentava tradenomi yamk, pankkialan konkari ja kahden lapsen äiti joka fanittaa täysillä palvelumuotoilua ja on aina asiakkaan asialla.

Vahvistusta osaamiseen joustavista verkkokursseista

Samalla, kun etsii unelmiensa työpaikkaa, kannattaa pitää tiedot ja taidot ajan tasalla. Omatoimista opiskelua voi tehdä kotoa käsin monella eri tavalla ja tällä tavoin vahvistaa omia asemiaan työmarkkinoilla.

Piilo-osaajien Niina kertoi juuri blogissa omasta työvoimakoulutuskokemuksestaan. Jos kaipaa joustavammin omiin aikatauluihin sopivia oppimistapoja, niin keinot ovat monet. Hannan blogitekstissä käydään läpi erilaisia mielenkiintoisia tapahtumia, tilaisuuksia ja tahoja, joiden kautta voi lisätä omaa osaamistaan ja tietämystään, verkostoitua ja pysyä perillä ajankohtaisista asioista.

Tämän lisäksi on olemassa paljon erilaisia verkkokurssialustoja, joilla pystyy perehtymään syvällisemmin yksittäisiin aiheisiin tai tekemään jopa kokonaisia tutkintoja. Osa kursseista, ja varsinkin suuremmat kokonaisuudet, ovat maksullisia, mutta valikoimista löytyy todella hyvin myös ilmaisia kursseja. Tässä on esitelty muutamia meidän suosikkilistallemme nousseista palveluista ja alustoista.

Udemy (www.udemy.com)

Udemyn kurssivalikoima on monipuolinen sisältäen kursseja monilta aloilta, sekä esimerkiksi musiikkia ja kieliä harrasteiden puolelta. Kurssit ovat maksullisia, mutta muutamia kertoja vuodessa on kampanja, jolloin kursseja pystyy ostamaan huomattavan edullisesti. Alustalla pystyy luomaan kursseista kokonaisuuksia, kurssit voi suorittaa silloin kun itselle sopii ja ne jäävät käytettäviksi ikuisesti, joten niihin voi tarvittaessa palata uudestaan myöhemmin.

edX (www.edx.org)

edX:n valikoimassa on kursseja useilta aloilta ja niitä tarjoavat partneriyliopistot ja -yritykset. Palvelussa on runsaasti ilmaisia kursseja ja suoritusaikataulu on joko kurssin etenemiseen sidottu tai omaan tahtiin etenevä. Suoritetuista kursseista voi hankkia maksullisen sertifikaatin. MicroMasters Certificate-, Professional Certificate- sekä XSeries-ohjelmat ovat maksullisia ohjelmia, joista saa lopuksi todistuksen.

LinkedIn Learning (www.linkedin.com/learning) ja Lynda (www.lynda.com)

Mikäli tahtoo ottaa LinkedInistä kaiken irti, kannattaa harkita Premium-jäsenyyttä joksikin ajanjaksoksi. Samalla saa LinkenIn Learning – valikoiman käyttöönsä. Kurssivalikoimassa on työelämän aihepiirejä urakehityksestä projektihallintaan sekä kursseja muun muassa julkaisualustojen käyttöön. Kursseista pystyy luomaan itselleen helposti hallittavia kokonaisuuksia ja seuraamaan omaa edistystään. Samoja kursseja on mahdollista käydä myös Lynda-palvelussa, jolloin maksettavaksi tulee erillinen kuukausimaksu. Kurssit ja ominaisuudet ovat näissä käytännössä samat, mutta ristiin niitä ei valitettavasti pysty käyttämään.

verkkokurssi

Udacity (eu.udacity.com)

Udacity tarjoaa ilmaisia kursseja ja maksullisia Nanodegree-tutkintoja. Valikoima on toistaiseksi hieman ohuempi kuin aiemmin esitellyillä palveluilla, mutta tarjolla on paljon mielenkiintoisia ja ajankohtaisia aihepiirejä. Kurssien hakeminen on helppoa ja hakua tehdessä pystyy rajaamaan hakua muun muassa lähtötason mukaan. Kursseissa on annettu arvio kuluvasta ajasta viikkoina, mutta kursseja voi käydä omaan tahtiin.

Coursera (www.coursera.org)

Myös Coursera tarjoaa kursseja yhteistyössä yliopistojen kanssa. Valikoima on melko laaja, mutta osa kursseista on maksullisia. Courseran kautta on mahdollista opiskella myös suurempia kokonaisuuksia ja nämä ovat kk-maksullisia. Koska kursseja voi käydä omaan tahtiin, periaatteessa tehokkaalla työskentelyllä kokonaisuuden hintaa pystyy minimoimaan.

Verkkokurssit mahdollistavat yksittäisten kurssien käymisen ja kurssialustojen päälle voi halutessaan rakentaa vaikka kokonaisen tutkinnon. On hienoa, että Suomessa on mahdollisuus opiskella virallinen tutkinto ilmaiseksi. Oman osaamisen täydentämisen kannalta on kuitenkin upeaa, että erilaisten verkkokurssien avulla on mahdollisuus opiskella käytännössä mitä vain silloin, kun itselle parhaiten sopii.

Mikä on sinun mielestäsi paras kurssialusta tai paras yksittäinen kurssi, jonka olet suorittanut? Kerro kommenteissa!

Piritta Apell, Piilo-osaajat, rekry

Kirjoittaja Piritta Apell on tamperelainen tietojohtamisesta kiinnostunut diplomi-insinööri, joka yrittää tartuttaa kahdelle ylienergiselle pojalleen loogista ajattelua.

 

 

 

 

 

cvkuva

Toinen kirjoittaja Annamaija Åhman on tiedonjanoinen diplomi-insinööri, kolmen lapsen äiti ja vanhan talon eläjä, joka etsii itselleen seuraavaa työelämän haastetta.

Uutta osaamista työvoimakoulutuksesta

Sain töitä hakiessa palautetta, että substanssiosaamiseni on hyvä, mutta toisten hakijoiden bisnesosaaminen painoi vaakakupissa enemmän. Touché. Tämä oli erittäin hyödyllistä ja arvokasta palautetta ja ryhdyinkin selvittämään, kuinka kehittäisin osaamistani.

Harkitsin opintoja avoimessa yliopistossa tai AMK:ssa kunnes – kuin tilauksesta – työvoimakoulutustarjontaan ilmestyi koulutus ”Liiketoimintaosaamista korkeasti koulutetuille.” Kuusi kuukautta kestävän koulutuksen järjestäjänä on Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun alainen tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos. Hakemuksen ja haastattelun kautta tulin valituksi koulutukseen ja lokakuussa aloitin opinnot 14 osaajan kanssa. Nopeasti kävi ilmi, että tässä oli koolla hyvä porukka: avoimia, kannustavia ja motivoituneita eri alojen ammattilaisia.

Koulutus tarjosi perusteet monesta liiketoimintaosaamisen alueesta. Koulutuksen teemoihin kuuluivat mm. myynti, viestintä- ja vuorovaikutustaidot, sisältömarkkinointi, sosiaalinen media sekä projektinhallinta. Opimme perusteita myös yritysjuridiikasta, rahoituksesta ja laskentatoimesta. Käsittelimme asiakasarvoa ja asiakaslupausta sekä tutustuimme palvelumuotoilun menetelmiin. Saimme myös eväitä stressinhallintaan mm. mindfulness-harjoitusten kautta.

_5003767_1

Mitä kahdessa kuukaudessa sitten ehtii oppimaan? Yllättävän paljon, kun koolla on joukko oppimisesta aidosti innostuneita aikuisia, joilla on monipuolinen työhistoria takana. Koulutuksen sisällöistä keskusteltiin aktiivisesti omaan taustaan ja ajankohtaisiin ilmiöihin peilaten. Aktiivisuutta tuki kouluttajien osallistava tyyli ja koulutuksissa yhdisteltiin onnistuneesti teoriaa ja käytännön esimerkkejä. Koulutuksesta sai perustiedot, joiden pohjalta voi ymmärtää yritysten toiminnan periaatteita ja hankkia lisää tietoa ja osaamista tarpeen mukaan.

Teoriaopintojen jälkeen vuorossa oli harjoittelujakson aloitus. Sain paikan konsultointiyrityksestä ja harjoittelun kautta olen päässyt kehittämään ympäristöalan osaamistani uuteen suuntaan. ”Tekemällä oppii” on klisee, mutta työn kautta olen oppinut paljon uutta lyhyessä ajassa. Samanaikaisesti on ollut hienoa oivaltaa, ettei aiempi kokemus ole arvotonta, vaan voin hyödyntää sitä tässäkin työssä. Eikä osaaminen ole työnhakuaikana minnekään kadonnut.

Minun kokemukseni työvoimakoulutuksesta on erittäin positiivinen, mutta ymmärrän, että toisenlaisiakin tarinoita on. Toivoisin kuitenkin, etteivät ennakkoluulot työvoimakoulutuksia kohtaan rajoittaisi sen enempää työnhakijoita kuin työnantajiakaan. Osaamisen täydentäminen ja kehittäminen ei ole koskaan turhaa ja parhaimmillaan koulutus voi avata ovia, jotka muuten pysyisivät kiinni.

MIB3PROF_045_Niina
Niina Tavi
on tamperelainen ympäristötieteilijä, jota innostaa kehittyminen, kehittäminen ja ongelmien ratkaisu. Kotona ongelmanratkaisutaitoja haastavat kaksi tytärtä ja insinöörimies.

Hyvillä tunnetaidoilla menestykseen

Onko joskus tuntunut siltä, ettei keskustelu onnistu millään työkaverin kanssa tai on vaikeaa tuntea olevansa osa työporukkaa? Myös työelämässä on tärkeää tulla kuulluksi ja itse aidosti kuunnella muita, joten kannattaa kehittää omia tunnetaitojaan ja aitoa kuuntelutaitoa. Hyvät kuuntelu- ja tunnetaidot voivat olla avain tulevaisuuden työelämässä menestymiseen!

Tunnetaidot ja kuuntelu voivat kuulostaa enemmän siviilielämän asioilta, mutta myös työelämässä ollaan tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja olisi tärkeää myös aidosti ymmärtää mitä muut haluavat kertoa. Hyvin toimivasta työyhteisöstä saa voimia ja ainakin itseäni kiehtoo ajatus hyvien tunnetaitojen soveltamisesta myös työelämään.

Työelämä tuskin muuttuu tulevaisuudessa ainakaan yksinkertaisemmaksi ja töissä ollaan tekemisissä monenlaisten ihmisten kanssa usein monimutkaisissa ympäristöissä. Huono yhteishenki ja tunneilmasto saattaa aiheuttaa töissä kaikenlaista huonoa käytöstä ja väärinkäsityksiä. Töissä on helpompi viihtyä, jos siellä kokee myönteisiä tunteita ja esimerkiksi arvostusta. Hyvä itsetuntemus voi auttaa löytämään toimivia tapoja toimia yhdessä.

approval-15914_1920

Psykologi Jarkko Rantanen vinkkaa Helsingin Sanomien jutussa kiinnittämään huomiota erityisesti kiitollisuuden tunteeseen ja sen näyttämiseen. Töissä on nyt entistä tärkeämpää se miltä työ tuntuu ja mikä työn merkitys on. Hyvä tunneilmasto sallii monipuolisuuden ja on organisaatiolle keskeinen menestystekijä. Hyvässä tunneilmastossa myös pystytään innostumaan yhdessä. Työpaikan tunneilmastoa voi johtaa ja saada hyötykäyttöön työpaikan tunne-energian ja vaikuttaa sitä kautta myös taloudelliseen menestykseen. Ehkäpä tulevaisuuden työpaikoissa hyvää johtamista on myös tietoinen fiiliksen johtaminen.

Myös työpaikan sisäisellä kommunikaatiolla on merkitystä. Aidolla kuuntelulla voisi ehkä estää kalliita virheitä työelämässä. Kaikki ovat varmasti ainakin kuulleet pieleen menneistä projekteista, joissa tilaaja ja palveluntarjoaja eivät ole missään vaiheessa ymmärtäneet toisiaan ja lopputulos on kallis ja katkera sotku. Joskus omat ennakko-asenteet  tai kiire päästä kertomaan oma näkemys voivat haitata kuuntelua. Kommunikaatio muuttuu välillä kiireessä tai paineen alla yksinpuheluksi eikä todellista keskustelua synny.

Kannattaa rohkeasti ottaa tunteet mukaan myös töihin ja opetella lisää tunnetaitoja! Kuka tahansa voi parantaa tunnetaitojaan ja oheisesta linkistä löytyy helppoja harjoituksia, joilla voi treenata tunnetaitojaan. Omaa kuuntelutaitoaan voi ja kannattaa yrittää kehittää. Hyvällä kuuntelutaidolla voi jopa paikata omaa osaamistaan ja pärjätä vaikeissakin tilanteissa – ainakin hyvä kuuntelutaito jättää vastapuolelle hyvän fiiliksen yhteistyöstä.

selfp


Kirjoittaja
Hanna-Leena Myllärinen on tamperelaistunut valtiotieteilijä ja intohimoinen käsityöharrastaja, jonka mielestä virheitä tekemätön ihminen ei ole uskaltanut kokeilla uusia asioita.

 

 

Sinä et ole stereotypiasi

Maailmassa on paljon stereotypioita. Joskus voimme alkaa huomaamattammekin toteuttaa niitä. Tässä kirjoituksessa Jenni Janakka valottaa aihetta, miksi sinä et ole stereotypiasi.

Stereotypiat auttavat meitä hahmottamaan maailmaan, mutta kuten niin monella asialla, myös tällä on kääntöpuolensa. Stereotypiat vaikuttavat siihen, miten me kohtaamme toisiamme, mutta myös siihen miten me ymmärrämme itsemme. Saatamme alkaa huomaamattamme toteuttamaan meihin liitettyjä oletettuja stereotypiota.

Työssäni kirjoittajana ja puhetaiteilijana tutkin paljon kulttuurin vaikutusta yksilön
minäkäsitykseen. Syksyllä 2017 lanseerasin Röyhkeyskoulu -nimisen tapahtuman.
Luentomuotoisen tilaisuuden, jossa pyrin purkaa palasiksi kulttuurin tarjoamia oppeja ja tapoja toimia, jota otamme vastaan kyselemättä. Puhun mm. stereotypiauhasta, minkä
avulla on helppo selventää, miksi stereotypiat ovat niin problemaattisia.

_E3A6838_preview

Vuonna 2008 Padovan yliopistossa tutkittiin tätä stereotypiauhkaa laittamalla koehenkilöt pelaamaan tietokoneella shakkia. Naiset ja miehet pärjäsivät yhtä hyvin, kunnes naisille kerrottiin, että he pelaavat miestä vastaan. Kulttuurissamme on niin vahva käsitys siitä, että miehet ovat matemaatti-loogisessa ajattelussa parempia, että pelkkä tämä tieto aktivoi naisissa stereotypiauhan ja he alkoivat alisuorittamaan.

Stereotypiauhka vaikuttaa meihin niin isommilla kuin pienemmilläkin osa-alueilla
elämässämme. Koska olen nainen, olen luontaisesti kykeneväinen huolehtimaan toisista.
Koska olen mies, olen yksinäinen taistelija. Blondit on tyhmiä. Suomalaiset erakkoja.
Ylipainoiset laiskoja. Ja työttömät ovat epäonnistujia. Vai onko sittenkään?
Mitään todellista syy-seuraus-suhdetta näillä asiolla ei ole, mutta koska mielikuvia
toistetaan ja ylläpidetään kulttuurissamme, ne ohittavat rationaalisen ajattelumme. Kun
jotain hoetaan tarpeeksi paljon, on vaikeaa nähdä sitä asiaa toisin. Hauki on kala, hauki on kala, hauki ON KALA!

Kirjoitin blogiini tekstin omasta työttömyydestäni. Heinäkuusta 2016 lähtien olen ollut virallisesti työtön työnhakija, ja siitä lähtien olen miettinyt miten voisin kirjoittaa aiheesta. Lukemattomia kertoja olen aloittanut tekstin, mutta sitten jättänyt kesken tai vain julkaisematta. Syynä on ollut häpeän tunne. Koin, että työttömänä minulla ei ole oikeutta puhua työelämästä ja siksi tekstini jäivät pöytälaatikkoon.

Sterotypiat ovat hauskoja vitsejä, mutta meidän on ymmärrettävä niiden vaikutus. On
epäreilua ja myös virheellistä, miten yhteiskunnassa pidetään yllä mielikuvaa laiskasta
työttömästä, joka on omalla epäonnistumisellaan aiheuttanut itselleen työttömyyden. Tämä tuomitseva hokema on epäedullinen meille kaikille. Ei kukaan halua olla työtön (tai jos nyt joku tietää jonkun yhden tyypin, joka haluaa, niin se on koko massassa niin pieni osa, että voimme käyttää sanaparia “ei kukaan”). Se, mitä työtön ei tarvitse on syyllistämistä omasta tilastaan. Se on epärelevanttia eikä kovin ratkaisukeskeistä.

Niin kuin monen muunkin ongelman kanssa, alku on siinä, että tiedostetaan ongelman
olemassaolo. Stereotypiat ja kulttuurin tarjoamat roolit ovat ongelmallisia silloin kun ne
rajoittavat omaa tekemistämme tai estävät meitä toteuttamasta todellista
potenttiaaliamme. Iloista tässä on se, että ihminen ei ole vain kulttuurinsa tuote vaan
ihminen myös luo kulttuuria. Meistä jokainen voi olla luomassa uusia käsityksiä.
Rikkomassa ahtaita lokeroita.

Auta sinäkin murtamaan myyttiä laiskasta työttömästä, aivan kuten Piilo-osaajat tekevät!

profilepic_17
Kirjoittaja Jenni Janakka on freelance kirjoittaja, esiintyjä ja asennemuija, joka tahtoo korostaa naisten välistä solidaarisuutta ja opettaa tervettä röyhkeyttä.