Puoli vuotta Piilo-osaajia

On kulunut puoli vuotta siitä, kun Piilo-osaajat.com sivu julkaistiin ja kupliva kampanjamme potkaistiin käyntiin. Puoli vuotta upeita osaajia, mielettömiä persoonia ja saavikaupalla positiivista energiaa. Mutta mitä kaikkea siihen puoleen vuoteen onkaan todella mahtunut?

Kampanja lanseerattiin toukokuun 19. päivä ja sen jälkeen Piilo-osaajat.com sivustolla on vieraillut lähes 11.000 ihmistä kerryttäen kokonaisuudessaan lähes 25.000 sivulatausta. Huikea määrä! Kun kampanjaa lähdettiin tekemään, tuskin kenelläkään kävi mielessä, mihin se meitä vielä vie. Henkilökohtaisesti olen rehellisen yllättynyt, hämmästyneen hämilläni ja jokaikinen päivä ylpeä tästä yhteisöstä, joka ei lymyile piilossa vaan yhdessä tekemällä nostaa sen tärkeimmän pöydälle: osaamisen, oman ja toistensa.

piilo-osaajat

Kuva: Studio Torkkeli Oy / Laura Tammisto

Puolessa vuodessa osaajajoukkoomme on liittynyt 18 osaajaa. Heistä kuusi on kampanjan aikana löytänyt seuraavan askeleensa urallaan. Tarinoita onnistumisista ja ajatuksia kampanjasta ja sen hyödyistä löydät täältä. Tiesitkö, että suurin osa heistä on edelleen aktiivinen osa joukkoamme? He ovat edelleen joukossamme tsemppaamassa ja tukemassa niitä, jotka vielä etsivät sitä omaa seuravaa askeltaan. Omat tukijoukkomme!

Entäs se blogi sitten? Kaikkien aikojen ensimmäinen blogikirjoitus oli Jaanan vinkit Upeaan uraan. Sen jälkeen blogipostauksia on julkaistu yhteensä 47 kappaletta! Näiden joukosta luetuin on ollut Piilotyöpaikasta unelmaduuniksi, joka kertoo Suvi ”Sunnu” Melakosken tarinan siitä, kuinka se oma unelmaduuni lopulta löytyi. Enkä ihmettele, että juuri tämä pitää sitä kirkasta ykkössijaa, sillä kukapa meistä ei haluaisi löytää sitä unelmaduuniaan!

Olemme viihtyneet vapaamuotoisemmin nauttien hyvästä ruuasta ja ennen kaikkea seurasta. Sen lisäksi olemme saanet mahdollisuuden järjestää yhteisöllemme useita mielenkiintoisia tapahtumia ja koulutuksia, joista kohokohtana mainittakoon Unelmien työnhakupäivä, joka järjestettiin Tampereella yhteistyössä Uratehtaan ja Trestartin kanssa. Kiitos jokaiselle, joka on omalla panoksellaan mahdollistanut nämä tapahtumat!

Eikä tämä jää tähän, tietä kuljettu vasta alku!

Seuraavan kerran pääset muuten moikkaamaan meitä 2. marraskuuta Lempäälän Ideaparkissa järjestävässä Sata tapaa työllistyä -verkostoitumistapahtumassa, nähdääkö siellä?

MIB3PROF_010_elinaKirjoittaja Elina Pahta on Piilo-osaajat projektin toinen vetäjä, taloushallinnon moni-osaaja, uusperheen koordinaattori ja ikuinen innostuja.

 

 

Haluan multitaskata!

Tutkimusten mukaan multitaskaus on vaarallista, mutta monessa työssä tehtävänkuva on täynnä sälää. Jokapaikanhöylänä voi viihtyä, kun omaksuu keinoja hallita ja rajata sekalaista työlistaa.

En osu mihinkään tittelilokeroon, en tottele tiettyä ammattinimikettä. Olen ollut muun muassa toimittaja, tuottaja ja toiminnanjohtaja. Kun nyt syksyllä aloittelin työnhakua perhevapaan jälkeen, minun oli pakko alkaa muotoilla omaa osaamista johonkin boksiin.

Keksin itselleni moton: ”Sitä, tätä ja tuota – kokonaisuus kasassa!” Ja hoksasin, että monipuolisuus on valttini ja multitaskaus olennaisin taitoni.

Hups. Multitaskaus ei ole kovin hyvässä maineessa. Esimerkiksi MiB ry:n morning clubilla puhuttiin hiljattain stressistä ja palautumisesta ruuhkavuosissa. Puhuja Henna Salonius Moodmetriciltä huomautti, että multitaskaajan älykkyysosamäärä voi pudota hetkellisesti jopa 8-vuotiaan tasolle.

Googlasin hieman lisää:

–       Multitaskaaminen väsyttää ja lisää stressiä.
–       Keskittymiskyky huononee.
–       Multitaskaaminen kuluttaa aivoista glukoosia ennätysvauhtia.
–       Työn laatu kärsii.
–       Stressi kasvaa.

Totta, multitaskaaminen on vaarallista. En esimerkiksi suosittele kännykänkäyttöä autolla ajaessa. Enkä pysty lukemaan kirjaa ja katsomaan televisiota yhtä aikaa, jos haluan pysyä molemmissa todella kärryillä.

Mutta osittain haluan kyllä nostaa multitaskaamisen mainetta. Nimittäin sellaisen multitaskaamisen, jossa vaihdetaan työtehtävästä toiseen nopeasti, tehokkaasti ja fiksusti.

Silppuhommissa mielellään

On paljon titteleitä – muun muassa koordinaattori, assistentti, manageri, toiminnanjohtaja – jotka eivät välttämättä sinänsä kerro mitään mutta ne voivat pitää sisällään lähes mitä tahansa kahvinkeiton ja strategisen kipparoinnin välillä. Ja tehtävänkuvauksia, jotka hengästyttävät jo luettuina.

Haetaan siis jokapaikanhöylää. Ja joillekin se sopii, esimerkiksi minulle.

workshop-worked-sawing

Nautin siitä, että minulla on monta projektia meneillään. Työpäiväni ovat olleet esimerkiksi tällaista poukkoilua: kokouksia, muistioita, tiedottamista, meilejä, laskuja, some-päivityksiä, suunnitelmia, tilauksia, budjetteja, puheluita ynnä muuta…

Moni on sanonut, ettei pystyisi samaan. Ymmärrän. Mutta olen tehnyt tästä silpputyömallista itselleni toimivan.

Keskity, rajaa, tauota

Silppuhommat onnistuvat, koska osaan rajata fokukseni ja suljen häiriötekijät. Nopea hahmotuskyky ja hyvä muisti auttavat. Tehokas draivi tuo jopa nautintoa.

Vaikka sälää olisi työlistalla paljon, keskityn jokaiseen asiaan kunnolla vuorollaan, oli sen kesto 2, 20 tai 200 minuuttia.

En tsekkaa meilejä minuutin välein (eikä kännykkään tule niistä ilmoituksia), en selaile somea sivusilmällä tärkeässä palaverissa, en ole aina tavoitettavissa.

Kyllä, sälätyöntekijällä pää on täynnä sälää. Mutta laitan sälää aisoihin, kirjoitan listoja, teen itseni kanssa pitäviä sopimuksia siitä, missä järjestyksessä ja millä aikataululla mitäkin pakerran.

En keskeytä meneillään olevaa hommaa milloin minkäkin mieleenjuolahduksen takia. (Jos pongahtava ajatus on tärkeä, kirjoitan sen nopeasti ylös ja jatkan.)

Ja tauot, ne ovat huipputärkeitä. Lounaalla jutellaan ihan muusta kuin töistä, kahvitauolla oikaistaan vaikka hetkeksi sohvalle – eikä tehdä yhtään mitään.

Lisätietoa:

http://uusikaiku.valtiokonttori.fi/tutkija-henna-salonius-tunnista-tunteet-tuottavuuden-voimavarana/

https://hidastaelamaa.fi/2015/10/miten-multitaskaus-vaikuttaa-tyotehoosi/

https://anna.fi/lifestyle/tyo-ja-raha/oikeasti-tehokkaat-ihmiset-eivat-multitaskaa-monotaskaaminen-parantaa-tyon-laatua-vahentaa-stressia/

 

IMG_5362
Kirjoittaja Sinikka Tierna on multitaskaava viestijä ja tuottaja, joka tykkää hupsuttelusta, järjestyksestä ja listojen tekemisestä, nauttii tässä-ja-nyt-fiiliksestä taaperoarjessa ja tavoittelee työssään positiivista flow’ta.

Resilienssi työnhaussa – joustava työnhakija keskittyy mahdollisuuksiin

Miksi jotkut henkilöt tai työyhteisöt näyttävät selviävän helposti odottamattomista haasteista ja jopa kehittävän toimintaansa samalla? Kannattaa tutustua resilienssin eli palautumiskyvyn käsitteeseen. Työnhaussa on paljon mahdollisuuksia mutta myös epävarmuutta ja joskus jopa pettymyksiä, joten siinä tarvitaan joustavuutta ja sinnikkyyttä.

Resilienssi on ihmisten ja yhteisöjen kykyä kohdata haasteita, pettymyksiä ja palautua niistä. Resilienssiin liitetään yleensä määreet joustavuus, kimmoisuus, muutosjoustavuus ja palautumiskyky. Sinnikkyyttä ja palautumiskykyä voi vahvistaa ylläpitämällä myönteisen elämänasenteen.  Lisää resilienssistä voi lukea esimerkiksi TTL:n sivuilta tai täältä.

Resilientti henkilö on sinnikäs ja hän pystyy ylläpitämään myönteisen elämänasenteen vastoinkäymisistä huolimatta. Resilientti henkilö pystyy näkemään tilanteen positiiviset puolet ja osaa myös suhteuttaa asiat ja vastoinkäymiset oikeaan mittakaavaan. On tärkeää nähdä itsensä onnistujana ja luoda tilanteita, joissa saa onnistumisen kokemuksia.

Kun vuosia sitten törmäsin ensimmäisen kerran resilienssin käsitteeseen, niin ihmettelin ensin voiko tälläinen asia olla edes tärkeä. Mutta sitten tajusin, että resilienssi vaikuttaa hyvin moneen asiaan ja päätin aktiivisesti kehittää omaa joustavuuttani ja kykyä ponnahtaa takaisin pienistä tai suurista vastoinkäymisistä. Ihaillen seuraan ratkaisukeskeisiä ja tarmokkaita ihmisiä ja työyhteisöjä, jotka kaikissa tilanteissa pitävät myös toiminnan kehittämisen mielessä.

Miksi resilienssillä sitten on merkitystä työnhaussa? Eikös työnhaussa ole kyse taidoista, tiedoista ja kontakteista? Työnhaku nimenomaan on muutosta, haasteita, epävarmuutta ja loputtomia mahdollisuuksia. Työnhaussa etsitään parhaiten omiin kykyihin sopivaa työpaikkaa lukuisten vaihtoehtojen joukosta. Mutta aina rekrytointiprosessit eivät suju kuten olettaisi, haettava tehtävän profiili voi vaikka muuttua kesken kaiken tai yritys ei pidä tärkeänä informoida hakijoita esim. haun eri vaiheista tai edes rekrypäätöksestä. Sopivaa tilaisuutta voi joutua etsimään ja miettimään omaakin osaamista uudella tavalla.

air-84665_1920

Pettymykset voivat lannistaa ja saada varovaiseksi. Kaikkiin tilanteisiin ei voi varautua ennakolta joten on hyvä kehittää omaa joustavuuttaan ja palautumiskykyään. Hyvä itsetunto ja resilienssi kulkevat käsi kädessä. Resilienssi kertoo hyvästä itsetunnosta, itsetuntemuksesta, joustavuudesta ja kyvystä selviytyä. Resilientti henkilö kykenee jatkamaan eteenpäin ja kohtaamaan uusia haasteita ja luottamaan siihen, että elämä kantaa vaikeuksista huolimatta.

Olen työskennellyt useita vuosia työkykyyn liittyvien asioiden parissa ja siinä  työssä olen konkreettisesti huomannut, että ihmisillä on hyvin erilaisia tapoja sietää pettymyksiä työelämässä tai reagoida esim. vakavaan sairastumiseen. Jotkut käsittelevät tilanteen hyvin ratkaisukeskeisesti, ottavat esim. ammattiapua vastaan ja suuntaavat hyvin pian ajatuksensa  elämässä eteenpäin. Toiset taas jäävät junnaamaan enemmän paikoilleen ja pahimmillaan tilanne aiheuttaa katkeruuden tunnetta.

Muuttuvassa työelämässä tarvitaan resilienssiä ja työyhteisöissä pitää yhdessä keskustella esimerkiksi miten selvitään työn ongelmatilanteista. Työyhteisön toimintatavat vaikuttavat voimakkaasi myös yksilön tapaan käsitellä asioita. Käytännön työelämässä resilienssi tarkoittaa sitä, että työyhteisö pystyy palautumaan toimintakykyiseksi häiriötilanteen tai odottamattoman kriisin jälkeen. Resilienssin kehittäminen helpottaa sopeutumista työelämän muutostilanteisiin.

Eteenpäinkatsova ja aktiivisesti kehittyvä työyhteisö myös lisää työssä jaksamista, koska ongelmatilanteita voidaan lähestyä ongelmanratkaisun kautta kehittämisnäkökulma mielessä. Työyhteisö voi kehittää  toimintaansa ja seuraavalla kerralla odottamaton kriisitilanne ei enää sekoitakaan pakkaa. Sellaisessa työyhteisössä haluan olla mukana!

Resiliessiä voi ja kannattaa opetella! Kaikki lähtee itsetuntemuksesta ja terve itsetunto auttaa ponnahtamaan takaisin. Olen tehnyt tietoisen päätöksen yrittää kehittää omaa palautumiskykyäni ja haastaa itseni kohtaamaan uutta. Välillä toki märehdin menneitä mutta hyvin pian suuntaan energiani tulevaisuuteen. Joten rohkeasti kohti uusia haasteita ja kokeilemaan tapoja tehdä asioita. Kannattaa pitää mieli suunnattuna eteenpäin ja myös haastaa itseään rohkeasti kohtaamaan uutta. Mauno Koivistoa lainatakseni ”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin”.

selfp


Kirjoittaja
Hanna-Leena Myllärinen on tamperelaistunut valtiotieteilijä ja intohimoinen käsityöharrastaja, jonka mielestä virheitä tekemätön ihminen ei ole uskaltanut kokeilla uusia asioita.

Synkkaako vai sakkaako? – Itsetuntemuksen kautta yhteistyöhön

Yhden henkilön kanssa asiat sujuvat, ymmärrätte toisianne puolesta sanasta ja jaatte yhteisen käsityksen lähes kaikesta. Toisen kanssa taas tuntuu, että olette kuin eri planeetoilta – ette ymmärrä toistenne näkemyksiä ja toimintatapoja, ja välillänne syntyy usein väärinkäsityksiä ja kitkaa. Voisiko yhteistyötä helpottaa paremman itsetuntemuksen avulla?

Itsetuntemusta voi parantaa esimerkiksi erilaisten persoonallisuustestien ja vahvuusanalyysien avulla. Minulla oli ilo osallistua viime viikolla Luontaiset taipumukset -demovalmennukseen, jossa Jari Saarenpää perehdytti Luontaiset taipumukset -analyysiin. Analyysi antaa tietoa paitsi luontaisista vahvuuksistamme ja omasta erilaisuudestamme muihin verrattuna mutta myös heikommin kehittyneistä osa-alueistamme. Mallin perusidean on kehittänyt sveitsiläinen psykiatri Carl Gustav Jung. Mallissa käsitellään neljää ulottuvuutta, joissa kaikissa on kaksi vaihtoehtoa. Näistä vaihtoehdoista jompikumpi on jokaiselle ihmiselle luontaisempi. Näistä saadaan yhdisteltyä 16 eri tyyppiä, joilla kullakin on oma luontainen tapansa ennen kaikkea suunnata huomiotaan ja reagoida erilaisiin asioihin. Taipumukset vaikuttavat esimerkiksi oppimistyyliin, kiinnostuksen kohteisiin, päätöksentekoon ja käyttäytymiseen stressaavassa tilanteessa.

Vahvuuksiaan kannattaa hyödyntää ja kehittää, mutta myös heikommin kehittyneitä osa-alueita voi tietoisesti vahvistaa.

climate-kic-350836

Omien toimintatapojen tunnistaminen, pohtiminen ja hyväksyminen osaksi omaa persoonaa lisää itsetuntemusta ja auttaa ymmärtämään, mistä joidenkin tilanteiden helppous ja toisaalta kuormittavuus voi kummuta. Asioiden tekeminen omia vahvuuksia hyödyntäen itselle suotuisissa olosuhteissa kuluttaa voimavaroja huomattavasti vähemmän kuin puurtaminen omaa luontaista tyyliä vastaan. Vahvuuksiaan kannattaa hyödyntää ja kehittää, mutta myös heikommin kehittyneitä osa-alueita voi tietoisesti vahvistaa. Jos esimerkiksi tietää luontaisesti suhtautuvansa epäileväisesti uusiin asioihin ja muutoksiin, voi tietoisesti pyrkiä asennoitumaan avoimemmin ja liittämään niihin positiivisia mielikuvia ja ajatuksia.

Jos oma luontainen tapamme ajatella ja toimia on hyvin erilainen kuin vaikkapa työkaverilla, voi sujuva yhteistyö ja kommunikointi olla haastavaa. Toisen erilainen tyyli voi hämmentää ja jopa ärsyttää. Yhdessä työskentelyä helpottaa, kun tiedostaa ja hyväksyy erilaiset ajattelu- ja toimintatyylit. Siinä missä järjestelmällinen henkilö tekee tarkan ja suoraviivaisen suunnitelman ja noudattaa sitä, voi spontaanimpi kollega jättää koko suunnitelman tekemättä – ainakaan turhan tarkasti. Hän tekee yhden asian silloin, toisen tuolloin saaden homman valmiiksi nippa nappa ajoissa tai ehkä hiukan myöhemmin. Lopputulos voi olla aivan yhtä hyvä. Vastaavasti käytännöllisesti asioita hahmottava henkilö poimii uudesta asiasta ensin yksityiskohtia, joiden kautta alkaa rakentaa kokonaisuutta. Intuitiivisemmin tietoa hankkiva taas katsoo ensin kokonaisuutta eikä ole niinkään kiinnostunut yksityiskohdista.

Yhdessä työskentelyä helpottaa, kun tiedostaa ja hyväksyy erilaiset ajattelu- ja toimintatyylit.

Esimiehille erilaisten tyylien tiedostaminen ja tunnistaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä. Erilaiset luontaiset taipumukset tunnistava esimies voi tarjoilla palautteen, kiitoksen ja rakentavan kritiikin alaiselleen sopivalla tyylillä. Alaisten hyvä tunteminen mahdollistaa myös esimerkiksi herkkyyden tunnistaa tiettyjä stressin tunnusmerkkejä, jolloin esimies voi puuttua tilanteeseen riittävän ajoissa.

Valmennuksen lopulla kaikki Luontaiset taipumukset -demovalmennukseen osallistuneet saivat omat tuloksensa, jotka perustuivat ennakkoon tehtyyn kyselyyn. Olin vuosia aiemmin tehnyt opintojeni puitteissa samaan Jungin teoriaan pohjautuvan MBTI-testin ja siihen liittyviä ryhmätehtäviä, joten minulla oli jo jonkinlainen käsitys omista taipumuksistani. Koin kuitenkin hyvin hedelmällisenä pohtia näitä asioita nyt uudelleen hyvin erilaisessa elämäntilanteessa. Analyysin perusteella minua kuvaa nimitys Huolehtija, kun puhutaan ajattelun ja toiminnan suuntautumisesta. Johtamistyylini taas on Organisoija. Voin allekirjoittaa molemmat kuvaukset täysin ja löydän muutenkin analyysista hämmästyttävän tarkkoja kuvauksia itsestäni. Monet asiat kolahtivat nyt aivan eri tavalla verrattuna kymmenen vuotta nuorempaan minään.

Parantuneen itsetuntemuksen avulla on varmasti helpompaa ymmärtää omaa reagointia erilaisissa tilanteissa, sekä tunnistaa ja löytää itselle sopivia työrooleja. Näiden oivallusten siivittämänä on  hyvä lähteä luovimaan kohti unelmatyötä – sitä joka on juuri minulle sopiva.

Lue lisää täältä: www.luontaisettaipumukset.fi 
Vahvuudet työllistymisen ja urasuunnittelun voimavarana, Anu Vaaraniemi

valmis_kuva_2


Kirjoittaja Anu Tengvall on valoisa persoona, ekonomi ja kolmen lapsen äiti, joka haluaa jatkossa keskittyä numeroiden sijaan ihmisiin.

Kuvat: Nathan Dumlao/Unsplash ja Climate KIC/Unsplash

 

Työnhaun ei tarvitse olla yksinäistä puuhaa

Työelämän murroksesta puhutaan paljon. Toisaalta työelämä on monissa paikoissa – ainakin asiantuntijatehtävissä – joustavampaa kuin ennen, mikä on ehdottomasti muutos parempaan. Kuitenkin samaan aikaan tuntuu, että vallalla on kohtaanto-ongelma työhakijoiden ja yritysten välillä. On nurinkurista, että monet rekryalan ammattilaisetkin neuvovat suoraan, että jo työsuhteessa olevan on helpompi työllistyä kuin työttömän työnhakijan. Työttömyyttä karsastetaan yhä ja sitä leimaa monesti häpeä.

Piilo-osaajat työnhaun apuna

Piilo-osaajat haluaa karistaa pois tuon negatiivisen leiman! Osaaminen ja ammattitaito eivät lakkaa olemasta, vaikka työsuhde päättyisikin. Me haluamme nostaa esille tätä huikeaa osaamista, joka on vapailla markkinoilla. Kuka ehtii napata nämä mahtavat osaajat itselleen ensin?

Toisaalta haluamme kirkastaa myös työnhakijoille ja ammattilaisille itselleen, miten moninaista jokaisen osaaminen on. Työelämässä arvostettavia työelämätaitoja kartutetaan jatkuvasti työsuhteiden ulkopuolella: harrastuksissa, vapaaehtois- tai luottamustoimissa, ja jopa perhesuhteissa.Yhä enemmän työnantajat ja rekrytoijat arvostavat näitä taitoja, mikä on erittäin positiivinen trendi työelämässä.

Miten omaa osaamistaan työnhakijana voisi kehittää?

Työnhakutaidoista löytyy monenlaista vinkkiä. Ehkä tärkeimpänä itse koemmesen oman tavan löytämisen ja aktiivisuuden ylläpitämisen. Valitse ne tavat, jotka sinulle toimivat parhaiten: käy tapahtumissa ja tilaisuuksissa, lähesty kiinnostavia yrityksiä tai rekrytoijia puhelimitse, ehdottele kahvihetkiä, verkostoidu verkossa erilaisilla some-sivustoilla.

Jos nämä tuntuvat hankalilta, pyydä apua esim. liitostasi, kaupunkisi toimijoilta tai vaikka rekryalan yrityksistä. Työnhakijoille on paljon tarjolla sparrausta, kunhan sitä rohkaistuu hyödyntämään.

Tärkeää on myös pyytää neuvoa ja palautetta, sekä muilta työnhakijoilta, uravalmentajilta tai työnhaun ohjaajilta, kuin myös hakemiesi työpaikkojen rekrytoivilta henkilöiltä. Näin voit kehittyä paremmaksi työnhaussa – hakudokumenttien, haastattelujen ja osaamisesi esille tuomisen suhteen.

Suunnittele työnhakusi

Työnhaussa kannattaa myös tehdä itselleen jonkinlainen suunnitelma; Mitä tavoittelen, millä aikajänteellä, sekä mitä keinoja ja vaihtoehtoisia väyliä sen saavuttamiseksi on olemassa? Älä jumitu vain selaamaan avoimia työpaikkoja, vaan kartoita ja lähesty kiinnostavia yrityksiä, tutustu paikalliseen koulutustarjontaan (työttömille on monesti ilmaisia koulutuksia tarjolla) ja ole ylipäätään ole avoin omasta työnhaustasi.

Hyödynnä kaikki tuttusi ja käyttämäsi kanavat – erityisesti somessa – mutta älä toitota pelkästään etsiväsi töitä. Tee oma osaamisesi ja ammattitaitosi näkyväksi osallistumalla ammatillesi sopivilla foorumeilla keskusteluihin. Näin lisäät myös omaa löydettävyyttäsi.

Yhteisöllistä työnhakua

Työnhaku on monesti yksinäistä puuhaa. Se Voi olla puuduttavaa, kirjoittaa aina vain uusia ja uusia hakemuksia. Varmasti se on tunteikasta ja kuluttavaa, asettaa itsensä kerta toisensa jälkeen alttiiksi toiveille, odotuksille ja valitettavan usein myös uusille pettymyksille.

Piilo-osaajilla haluamme tuoda työnhakuun yhteisöllisyyttä, keskinäistä auttamista ja tsemppaamista. Tahdomme nostaa esille osaamisen ja osaajien monipuolisuutta sekä vahvistaa jokaisen osaajan omaa ammatti-identiteettiä ja luottoa omaan osaamiseen.

Jaana ja Elina

Elina Pahta

Jaana Saramies

Elina Pahta ja Jaana Saramies ovat tehoduo ja naiset Piilo-osaajien takana, vastaten kampanjan suunnittelusta ja toteutuksesta.

Kirjoituksen alkuperäinen julkaisu Työkyöpeli -blogissa

Kuva: Studio Torkkeli Oy / Laura Tammisto