Aarrekartta uran suunnittelussa

Kolme vuotta sitten valmistuessani havahduin pohtimaan tulevaa uraani ja sen tavoitteita. Mari kirjoitti taannoin unelmien työpaikasta, mutta millainen on unelmien työura?

Ajatus jäi kytemään takaraivoon ja palasin siihen taas viime kesänä, kun palasin työnhaun pariin. Millaisen työuran tahdon tehdä? Mitä tavoitteita, unelmia ja päämääriä tahdon saavuttaa? Millaisen jäljen tahdon jättää omalla panoksellani yhteiskuntaan, työmarkkinoihin, työpaikoilleni ja kollegoihini? Miten ura saa vaikuttaa minuun ja perheeseeni? Valtava määrä kysymyksiä! Ja näihin kysymyksiin on onneksi olemassa vastauksia jo Jaanan blogitekstissä. Mutta vaikkei uraa ja elämää voi täysin suunnitella, niin unelmoida voi.

dariusz-sankowski-56725.jpg

Uskon siihen, että pitää elää hetkessä ja tehdä asioita, jotka kulloinkin tuntuvat hyvältä. Samalla kaipaan kuitenkin jotain suuria linjoja, päämääriä ja etappeja. Matka on tärkeämpi kuin lopputulos, mutta voisiko matka olla hauskempi ja merkityksellisempi, kun sitä olisi edes vähän pohtinut etukäteen. Löysin tänä kesänä avukseni Aarrekartta-ajatuksen.

Aarrekarttaan – tai useampaan, sillä niitä voi olla niin monta kuin tahtoo – voi kerätä kaikki tulevaisuuteen liittyvät unelmat ja tavoitteet visuaalisesti esille. Ne voivat olla hyvin tarkkoja ja helposti mitattavia tai liittyä tunne-elämään ja henkiseen hyvinvointiin. Ja kun sen aika on, aarrekarttaa päivitetään tai tehdään uusi.

  • Aluksi määritellään omat unelmat ja haaveet. Kaikki! Tälle kannattaa antaa aikaa, käydä rauhassa kaikki elämän osa-alueet läpi ja antaa kaikkein villeimpienkin unelmien päästä paperille.
  • Kun unelmat on listattu, niitä kannattaa kerätä tietyn teeman ympärille ja miettiä, tahtooko tehdä yhden vai useamman aarrekartan. Ehkä yksi kartta voisi liittyä elämänlaatuun, yksi uraan ja yksi vaikka vaatekaappiin.
  • Tämän jälkeen aloitetaan aarrekartan käytännön työstäminen. Koska kyseessä on visuaalinen väline, tarvitaan sen luomiseen paperia, kuvia, lehtileikkeitä, esineitä, kehyksiä, liimaa, saksia, teippiä jne. Lisäksi kartalle kannattaa pohtia jokin paikka, jossa sen ääreen on helppo pysähtyä päivittäin pohtimaan omia unelmiaan.

Miten sitten voisin hyödyntää Aarrekarttaa oman urani suunnittelussa? Tällä hetkellä olen unelmien kartoitusvaiheessa. Olen oppinut itsestäni ainakin sen, että uran suhteen tahdon jäädä ihmisten mieleen henkilönä, jolta saa apua, kannustusta ja tukea, mutta joka samalla on jämäkkä ja oikeudenmukainen. Toivon, että pystyn rikkomaan lasikattoja ja auttamaan samalla muitakin. Tahdon, että perheeni ei jää liikaa urani jalkoihin. Viimeinen haave on jopa hieman vaikea kirjoittaa auki, sillä onhan se aika huikenteleva! Tahdon olla toimitusjohtaja menestyvässä suomalaisessa yrityksessä.

Auki kirjoitettujen haaveiden hyödyntäminen uran suunnittelussa vaatii hieman työtä ja heittäytymistäkin. Tutustumalla erilaisiin ihmisiin ja heidän unelmiinsa, tavoitteisiinsa ja saavutuksiinsa, opin valtavasti siitä mitä pystyn itsessäni vielä kehittämään. Seuraamalla kiinnostavien johtajien työtä, löydän minulle sopivia reittejä vaikuttaa, tapoja tehdä työtä ja keinoja päästä tavoitteeseen. Jakamalla osaamistani pystyn auttamaan muita ja ehkä samalla itseäni.  Olen huomannut, että unelmieni avaaminen ja visualisointi auttavat minua näkemään ne asiat, joita minun pitää oppia voidakseni päästä lähemmäs unelmaani.

Aarrekartta voi ja saakin olla hyvin henkilökohtainen. Mutta entä jos sellaisen tekisikin yhdessä toisten kanssa?

cvkuvaAnnamaija Åhman on tamperelainen tiedonjanoinen diplomi-insinööri ja kolmen lapsen äiti, joka etsii itselleen seuraavaa haastetta matkalla kohti unelmia.

Mainokset

Mikä ihmeen people geek?

En ole koskaan kokenut olevani ns. people person, mutta kirjoitan omassa LinkedIn-profiilissa olevani people geek. Tämä termi ei kuitenkaan kaikille avaudu, joten tässä selvennystä aiheeseen. Mitä tämä ”ihmisnörttiys” oikein tarkoittaa? Minulle se tarkoittaa datan avulla ihmisten sekä yritysten auttamista, henkilöstöanalytiikkaa.

Termi people geek yhdistää monia erilaisia tekijöitä. Se voi tarkoittaa HR-osaajia, jotka rohkeasti surffaavat digitalisaation aallonharjalla ja sukeltavat dataan. Yhtä hyvin se viittaa IT-nörttiin, joka on valinnut datan, analytiikan ja tilastotieteen menetelmien kohteekseen ihmiset. Tähän väliin mahtuu myös monenlaista muuta osaajaa, kuten esimerkiksi minun kaltaiseni raportoinnin ja analysoinnin ammattilainen, jonka intohimona on luoda sekä yrityksen että henkilöstön etuja ajavia mittareita johdon päätöksenteon tueksi.

”A People Person typically found in People Operations, Recruitment or Leadership who gets excited about how data and insights can drive a better world to work in.”
source: peoplegeeks.com

People geek voikin fokusoitua hyvinkin erilaiseen tekemiseen. Kansainvälisiä guruja löytyy monilta eri aloilta, joista itse seuraan erityisesti taloustieteilijä Alec Levensonia, myynnistä ja rekrytoinnista ponnistanutta David Greeniä ja HR-taustaista Jonathan Ferraria. Ei tämä ala kuitenkaan ole vain miehinen. Kansainvälisesti tunnetaan mm. Greta Roberts, joka on erikoistunut talent analytiikkaan. Meillä Suomessa esimerkkinä haluan nostaa esille agile HR:n sanansaattajan Riina Hellströmin, joka on muun People Geeks Ltd Oy:n jengin kanssa meillä etunenässä ajamassa tätä muutosta.

workplace-1245776_960_720

Minulle tässä nörttiydessä kiinnostavinta on HR-datan tarjoaman potentiaali strategisten tavoitteiden saavuttamiseen. HR-datan taustalla ovat tietenkin työntekijät, henkilöstö jolla koko yritystä luotsataan eteenpäin. Ilman henkilöstöä strategiatkin saa heittää tarpeettomina roskiin. Toisaalta, ilman strategiaa henkilöstö on kuin laiva ilman kompassia. Molemmat tarvitsevat toisiaan menestyäkseen ja uskon, että tuo synergia on datan avulla perusteltavissa ja valjastettavissa.

Henkilöstöanalytiikka on aiheena hyvin laaja, johon englannissa löytyy useita termejä (HR analytics, people analytics, talent analytics, workforce analytics…). Suomessa ala on vasta aluillaan, joten termistökin laahaa perässä. Ei kuitenkaan anneta sen estää nörtteilyä vaan ollaan ylpeästi people geekkejä!

Oletko sinä people geek? Tai haluaisitko tämän perusteella kuulla lisää henkilöstöanalytiikan mahdollisuuksista?

 

DSC_1865 Kirjoittaja Jaana Saramies on kolmen lapsen äiti, kaupunginvaltuutettu ja ekonomi etsimässä seuraavaa kiipeilytelineen askelmaa omalla urallaan tiedolla johtamisen tai henkilöstöanalytiikan parista.

Rohkeasti kohti uutta uraa

Erittäin harva meistä on nykyään koko työuraansa samoissa tehtävissä. Monet päätyvät pohtimaan uransa suuntaa jatkuvan epävarmuuden ja yt-neuvottelujen keskellä. Myös perhevapaat ovat ajanjakso, jolloin ajatukset oman uran suhteen voivat muuttua ja kirkastua. Toiset päätyvät opiskelemaan täysin uuden ammatin, kun taas toiset hakevat uutta suuntaa entisen koulutuksen pohjalta. Itse kuulun jälkimmäiseen ryhmään. Työskentelin aiemmin tutkijana, mutta nyt etsin töitä esim. ympäristö- ja kiertotalouskonsultoinnin parista. Perhevapaiden aikana aloin ymmärtämään, että niin paljon kuin tieteellistä tutkimusta arvostankin, haluan omalla työlläni tuottaa konkreettisempia ratkaisuja ympäristöongelmiin.

success-413093_1920

Alanvaihtaja saattaa löytää itsensä saman haasteen edessä kuin vastavalmistunut: työpaikan saaminen tyssää kokemuksen puutteeseen, mutta kokemusta on hankala kerryttää ilman työpaikkaa. Vanhassa roolissa tärkeimmät tehtävät ja niistä hankittu kokemus eivät välttämättä olekaan enää ”se juttu”, jota hakemuksissa kannattaa korostaa. Alanvaihtaja joutuu katselemaan työkokemustaan uusin silmin. Uuden uran kannalta hyödyllistä kokemusta ja omaa osaamistaan ei aina välttämättä edes itse tunnista. Keskusteluja kannattaa siis käydä niin entisten kuin potentiaalisten uusien kollegojen kanssa. Tärkeätä on tunnistaa myös osaamisen puutteet, minkä vuoksi kannattaa pyytää palautetta rekryprosesseista.

Opinnot avoimessa yliopistossa tai verkkokurssit (esim. Coursera) voivat riittää osaamisen päivitykseen. Työvoimakoulutus voi olla alanvaihtajalle erinomainen vaihtoehto oman osaamisen kehittämiseen. Usein työvoimakoulutuksiin sisältyy työssäoppimisjakso, joka parhaimmillaan voi poikia suoraan työpaikan tai ainakin antaa mahdollisuuden hankkia työkokemusta ja verkostoitua. Koulutusporukka tarjoaa vertaistukea ja kannustusta, mikä työnhakuaikana on äärettömän tärkeää positiivisen vireen ylläpitämiseksi.

Mitä työnantaja sitten saa palkatessaan henkilön, jonka aiempi kokemus ei suoraan mätsää uusiin tehtäviin? Omalta osaltani voin sanoa, että hakeutuminen uudelle uralle on haastava, toisinaan turhauttava ja kasvattava prosessi. Olen oppinut tunnistamaan omia vahvuuksiani, omia kehittämiskohteitani, arvoni ovat kirkastuneet ja ymmärrän, mikä minua motivoi. Erilaiselta taustalta tulevan henkilön verkostoista voi löytyä mahdollisuuksia täysin uuteen yhteistyöhön. Ehkäpä alanvaihtaja voisi olla organisaatiossa myös positiivinen muutosvoima, veneen keikuttaja, jolta puuttuu luutuneet käsitykset siitä, miten asiat on aina ennenkin tehty?

Kerro oma tarinasi alanvaihdoksesta kommenteissa!

niina_tavi_picture

Kirjoittaja Niina Tavi on tamperelainen ympäristöasiantuntija, kahden tyttären äiti sekä kokeileva puutarhaharrastaja.