Sinä et ole stereotypiasi

Maailmassa on paljon stereotypioita. Joskus voimme alkaa huomaamattammekin toteuttaa niitä. Tässä kirjoituksessa Jenni Janakka valottaa aihetta, miksi sinä et ole stereotypiasi.

Stereotypiat auttavat meitä hahmottamaan maailmaan, mutta kuten niin monella asialla, myös tällä on kääntöpuolensa. Stereotypiat vaikuttavat siihen, miten me kohtaamme toisiamme, mutta myös siihen miten me ymmärrämme itsemme. Saatamme alkaa huomaamattamme toteuttamaan meihin liitettyjä oletettuja stereotypiota.

Työssäni kirjoittajana ja puhetaiteilijana tutkin paljon kulttuurin vaikutusta yksilön
minäkäsitykseen. Syksyllä 2017 lanseerasin Röyhkeyskoulu -nimisen tapahtuman.
Luentomuotoisen tilaisuuden, jossa pyrin purkaa palasiksi kulttuurin tarjoamia oppeja ja tapoja toimia, jota otamme vastaan kyselemättä. Puhun mm. stereotypiauhasta, minkä
avulla on helppo selventää, miksi stereotypiat ovat niin problemaattisia.

_E3A6838_preview

Vuonna 2008 Padovan yliopistossa tutkittiin tätä stereotypiauhkaa laittamalla koehenkilöt pelaamaan tietokoneella shakkia. Naiset ja miehet pärjäsivät yhtä hyvin, kunnes naisille kerrottiin, että he pelaavat miestä vastaan. Kulttuurissamme on niin vahva käsitys siitä, että miehet ovat matemaatti-loogisessa ajattelussa parempia, että pelkkä tämä tieto aktivoi naisissa stereotypiauhan ja he alkoivat alisuorittamaan.

Stereotypiauhka vaikuttaa meihin niin isommilla kuin pienemmilläkin osa-alueilla
elämässämme. Koska olen nainen, olen luontaisesti kykeneväinen huolehtimaan toisista.
Koska olen mies, olen yksinäinen taistelija. Blondit on tyhmiä. Suomalaiset erakkoja.
Ylipainoiset laiskoja. Ja työttömät ovat epäonnistujia. Vai onko sittenkään?
Mitään todellista syy-seuraus-suhdetta näillä asiolla ei ole, mutta koska mielikuvia
toistetaan ja ylläpidetään kulttuurissamme, ne ohittavat rationaalisen ajattelumme. Kun
jotain hoetaan tarpeeksi paljon, on vaikeaa nähdä sitä asiaa toisin. Hauki on kala, hauki on kala, hauki ON KALA!

Kirjoitin blogiini tekstin omasta työttömyydestäni. Heinäkuusta 2016 lähtien olen ollut virallisesti työtön työnhakija, ja siitä lähtien olen miettinyt miten voisin kirjoittaa aiheesta. Lukemattomia kertoja olen aloittanut tekstin, mutta sitten jättänyt kesken tai vain julkaisematta. Syynä on ollut häpeän tunne. Koin, että työttömänä minulla ei ole oikeutta puhua työelämästä ja siksi tekstini jäivät pöytälaatikkoon.

Sterotypiat ovat hauskoja vitsejä, mutta meidän on ymmärrettävä niiden vaikutus. On
epäreilua ja myös virheellistä, miten yhteiskunnassa pidetään yllä mielikuvaa laiskasta
työttömästä, joka on omalla epäonnistumisellaan aiheuttanut itselleen työttömyyden. Tämä tuomitseva hokema on epäedullinen meille kaikille. Ei kukaan halua olla työtön (tai jos nyt joku tietää jonkun yhden tyypin, joka haluaa, niin se on koko massassa niin pieni osa, että voimme käyttää sanaparia “ei kukaan”). Se, mitä työtön ei tarvitse on syyllistämistä omasta tilastaan. Se on epärelevanttia eikä kovin ratkaisukeskeistä.

Niin kuin monen muunkin ongelman kanssa, alku on siinä, että tiedostetaan ongelman
olemassaolo. Stereotypiat ja kulttuurin tarjoamat roolit ovat ongelmallisia silloin kun ne
rajoittavat omaa tekemistämme tai estävät meitä toteuttamasta todellista
potenttiaaliamme. Iloista tässä on se, että ihminen ei ole vain kulttuurinsa tuote vaan
ihminen myös luo kulttuuria. Meistä jokainen voi olla luomassa uusia käsityksiä.
Rikkomassa ahtaita lokeroita.

Auta sinäkin murtamaan myyttiä laiskasta työttömästä, aivan kuten Piilo-osaajat tekevät!

profilepic_17
Kirjoittaja Jenni Janakka on freelance kirjoittaja, esiintyjä ja asennemuija, joka tahtoo korostaa naisten välistä solidaarisuutta ja opettaa tervettä röyhkeyttä.

Palaute työyhteisössä on lahja

Palaute, tuo kaivattu mutta myös pelätty osa jokapäiväistä elämäämme. Voimme harjoitella sen antamista ja vastaanottamista ja jopa hurmata sen avulla. Onko se sittenkään niin vaikeaa? Auttaako, jos ihan ensin kurkistaa peiliin?

Kiitos somen, annamme nykyään herkemmin positiivista palautetta. Negatiivisen palautteen antamisen me suomalaiset olemme osanneet jo hieman pidempään. Kasvokkain homma tuntuu monelle vielä hieman hankalalta – sekä palautteen saajan, että antajan ominaisuudessa.

Työntekijöinä kaipaamme enemmän palautetta. Etenkin oman organisaation sisältä ja omalta esimieheltä. Vaikka kaipuuta on, pyytämisen rohkeutta ei aivan niin paljoa. Positiivinen palaute kantaa pitkälle, se toimii myös organisaatiossa vahvistajana.

Pyyteetön kehu ei kaiken lisäksi maksa mitään. Mutta se antaa, paljon. Uudenvuodenlupaukset lienevät jo so last season mutta siitä huolimatta tälle vuodelle voisimme itse kukin luvata, että annamme enemmän palautetta. Mieluiten spontaanisti. Mieluiten kasvokkain. Ja mieluiten positiivista.

Entä jos annan itse palautetta reilusti ja reippaasti, mutta en saa sitä takaisin? Milloin ja miten palautetta voi pyytää?

Työyhteisön sisälle tulisi luoda palautekulttuuri, joka olisi toimiva, luonteva ja yhteinen. Ei ole yhtä oikeaa palautemallia, joka istuisi kaikkiin organisaatioihin. Tärkeintä olisi luoda yhdessä oma, toimiva malli. Ensiaskeleen voi jokainen meistä ottaa itse. Voimme alkuun kurkata peiliin ja kysyä itseltämme: miten ja millaista palautetta haluaisin saada ja miten osaan sitä vastaanottaa? Annanko itse palautetta muille toivomallani tavalla?

Säännöllisyys on avainasemassa, kun muodostetaan toimivaa palautesysteemiä. Työkaveria voi kehua joka päivä tai joka viikko. Puhumalla tai kirjoittamalla. Yksityisesti tai yleisesti. Rakentavan palautteen suhteen on syytä olla hienovaraisempi, mutta sitä ei silti saa jättää antamatta. Rutiini tuo palautteenantoon turvaa. Jos palautetta on työyhteisössä totuttu antamaan ja saamaan, haastavammistakin aiheista voidaan puhua yhdessä luottamuksellisesti.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAPalautteen vastaanottaminen on joskus jopa vaikeampaa, kun sen antaminen. Teoriassa ei tarvitse kuin kuunnella mutta käytännössä toisille pelkkä läsnäolo tilanteessa tuntuu tuskalliselta. Kehuun ja kiitokseen paras vastaus on kiitos. Ei vähättely, ei puolustelu. Pelkkä kiitos riittää.

Palautetta voi ja saa pyytää. Kehittymisen kannalta paras palaute saadaan hetkessä. Sen vuoksi esimerkiksi asiakaspalvelutilanteessa voi ja kannattaakin pyytää palautetta kesken kaiken. ”Miten tapaamisemme on tähän saakka mielestäsi mennyt?” ”Miltä tämä on sinusta tuntunut?” ”Voisinko auttaa sinua paremmin?” Alkuun tämä voi tuntua hankalalta mutta kun siitä tekee itselleen toimintatavan, tulokset voivat yllättää.

Palautteen pyytäminen kesken palvelutuokion voi olla ensimmäinen loikka kohti palvelumuotoilua. Palvelumuotoilun ydinajatus nimittäin on osallistaa asiakkaat palvelun kehittämiseen ja parantamiseen. Palautteen pyytäminen on myös mahdollisuus luoda hurmaushetki asiakkaalle.

Palautekulttuuri on läsnä myös työnhaussa. Työhaastattelussa voi reilusti kysyä haastattelijalta lopuksi, että miten oikein pärjäsin, olisinko voinut toimia jollakin lailla paremmin. Tällöin ei tarvitse jäädä murehtimaan saamatta jäänyttä palautetta, jos sähköpostiin kolahtaa ei kiitos –viesti.

Kiitoksen ansaitsevia on aina enemmän kuin sen saajia. Siksi haluan lopuksi lausua kiitoksen kaikille yhteisömme upeille Piilo-osaajille sekä lukuisalle joukolle meitä auttaneita ja edelleen kannustaneita. Suuri kiitos, tästä on hyvä jatkaa.

Evamaria Hyvarinen

 

Kirjoittaja Eva-Maria Hyvärinen on valmentava tradenomi yamk, pankkialan konkari ja kahden lapsen äiti joka fanittaa täysillä palvelumuotoilua ja on aina asiakkaan asialla.

Pitkää, pätkää, silppua vai friikkua?

Viime vuosikymmeninä työn tekeminen on saanut runsaasti uusia eri muotoja perinteisen vakinaisen kokopäivätyön rinnalle. Enää ei kovinkaan monen työura jatku suoraan koulun penkiltä jonkin oman alan yrityksen palvelukseen ja tasaisten ylennysten kautta lopulta suoraan eläkkeelle. Sen sijaan työelämän muutokset ovat luoneet uusia työn tekemisen muotoja toistaiseksi voimassaolevan työsuhteen rinnalle.

Toki vakinainen palkkatyö porskuttaa edelleenkin tärkeimpänä työnteon muotona, mutta yhä useampi saa kuitenkin elantonsa lukuisista epätyypillisistä työnmuodoista kuten määräaikaisista tai osa-aikaisista työsuhteista. Perinteisten työsuhteiden katoon on vaikuttanut mm. automaation ja maailmanlaajuisen halpatyökilpailun räjähdysmäinen lisääntyminen etenkin tehdastyössä. Toisaalta kaikki työ ei onneksemme koskaan tule soveltumaan siirrettäväksi halpatyömaihin eikä sitä voida rajaansa enempää automatisoidakaan. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii vaikkapa hoito- ja hoivatyö, jossa monet rutiini- ja mittaustyöt olisivat vallan hyvin automatisoitavissa, mutta robotiikan käyttö on silti vielä lapsenkengissä, eivätkä robotit voi koskaan täysin korvata ihmistä hoitotyön päätöksen teossa ja vuorovaikutuksessa.

robot-2587571_1920

Valitettavasti tässä alati muuttuvassa maailman taloustilanteessa yritykset eivät aina uskalla ottaa riskiä ja palkata vakinaista työntekijä, vaan yrittävät minimoida riskin hyödyntämällä alihankkijoita ja vuokratyövoimaa sekä pidentämällä koeaikoja ja ketjuttamalla pätkätyösuhteita. Pätkätyösuhteellahan tarkoitetaan määräaikaista työsuhdetta, jolle on työsopimuksessa annettu tarkka alkamis- ja loppumisaika. Määräaikaiset työsuhteet ovat tyypillisiä työllistymisen muotoja esimerkiksi kausiluonteisessa työssä tai sijaisuuksissa sekä projektityössä, jota monet korkeasti koulutetut tekevät.

Itse asiassa vajaa viidennes kaikista työsopimuksista on määräaikaisia. Määräaikaisuuksia voi työntekijällä olla useampia peräkkäisiä saman työnantajan leivissä ja tällöin puhutaankin työsopimusten ketjuttamisesta. Missään ei olekaan säädetty sitä, kuinka monta määräaikaista työsopimusta saa tehdä peräkkäin, mutta kun on tehty vähintään kolme peräkkäistä sopimusta peräkanaa, voidaan puhua ketjuttamisesta. Olennaista työnantajan kannalta on, että jokaiselle määräaikaisuudelle tulee olla perusteltu syy, sillä määräaikaisten työsopimusten katsotaan heikentävän muun muassa työntekijän irtisanomissuojaa.

Yleisesti ottaen pätkätöitä tekevät monet korkeasti kouluttautuneet nuoret esimerkiksi tutkimuslaitoksissa ja IT-alalla. Itsekin kuulun juuri tähän ryhmään, sillä koko tähänastinen työurani on koostunut pelkistä ketjutetuista määräaikaisuuksista sekä itseni työllistämisestä henkilökohtaisten apurahojen myötä. Parhaimmillaan pätkätyöt tarjoavat omaan osaamiseensa luottavalle ammattilaiselle mahdollisuuden loistaa omaa kiinnostustaan vastaavassa projektin osassa ja homman tultua valmiiksi tilaisuuden siirtyä taas uuden mielenkiintoisen hankkeen pariin. Pätkätöistä voikin muodostua elämäntapa ja työnteko saattaa muistuttaa tietyllä tapaa yrittäjyyttä.

Toki ainakin itseäni tässä ”yrittäjyydessä” on jo vuosia huolestuttanut työn jatkuvuuden epävarmuus, mikä on vaikeuttanut myös omaa kauaskantoista elämänsuunnittelua, kuten viivästyttänyt oman asunnon hankkimista ja perheen perustamisen ajankohtaa. Ja koska määräaikainen työntekijä luokitellaan monessa tapauksessa tilapäisesti läsnäolevaksi, ovat ylennykset, palkankorotukset ja bonuksetkin jääneet varsin usein saamatta. Pätkätyöläinen ei välttämättä myöskään saa osuuttansa yrityksen koulutusbudjetista, mikä onkin omiaan lisäämään meidän pätkisten tunnetta siitä, että urakehityksemme on nousujohteisuuden sijaan pikemminkin laskeva kuin lehmän häntä.

Toisaalta Sitran tutkimusten mukaan työelämän muutos jatkuu entisestään ja palkkatyö sellaisenaan tullee reilusti vähenemään. Ehkäpä tulevaisuudessa itsensä työllistämiseen esimerkiksi yrittäjyyden tai kevytyrittäjyyden kautta kykenevät yksilöt ovatkin vahvoilla ja selviävät työelämän murroksesta parhaiten. Jo nyt monilla aloilla, esimerkiksi kampaamoissa, työntekijät työskentelevät pääsääntöisesti toiminimillä eli yksityisinä elinkeinonharjoittajina. Lisäksi freelancerina (”friikkuna”) eli vapaana ammattilaisena työskenteleminen on arkipäivää esimerkiksi kulttuuri- ja viestintäaloilla, mutta on lisääntymään päin myös monissa muissa asiantuntijatehtävissä.

Freelancerina toimiminen suo työntekijälle entistä enemmän vapautta mm. etätyön muodossa, mikä puolestaan antaa paremmat mahdollisuudet yhdistää työ- ja perhe-elämä. Freelancerin kannattaa myös harkita kevytyrittäjyyden hyödyntämistä. Kevytyrittäjä ei nimittäin ole varsinainen yrittäjä, sillä hänellä ei ole toiminimeä, vaan hän laskuttaa asiakkaitaan laskutuspalvelun kautta. Tämä melko uusi työmuoto tarjoaakin monelle vaivattoman tavan tehdä päivätyön ohella satunnaisia tilaustöitä tai kokeilla yrittäjyyttä työmuotona, sillä tulevaisuuden työelämässä tarvitaan yhä enemmän yrittäjämäistä asennetta ja työnteon tapaa!
CV-valokuva
Kirjoittaja Sanna Turunen on kroonisesta tiedonjanosta kärsivä biolääketieteen tekniikan tohtori, joka tutkimustyönsä ohessa pyörittää kahdella lapsella, kahdella koiralla ja yhdellä kissalla höystettyä perhearkea ja etsii siinä sivussa urallensa uusia tuulia.

Osaaja pois piilosta – Sannan tarina

Piilo-osaajista saa potkua myös silloin, kun työssäkäyvänä etsii urapolulleen uusia suuntia. Sannan saamista neuvoista tärkein oli ”muista hengittää”. Muihin onnistumistarinoihin voit tutustua täällä.

Mikä sai sinut alunperin kiinnostumaan Piilo-osaajista?

Olen ollut Mothers in Businessin jäsen jo jonkin aikaa, ja somea selatessa bongasin orastavan ajatuksen työnhakuryhmän perustamisesta. Koska tapanani on kurkistaa ensin ja katua sitten, ilmoitin heti olevani kiinnostunut, vaikken ollutkaan aktiivisessa työnhaussa vaan pikemminkin täydessä työnteossa.

Mitä halusit saavuttaa kampanjan avulla?

Piilo-osaajien matkaan lähtiessäni haistelin varovasti uusia uratuulia ja kaipasin kipinää työnhakuun muutaman vuoden tauon jälkeen. Olin jo edellistä työpaikkaa etsiessäni toteuttanut menestyksekkäät työnhakuverkkosivut ja huomannut somen voiman rekrytoinneissa, joten kanavaosaamista enemmän kaipasin samantyyppisessä elämäntilanteessa olevien taustatukea. Toisaalta ajattelin, että voisin ehkä antaa omaa osaamistani jollakin tavalla kampanjan käyttöön.

Miten nämä tavoitteesi toteutuivat?

Sain kaipaamaani kipinää, sparrausta työnhakuun ja supertärkeää tsemppiä haastattelutilanteisiin. Tärkein saamani neuvo oli ”muista hengittää”, joka siivitti menestykseen ja toi minulle uuden, innostavan ja juuri sopivan haastavan työn. Juuri päättyneen vuoden parhaita päätöksiäni oli epävarmuuden sietäminen, työpaikan vaihtaminen ja uusien ura-askeleiden ottaminen mediatalon muuttuvassa portaikossa. Ruuhkaisassa arjessa pieni hengittely tekee kyllä muutenkin ihan hyvää!

Toinen tavoitteeni jäi hieman hetkisen syksyn aikatauluhaasteiden jalkoihin, mutta ainakin annoin vinkkejä tämän sivuston hakukoneoptimointiin ja olin toivottavasti omalta osaltani kannustamassa osaajia pois piilosta. Olen muuten edelleen käytettävissä, jos joku siellä kaipaa pientä tuuppausta vaikkapa henkilöbrändin herättelyyn tai somessa suhailuun! 🙂

Mitä muuta kampanja sinulle antoi?

Kampanja toi uusia tuttavia ja verkostoja sekä (itsestäänselvän) tiedon siitä, että pirkanmaalaisissa pienten lasten äideissä on huikea määrä poweria. Porukassa on positiivista energiaa, käsiä ei turhaan heilutella vaan kurahaalareiden pesun lomassa kehitetään itseä ja aurataan omaa tietä kohti unelmatyötä. On ollut ilo seurata osaajien itsevarmuuden kasvua, verkkoviestinnän taitojen kehittymistä, iloista yhteishenkeä ja toisaalta empaattista suhtautumista työnhaun haastavissa tilanteissa.


Mitä sanoisit Piilo-osaajiin liittymistä vielä harkitseville?

Suosittelen porukkaan liittymistä, vaikket olisi perinteinen ”työtön työnhakija” vaan vaikkapa alanvaihtaja, uutta työtä etsivä tai omaa yritystoimintaa harkitseva. Kampanjaporukasta saat varmasti uusia taitoja, näkökulmia ja aimo annoksen rohkeutta!

Toivotan menestyksekästä uutta vuotta kaikille uutta työtä etsiville! Tästä porukasta saat taatusti uutta potkua piilosta poistumiseen.
sanna_aamulehti
Sanna Saarikangas
 on viestinnän osaaja, työyhteisön penaalin kynien teroittaja ja kolmilapsisen uusperheen äiti. Sanna löysi piilo-osaajana uuden urapolun ja on poistunut piilosta.

 

Oppia ikä kaikki!

Aktiivinen työnhaku opettaa ja vahvistaa monia taitoja, joita tarvitaan elämässä ja työyhteisössä. Tekemällä oppimisen lisäksi haluan osallistua järjestettyihin koulutuksiin ja saada sitä kautta uusia ajatuksia itselle, verkostoitua ja kenties löytää se uusi unelmaduuni. On ollut aivan mahtavaa löytää ja huomata kuinka paljon on ilmaisia webinaareja ja tilaisuuksia, joihin voi kuka tahansa osallistua. Näitä löytyy laaja kattaus eri aloilta monipuolisilla aiheilla. Käyn tässä läpi omia löytöjäni, joista toivottavasti löydät itsellesi mielenkiintoisia foorumeja.

Työnhakua on hyvä aikatauluttaa ja rytmittää, jotta ajatus pysyy kirkkaana ja työnhaussa positiivinen vire yllä. Työelämän hektisyys ei aina anna mahdollisuuksia osallistua erilaisiin webinaareihin tai koulutustilaisuuksiin, vaikka olisi tärkeää pitää yllä omaa osaamistaan. Kehitys menee käsittämätöntä vauhtia eteenpäin ja jatkuva oppiminen on elinehto, kun haluaa pitää kiinni omasta ammattitaidostaan ja kiinnostavuudesta työmarkkinoilla. Työnhaun ohella voi tutustua itselle uusiin asioihin tai vahvistaa jo olemassa olevaa osaamista. Tärkeintä on ymmärtää, että oppimista voi tapahtua ihmisen koko eliniän ajan, jos sille vain antaa mahdollisuuden.

steinar-engeland-128831 mib blogi kuva

Digitalist tarjoilee yhdessä Telian kanssa noin kerran kuukaudessa elämyksellisen aamupäivän. Jokaisella aamupäivällä on oma teemansa, josta puhuvat alansa ammattilaiset. Näistä tapahtumista jokainen löytää oman aiheensa ja kuuntelemalla oman spesialiteettinsa vierestä saa hyvän yleiskatsauksen. Tapahtumaan voi osallistua paikan päällä tai osallistua livestreamin kautta. Twitter näkyvyys on todella hyvä, joten seuraamalla feediä tiedät mistä puhutaan. Parasta kaikessa on, että tallenteet ovat katsottavissa useamman kuukauden. Tälle vahva suositus!

Trainer’s house järjestää tasaisesti hyvä laatuisia ja ajankohtaisia webinaareja. Aiheet ovat kattaneet heidän huippuosaamisen alueita. He ilmoittavat webinaareista ainakin LinkedIn:in ja twitterin kautta. Black Fridayn kunniaksi/johdosta he olivat tehneet hyvän webinaariohjelman koko päivälle. Twitterin kautta #thbf löydät tallenteet.

”Veljekset” Jarkko Sjöman ja Sani Leino pitävät harvemmin mutta sitäkin viihdyttävämpiä webinaareja. Aiheet kattavat myynnin, social selling, henkilöbrändäys, sisältömörkö, you name it. Seuraamalla heitä twitterin tai LinkedIn:in kautta saat paljon ajattelemisen aihetta, selkeitä ohjeita mitä tehdä sekä liidejä mihin kannattaa tutustua. Jos ei jo ole, niin laita seurantaan: @j_sjoman @SaniLeino. Veljesten aiheet ovat tällä hetkellä kuumia. Haluan silti nostaa esille, miten he kohtaavat aina ihmisen ihmisenä. Kykyjensä mukaan he myös auttavat juuri Sinua. By the way, en ole henkilökohtaisesti kumpaakaan tavannut vaan tämä on välittynyt minulle heidän oman sosiaalisen median läsnäolon kautta. Eli voit olla yhtä läsnä verkossa kuin livenä.

Solita Oy:llä on hyviä webinaareja, joiden aiheet kattavasti laajasti eri aihealueita. Sieltä löytää helposti jokainen itselleen kiinnostavaa ja hyödyllistä. Webinaareissa on helppo kysyä lisätietoja ja useasti on saatu tallenne tai esityksen slidet muistin virkistykseksi. Näiden ohella he järjestävät tapahtumia ajankohtaisista aiheista ja niiden tallenteita löydät heidän sivuiltaan. Samalla sivulla on raportteja ja oppaita, joiden avulla voi itseään sivistää.

TAMK ja Pia Hautamäki järjestivät syyskuussa Sales Day 2017, johon he olivat kutsuneet edustavan puhujakaartin. Aamupäivän aikana keskusteltiin myynnin eri elementeistä ja miten myynti on muuttunut. Pia Hautamäessä on niin paljon energiaa ja osaamista, sekä osaava henkilöstö ja organisaatio, että hän laittaa Suomen nousuun myynnillä. Jään mielenkiinnolla odottamaan Sales Day 2018, 9.3.2018. Twitterissä löydät @salesdayTAMK

Kirjoittamatta jäi vielä moni loistava webinaari, podcast ja tilaisuus joita kannattaa seurata, jos on avoin uusille asioille ja kiinnostaville keskusteluille. Satun tietämään, että yksi meistä Piilo-osaajista on löytänyt nykyisen työpaikkansa osallistumalla webinaariin, jota kautta löysi oikean kontaktin! Ikinä ei tiedä mitä saa, kun uskaltaa heittäytyä!

Profiilikuva Hanna Turunen
Kirjoittaja on Hanna Turunen, utelias markkinoinnin ja myynnin osaaja. Aina ihmettelemässä ja kyselemässä uusista asioista, ilmiöistä ja virtauksista. Kolmen lapsen äiti ja ekonomi, joka päivä oppimassa jotain uutta elämästä.