Hoivavastuu kahdesta sukupolvesta antaa tärkeitä käytännön taitoja

Vanhemmuus kehittää ihmisessä monia työelämän kannalta hyödyllisiä taitoja ja ominaisuuksia. Kun hoivattavia on myös toisesta sukupolvesta, vaaditaan melkoista arjen hallintaa. Tähän jälkimmäiseen rooliin olen kuitenkin kasvanut pikkutytöstä lähtien. 1980-luvun puolivälissä aivoverenvuoto vammautti äitini, parhaassa työiässä olleen aktiivisen naisen, loppuiäkseen. Sen jälkeen olen aina tiedostanut olevani tärkeässä roolissa lähimmäiseni arjen mahdollistajana. Kun tulin itse äidiksi kypsällä iällä, mietin omaa äitiyttäni, jaksamistani sekä erilaisia osaamisiani. Huomasin, että työkalupakistani löytyy kokemusta ja käytännön taitoja, joilla on käyttöä niin arjessa kuinammatillisestikin.

Priorisointikyky

Minusta on tullut se tyyppi, joka muistaa lapsen neuvolat, vaatteet, päivähoitoaikataulut, ulkoilut, ruokailut ja pesut. Myös oman äidin laboratorioajat, kotisairaanhoidon käynnit, apteekki- ja kauppa-asiat, ulkoilut ja pesut. Samainen tyyppi yrittää myös kehittää itseään, toimia kiinnostavissa porukoissa, ja muistaa omat ulkoilunsa ja ruokailunsa.

Sen jälkeen muihin asioihin saa riittää “good enough” ja lipsahduksiakin sattuu. Tänä vuonna mielessäni ei ollut edes käynyt uuden ulkohaalarin hankkiminen tyttärelle ennen ensilumia ja talvi yllätti myös autoilijan. Sanotaan suoraan myös
se, että kodissamme on jatkuvasti täysi kaaos lelujen, lehtien, läppäreiden ja koirankarvojen keskellä.

Silti myös työelämässä on hyödyllinen taito pystyä keskittymään olennaiseen ja miettiä tarvitseeko kaikkeen tosiaan panostaa samalla intensiteetillä. Samalla tavoin, kuin olen päättänyt olla miettimättä kotini maton hipsujen asentoa, en myöskään halua viedä ammatillisesti omaa tai muiden aikaa lillukanvarsissa kahlaamiseen. Hoidetaan asiat siinä järjestyksessä, kuin tarpeen on, eikä möyhätä niissä.

Ratkaisukeskeisyys ja asiakaspalvelutaidot

Äidille ilmaantui muutama vuosi sitten hankalasti diagnosoitava verisuonisairaus. Koska meistä kumpikaan ei ole lääketieteen ammattilainen, epäselvän prosessin aikana on ollut pakko opetella avaamaan suunsa, kysellä kyselemästä päästyäänkin ja koettaa miettiä miten hankalasta tilanteesta päästään eteenpäin.

Kovaa kanttia ja puolestapuhujaa tarvitaan, kun lääkärikunta kertoo mielipiteenään, että: “Tämä vaiva taitaa olla lähinnä korvien välissä.” Tsempparia ja eteenpäin katsojaa tarvitaan, kun potilaan oma ilo ja motivaatio alkavat hiipua ammattilaisten kommenttien myötä: “Kuule, ei tätä pystytä parantamaan, kannattaa nyt vain hyväksyä tämä tilanne”.

Olen toiminut työelämässä konsultoivissa rooleissa ja haastavissa projekteissa kaikenlaisten ihmisten kanssa. Paras saamani koulutus niihin on ollut juuri omaisena toimiminen ja tällaisista tilanteista selviäminen. Minulle se ei ole vaihtoehto, että jättäisin asiakkaani tyhjän päälle. Jos en itse pysty häntä auttamaan, koetan etsiä jonkun toisen joka voi ja varmistaa, että ongelmaan löytyy ratkaisu.

Delegointi ja taakan keventäminen

Vuosien vieriessä äitini avuntarve muuttaa muotoaan. Asuinkaupunkimme vanhus- ja vammaispalveluilta olemme aina saaneet tarvitsemamme neuvot, apuvälineet, kotisairaanhoidon, sekä henkilökohtaisen avustajan kodin ulkopuoliseen
asiointiin. Näiden avulla olen pystynyt delegoimaan itseltäni pois asioita, joita joku muukin voi hoitaa.

Toisaalta oma lapseni kasvaa koko ajan ja se mihin hän minua tarvitsee muuttaa myös muotoaan. Voin olla hyvillä mielin kauempanakin kuin metrin päässä, kun isä ja appivanhemmat viettävät omaa laadukasta aikaansa hänen kanssaan.
Luotettava perhepäivähoitaja ja tutut lapset ovat puolestaan arkipäivien sujumisen paras tae. Lapsi on lisäksi iässä, jossa haluaa olla aikuisille avuksi omaan kehitysvaiheeseensa sopivissa asioissa. Sekin apu on tarpeen!

Työelämässäkään kukaan ei tee mitään yksin. Tämä yksinäinen puurtaja on oppinut yhä enemmän tukeutumaan muihin ihmisiin ja kynnykseni “kilauttaa kaverille” on madaltunut. Yhteisöissä toimiminen, avun pyytäminen ja sen antaminen ovat turvanneet energiatasot niinäkin päivinä, kun monet muut asiat ovat niitä vieneet.

Tärkeimpiä taitoja on vaikein tiivistää

Kun joskus tulevaisuudessa mietin näitä ruuhkavuosiani, eräs tilannekuva tiivistää kaiken. Äidin vointi oli väliaikaisesti heikentynyt ja avustin häntä wc:hen. Samaan aikaan taapero opetteli olemaan ilman vaippoja. Hetken aikaa käsissäni oli
tilanne, jossa apua tarvittiin samanaikaisesti: toinen joka osaa, mutta ei pysty – ja toinen joka pystyy, mutta ei osaa.

Hoitovastuu kahdesta sukupolvesta tuo joskus mukanaan tiukkojakin tilanteita, mutta useimmiten on silti parasta mitä voi kuvitella. Olenhan tärkeässä roolissa tuomassa yhteen isoäitiä ja lapsenlasta lähes päivittäin. Molemmat oppivat toisiltaan käsittämättömän arvokkaita asioita pelkästään olemalla toisilleen läsnä.

Jos lapseni oppii auttamaan muita, keskittymään olennaiseen ja kohtelemaan kaikkia samanarvoisesti (koska kaikki ihmiset eivät ole saman näköisiä ja jotkut ehkä kävelevät vähän hassusti), niin ollaan jo hyvin menossa kohti aina tärkeitä ihmissuhde- ja työelämätaitoja.

Valtakunnallista omaishoitajien viikkoa vietetään 26.11.-3.12.2017.

Kirjoitus on julkaistu myös Tampereen seudun omaishoitajien lehden joulunumerossa 2017.

Työpaikan perheystävällisyys on kaikkien etu.

Ansiotyön ja omaishoidon tietopaketti.

Marjaana Jokinen
Kirjoittaja Marjaana Jokinen on anglisti-lingvisti, jonka työminä viihtyy vapaana agenttina informaationhallinnan ja osaamisen kehittämisen risteyksessä. Marjaana löysi kesällä yhteistyökumppanin Piilo-osaajien kautta, eikä malta irtautua mukavasta yhteisöstä vieläkään.

Työnantajamielikuva ratkaisee

Työnantajamielikuvalla tarkoitetaan yrityksen brändiä työnantajana. Esimerkiksi avoimiin asiantuntija- ja esimiestehtäviin on kokemukseni mukaan kaupungista riippuen ollut hakijoita 80-150 henkilöä. Miksi työnantajan tulisi välittää työnantajamielikuvasta, kun työntekijöitä on tulossa kuitenkin jonoksi asti?

Aktiiviset työnhakijat näkevät paljon vaivaa miettiessään miten vakuuttaa työnantajat ja miten myydä omaa osaamistaan. Mikäli yritys haluaa parhaat osaajat joukkoonsa, sen olisi samoin hyvä miettiä, miksi työntekijä valitsisi juuri meidän yrityksen kilpailijan sijaan. Tietyillä aloilla, kuten IT-ala, käydään tällä hetkellä kovaa kilpailua osaavista ammattilaisista ja juuri mielikuva yrityksestä työpaikkana voi ratkaista mihin parhaat työntekijät päätyvät. Työnantajamielikuvaa on hyvä miettiä yrityksen johtotasolla, koska kaikki yritykseen liittyvä viestintä ja informaatio vaikuttavat siihen, millaisena työnantajana nykyiset ja tulevat työntekijät pitävät yritystä.

Toinen syy miksi työnantajamielikuvalla on väliä, on yksinkertaisesti yrityksen asiakkaat. Tyytyväiset ja parhaat työntekijät tuottavat parhaita asiakaskokemuksia. Ennen kuin yritys voi kuunnella asiakasta, kannattaa siis kuunnella työntekijöitä. Kun työntekijän mielikuva työnantajasta on positiivinen, on aidosti hyvän asiakaspalvelun ja asiakaskokemuksen tuottaminen huomattavasti helpompaa.

Myös työnhakijat vievät viestiä työnhakukokemuksesta verkostolleen samoin kuin asiakkaat kertovat omista kokemuksistaan. Jos työnhakuprosessin jälkeen yrityksestä jää negatiivinen mielikuva, se leviää työnhakijan verkoston mukana pitkälle. Jos esimerkiksi 100 työnhakijaa levittää jokainen sanaa kymmenelle tuttavalleen, on kokemus levinnyt 1000 henkilölle, jotka jossain tapauksessa saattavat kaikki olla yrityksen asiakkaita tai ainakin potentiaalisia sellaisia.

Entä miten työnantajamielikuvaa voi kehittää? Kuten todettu, nykyisistä työntekijöistä huolehtiminen on yksi tärkeimmistä työnantajamielikuvaan vaikuttavista tekijöistä. Lisäksi työnhakijan näkökulmasta työnantajamielikuvaan vaikuttavat mm. näkyminen sosiaalisessa ja muussakin mediassa, verkoston kokemukset, työsuhde-edut ja rekrytointiprosessin viestintä. Myös piilo-osaajissa jaamme työnhakukokemuksiamme ja valitettavan usein kuulee puutteita viestinnässä ja työnhakijoiden huomioinnissa.

Osa työnantajista on kuitenkin selvästi huomannut, että työpaikkailmoitukseen kannattaa panostaa. Pelkän tehtävän ja vaatimusten kertomisen lisäksi kannattaa myös kertoa itse yrityksestä ja kulttuurista. Monesti työnantaja hakee tiimiinsä soveltuvaa persoonaa ja sitä kuuluisaa hyvää tyyppiä. Sopivan persoonan löytymistä helpottaa, jos myös yritys antaa oman persoonansa näkyä ilmoituksessa. Itse yritän löytää ilmoituksista ja rivien välistä merkkejä ketteristä ja kehittyvistä yrityksistä, joissa pääsisi tekemään monipuolisia tehtäviä. Lisäksi oman verkostoni kokemukset työnantajasta, tai yrityksestä muuten, ovat avainasemassa, kun muodostan mielikuvaa mihin yritykseen haluaisin töihin.

 

Kuva_Elina JortikkaKirjoittaja Elina Jortikka on käytännönläheinen kauppatieteiden maisteri ja 2-vuotiaan pojan äiti, jonka sydän sykkii asiakaskokemuksille etsiessään seuraavaa askelta työelämän poluilla.

Osaaja pois piilosta – Marin tarina

Mari on jo seitsemäs piilosta poistunut osaaja. Mari sai Piilo-osaajilta tukea ja edusti Piilo-osaajia Ideaparkissa olleessa tapahtumassa.

Mikä sai sinut alunperin kiinnostumaan Piilo-osaajista?

Aikomukseni oli osallistua MiBin työnhakumingleihin, mutta aikataulujen takia en päässyt mukaan. Seurasin kuitenkin minglen FB-tapahtumaa aktiivisesti. Kun huomasin siellä Jaanan idean Piilo-osaajista, innostuin ideasta heti! Olin suunnitellut itselleni työnhakuun liittyvää nettisivua, mutta epäilin sen saamaa näkyvyyttä. Piilo-osaajat oli siis juuri sitä mitä olin ajatellut, mutta suuremmassa mittakaavassa ja suuremmalla näkyvyydellä.

Mitä halusit saavuttaa kampanjan avulla?

Halusin saada työnhakuni näkyväksi ja kasvattaa verkostojani. Arvelin myös saavani vinkkejä ja vertaistukea työnhakuun. Salaa toivoin myös, että kampanjan kautta saisin uusia uramahdollisuuksia.

 

 

Miten nämä tavoitteesi toteutuivat?

LinkedIn verkostoni on kasvanut huimasti ja tätä myötä myös julkaisujen näytöt ovat kasvaneet. Piilo-osaajat on yhteisö, jolta olen saanut kannustusta ja neuvoja.

Mitä muuta kampanja sinulle antoi?

Erilaisia koulutuksia, joista sai paljon ideoita työnhakua ajatellen. Hauskan kuvaussession muiden osaajien kanssa. Olen myös oppinut käyttämään WordPressiä, kun olen ollut yksi Piilo-osaajien blogin päivittäjistä. Viimeisimpänä pääsin Annamaijan kanssa edustamaan Piilo-osaajia Ideaparkkiin Sata tapaa työllistyä tapahtumaan, jossa meillä oli myös puheenvuoro.

Mitä sanoisit Piilo-osaajiin liittymistä vielä harkitseville?

Mitä vielä mietit? Lähde rohkeasti mukaan! Piilo-osaajat on ihana yhteisö missä kaikki tukevat toisiaan ja porukkaan on helppo päästä mukaan.

Älä jää työnhaun kanssa yksin vaan verkostoidu ja suhtaudu tulevaan positiivisesti! Kiitos vielä kaikille Piilo-osaajille tuesta ja kannustuksesta!

mari-tallaKirjoittaja Mari Talla on kahden lapsen äiti, innokas insinööri ja ikuinen opiskelija. Mari löysi uusia tuulia uralleen Piilo-osaajien tukemana ja on poistunut piilosta.

Mielekäs tekeminen luo hyvinvointia

Kokemus oman työn merkityksellisyydestä on yhteydessä parempaan työtehokkuuteen ja työhön sitoutumiseen. Esimerkiksi jatkuva epävarmuus voi aiheuttaa mielekkyyden katoamisen työstä ja miksei muustakin elämästä.  Miksi mielekkyyden lisääminen on niin tärkeää?  Elämä tuntuu kaikella tavalla mielekkäämmältä, jos omalle tekemiselle löytyy aitoa merkityksellisyyttä. Mielekäs tekeminen luo hyvinvointia!

Törmäsin äskettäin uutiseen, jonka mukaan kokemus työn merkityksellisyydestä lisää työtehokkuutta ja työpaikkaan sitoutumista (Jaakko Sahimaan Pro Gradu –tutkielma). Erityisesti yksilön oma kokemus työn merkityksellisyydestä on yhteydessä esimerkiksi parempaan työtehokkuuteen ja sitoutumiseen. Työhyvinvoinnin ammattilaisen mieltä lämmittää se, että nimenomaan työn mielekkyys nostetaan esille, sillä siinä yhdistyy monia hyvän työn ominaisuuksia.

Oman työni kautta olen huomannut monesti, että mielekkäältä tuntuva työ ja toimiva työympäristö lisäävät hyvinvointia ja saavat ihmiset jaksamaan kuormittavissakin tilanteissa. Työssään hyvinvoiva ihminen taas jaksaa suuremmalla todennäköisyydellä panostaa jaksamiseensa ja hyvinvointiinsa myös siviilissä. Kokonaisvaltainen hyvinvointi heijastuu taasen takaisin töihin ja antaa voimavaroja pärjätä muuttuvassa työelämässä. Tästä kaikesta syntyy eräälainen myönteinen kierre.

Tuoreena äitinä ajatukseni puolestaan kiertyivät kotiympyröihin ja siihen, mikä lisää mielekkyyden kokemusta tässä uudessa elämässäni. Mielekkyys syntyy oppimisesta, kasvattamisesta ja yhdessä tekemisestä. Äitiyden myötä oma ajankäyttöni on ainakin parantunut, ja ikuinen vitkastelija saa aina välillä asiat valmiiksi jopa etuajassa. Tehokkuus kasvaa, kun arjen keskellä saa silloin tällöin tehdä jotain itselleen todella mielekästä ja kiinnostavaa. Lyhyistäkin tauoista saa enemmän tehoa irti ja samalla lisää virtaa arjen muuhun tekemiseen ja olemiseen.

light-1283795_1920

Vauvan kolmen vartin päiväunien aikana ehtii aina välillä lukea luvun kirjasta, katsoa webinaarin tai kutoa rauhassa pätkän villatakkia. Tällaisesta tehokkuudesta sitä vain unelmoi opiskeluaikana! En toki ole muuttunut ylisuorittajaksi vaan tasaisemmaksi tekijäksi, joka ei aina unohdu tuntikausiksi pohtimaan omiaan. Elämässä on nyt monta mielekästä osa-aluetta, tai ainakin elämä tuntuu (ainakin välillä) eri tavalla mielekkäältä huonosti nukuttujen öiden ja kaurapuuron välissä. Toivottavasti työelämään paluun jälkeen saan tehdä mielekästä ja  kiinnostavaa työtä, sellaista työtä jolla on oikeasti tarkoitusta, ja joka auttaa hyvinvoinnin myönteisen kierteen synnyssä.

Merkityksellisyyden kokemus tuo lisäarvoa niin yksilölle kuin koko yhteiskunnallekin, koska mielekkyys lisää hyvinvointia. Merkityksellisiä asioita kannattaa etsiä ja vaalia ja niistä kannattaa pitää kiinni työelämässä mutta myös siviilissä!

selfp

selfp


Kirjoittaja
Hanna-Leena Myllärinen on tamperelaistunut valtiotieteilijä ja intohimoinen käsityöharrastaja, jonka mielestä virheitä tekemätön ihminen ei ole uskaltanut kokeilla uusia asioita.

Kun työstä tulee harrastus

Moni meistä tuntee jonkun, joka on voinut tehdä rakkaasta harrastuksesta itselleen unelmien työn. Intohimoinen joogi on perustanut oman joogakoulun tai vuosikausien judoharrastus ja vapaaehtoistyö muuttunut seuran lajipäällikön tehtäviksi. Mutta entäpä, jos jostain työtehtävästä tulee harrastus?

Minä harrastan asiakaskokemuksia. Metsästän erityisesti niitä hyviä, odotukset ylittäviä hetkiä, jolloin asiakas on tuntenut olevansa erityisen hurmaavan palvelun äärellä. Kaikki sai alkunsa opinnoistani ja opinnäytetyöstäni, jossa pureuduin asiakaspalvelun syvimpään olemukseen ja niihin syihin, jotka ovat erinomaisen asiakaspalvelun toteutumisen tiellä. Olen itsekin kulkenut kivisen tien asiakaspalvelun polulla. Oivallus siitä kuinka teen sekä omasta että työyhteisöni työpäivästä monin verroin kevyemmän ja hauskemman, oli erityisen silmiä avaavaa.

Mutta niihin asiakaskokemuksiin…. Aluksi kirjoitin blogiini asiakaspalvelukokemuksistani ja –havainnoistani ihan jokapäiväisessä arkisessa elämässä; mietin miksi pitseriakäynti lasten kanssa tuntui juuri tällä kertaa erityisen kivalta tai hämmästelin ison tavarataloketjun asiakaspalautepisteen kynättömyyttä ja paperittomuutta. Odotukset ylittävän palvelun kohdalla muistin kertoa asiasta myös somessa ja merkitsin kirjoitukset aihetunnisteella #hurmaushetkiä. Yhä useammin kirjoitukseni kääntyivät kuitenkin kehitysehdotuksiksi. Niitä hurmaavia kokemuksia ei vain syntynyt tarpeeksi usein. Älkääkä käsittäkö väärin; kohtaan pääsääntöisesti hyvää asiakaspalvelua, mutta että hurmaavaa – liian harvoin, ainakin blogin aiheiksi asti.

asiakaspalvelu2

Aloitin etsimään systemaattisesti muidenkin hyviä kokemuksia. Aihetunniste #asiakaskokemus kattaa sekä Facebookissa että Twitterissä paljon erilaisia kirjoituksia, joista valtaosa on negatiivissävytteisiä tai suorastaan reklamaatioita.

Aika-ajoin törmään kuitenkin kiittäviin twiitteihin tai postauksiin, joissa joku taho saa ansaitsemaansa huomiota ja hehkutusta. Koska hurmaamiset eivät leviä kaikkien korviin samalla tavoin kuin kurjat kokemukset, linkkasin löytämiäni kehuja Hurmaushetkiä Facebook-sivustolleni.

Mitä minä tästä saan? Minulle tulee hyvä mieli kun saan lukea onnistuneista asiakaskokemuksista. Sivustolle linkkaaminen toimii myös muistiinpanoina, joita voin käyttää esimerkkeinä päästessäni jauhamaan ja mässäilemään asiakaspalvelun hurmaushetkillä joko omalla työpaikallani tai muiden palvelujen kehittämisestä kiinnostuneiden kollegoiden ja kouluttajien kanssa.

Ammattimaisesti hyviä asiakaskokemuksia jakaa kokemuksia.fi. Vertaissuosittelu on tutkitusti erittäin merkityksellinen ostopäätösten johdattelija. Spontaani twiitti tai Face-postaus ainakin vaikuttaa aidolta ja uskottavalta ja niihin on helppo samaistua. Kun näitä positiivisia kokemuksia voi tarkastella ja etsiä yhdeltä sivustolta, saattaa kuka tahansa löytää tarvitsemansa vinkin joko todelliseen tai vielä tunnistamattomaan tarpeeseen. Viimeisimpänä, mutta ei vähäisimpänä motivaattorina toimii hurmaavan palvelun tuottanut yritys ja sen ansaitsema huomio. Voisiko loistavan yrityksen toiminnan jatkumisen varmistaa tai säilymistä ainakin edistää sillä, että kertoo siitä muille? Kaikkien yritysten ei edes tarvitse mainostaa muilla keinoin loistavasti toimivan puskaradion ansiosta.

Kannustan teitä kaikkia kertomaan muillekin kohdatessanne mahtavaa palvelua. Lisää aihetunniste #hurmaushetkiä ja linkkaan kokemuksesi eteenpäin. Koska hurmaaminen on vaan niin hurmaavaa.

sydänsydän

 

 

 

 

Riina_kuva
Kirjoittaja Riina Michelsson on asiakaspalvelun ammattilainen ja kahden alle kouluikäisen lapsen äiti, joka kerää vapaa-aikanaankin mahtavia asiakaskokemuksia #hurmaushetkiä –sivustolleen ja etsii samalla uusia ammatillisia haasteita. Riina inspiroituu palvelukokemuksista ja ihmisistä niiden parissa.