Työhyvinvointi ei ole hokkuspokkustemppuja

Raahaudutko töihin väkisin vai avaatko työpaikan oven mielelläsi? Työhyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta puhutaan syystä paljon. Hyvinvointi työssä koskettaa ihan kaikkia työelämässä olevia. Työhyvinvoinnilla on merkitystä henkilöstön pysyvyyteen, sairauspoissaoloihin ja esimerkiksi tuottavuuteen.

Hyvinvoiva työntekijä on todennäköisemmin sitoutunut ja motivoitunut osa työyhteisöä. Työhyvinvointi on harvoin työnantajille yhdentekevää, mutta eri työpaikoissa painotetaan erilaisia asioita. Miten löytää unelmatyöpaikka, joka lisäisi hyvinvointia omaan arkeen? Työpaikkaa vaihtaessa kannattaa esimerkiksi perehtyä siihen ovatko itselle tärkeät asiat tärkeitä myös mahdollisessa uudessa työpaikassa.

Työpaikkaa vaihtaessa kannattaa esimerkiksi perehtyä siihen ovatko itselle tärkeät asiat tärkeitä myös mahdollisessa uudessa työpaikassa.

Työhyvinvoinnin katsotaan yleensä tarkoittavan:

  • turvallista ja terveellistä työtä
  • hyvää esimiestyötä
  • työ tukee muuta hyvinvointia ja jaksamista
  • työ ylläpitää tehokkaasti työ- ja toimintakykyä

hands-2667461_1920_1024

Hyvinvointi työssä käytännön tasolla tarkoittaa vähän erilaisia asioita jokaiselle meistä. Kannattaa miettiä esimerkiksi millainen johtaminen saisi viihtymään ja olemaan tuottava osa työyhteisöä. Vaihtuvissa elämäntilanteissa työaikajoustot, sopiva työmatka, etätyömahdollisuus, erilaiset työsuhde-edut kuten kattava työterveyshuolto tai  esimerkiksi valmennus tai kuntoutus voivat olla tärkeitä keinoja lisätä hyvinvointia työssä.

Kannattaa esimerkiksi tehdä  Aarrekartta unelmatyöstään ja millaisia asioita unelmaduuni voisi sisältää. Uskon, että sopivan työpaikan löytyminen lisää hyvinvointia myös muussa elämässä. Itselleni esimerkiksi hyvä ja toimiva työyhteisö tarkoittaa avointa esimiestyötä ja johtamista. Lisäksi arvostan organisaation yhteiskuntavastuullisuutta. Haluan sitoutua hyvin toimivaan yhteisöön ja tehdä työtä omia vahvuuksiani hyödyntäen.

Miksi työhyvinvoinnilla sitten ylipäänsä on väliä? Eikö riitä, että menemme aamuisin töihin ja sinnittelemme työssä ja muussa elämässä? Oma ehkä idealistinen ajatus ja toiveeni on se, että työ toisi elämään mielekkyyttä ja lisäarvoa. Jotkut puhuavat myös pelkästä hyvinvoinnista, koska työelämä ei ole oma erillinen saarekkeensa ihmisten elämässä, vaan kaikki vaikuttaa kaikkeen. Työpaikan arjen ja vuorovaikutuksen pitää olla toimivaa. Jos työyhteisössä ei voida tai haluta sitoutua työpaikkaan, niin tuskin työtkään sujuvat kovin hyvin. Sitoutumattomuus varmasti haittaa työn sujuvuutta.

Työpahoinvointi taas tarkoittaa pahimmillaan toimimattomia työyhteisöjä, runsaita sairauslomia tai jopa työkyvyttömyyseläkkeitä. Työpahoinvointi on yleensä näkyvää ja silloin asiat ovat olleen huonolla tolalla jo pitkään. Tuskin kukaan haluaa olla osa toimimatonta työyhteisöä. Työhyvinvointi ei ole kuitenkaan hokkuspokkustemppuja tai pikatempauksia, vaan pitkäjänteistäja yhteistä työtä kohti kokonaisvaltaista hyvinvointia. Yksittäiset tempaukset harvoin luovat pysyviä tuloksia. Työnantajalla, työntekijöillä ja esimerkiksi työterveyshuollolla on kaikilla roolinsa. Jokaisella meistä on vastuu esimerkiksi oman työkykynsä ylläpitämisestä.

Työ on iso osa elämää ja sen pitäisi tukea hyvinvointia eikä syödä turhaa energiaa. Jokaisen kannattaa rohkeasti miettiä millaisessa työpaikassa on helppo olla osa toimivaa ja tuottavaa työyhteisöä.

selfp Kirjoittaja Hanna-Leena Myllärinen on tamperelaistunut valtiotieteilijä ja intohimoinen käsityöharrastaja, jonka mielestä virheitä tekemätön ihminen ei ole uskaltanut kokeilla uusia asioita.

Mainokset

Työpaikan perheystävällisyys on kaikkien etu

Jokainen vanhempi on varmasti joutunut pohtimaan työn ja perheen yhdistämisen haastetta jokapäiväisessä arjen pyörittämisessä: miten hoitaa esimerkiksi lapsen vasu-keskusteluun, hammaslääkärikäyntiin tai joulujuhlaan osallistuminen kesken työpäivän tai kuka jää kotiin hoitamaan sairastunutta lasta. Eri elämänvaiheessa olevilla on vaihtelevia perheeseen liittyviä tilanteita, jotka voivat heijastua työntekemiseen. Pikkulapsiperheillä, kouluikäisten tai teini-ikäisten vanhemmilla, tai omia ikääntyviä vanhempiaan hoitavilla on omat haasteensa. Työntekijä voi tarvita lyhyt- tai pitkäaikaista joustoa myös perhettä kohdanneen kriisin tai sairauden takia.

Eri elämänvaiheessa olevilla on erilaisia perheeseen liittyviä tilanteita, jotka voivat heijastua työntekemiseen.

_5003777_1

Miten työntekijää sitten voi auttaa ja tukea työn ja perheen ristipaineessa? MiB ry:n seminaarissa toukokuussa osallistujilta kysyttiin, minkä he kokivat tärkeimpänä helpottavana tekijänä perheen ja työn yhdistämisessä. Selvästi tärkeimmäksi keinoksi nousi työnantajien asenne ja neuvotteluvalmius ennen työaikajoustoja ja etätyön mahdollisuutta. Tämä voidaan tulkita siten, että avoin asennoituminen ja valmius neuvotella asioista mahdollistavat monipuolisemmat keinot työn ja perheen yhdistämisen helpottamiseksi kuin mikään yksittäinen käytäntö. Ja kääntäen, pelkkä yksittäinen käytäntö ei välttämättä tee työpaikasta perheystävällistä.

Perheystävällisessä työpaikassa luodaan yhteiset pelisäännöt ja käytännöt, joiden puitteissa työntekijät voivat toimia omaan tilanteeseensa sopivalla tavalla. Esimiesten ja henkilöstöhallinnon kannattaa seurata, miten luodut toimintatavat toimivat käytännössä, ja kehittää niitä edelleen yhdessä työntekijöiden kanssa. Samassa tilanteessa olevia työntekijöitä tulee kohdella mahdollisimman yhdenmukaisesti. Asioista kannattaa tiedottaa ja keskustella avoimesti, jotta joustot ja erilaiset työntekemisen tavat tulisivat osaksi työpaikan kulttuuria, eivätkä aiheuttaisi turhaan kateutta tai epäreiluuden tunnetta työyhteisössä. Työaikajoustot, etätyömahdollisuus, osa-aikatyön mahdollisuus, joustavat lomajärjestelyt, yhteydenpito vanhempainvapaiden aikana ja hyvin suunniteltu paluu vanhempainvapaalta työhön lukeutuvat perheystävällisiin käytäntöihin.

Joustavista työnteon tavoista voi olla hyötyä koko työyhteisölle. Monesti poissaolijan työt jaetaan kollegoille, mikä lisää heidän työtaakkaansa. Esimerkiksi lapsen sairastaessa etätyö voi kuitenkin onnistua lapsen toipilaspäivinä, jolloin työtovereiden ylimääräinen kuormitus lyhenee. Jo se, että saa hoidettua kiireellisimmät työasiat ja sähköpostit kotoa käsin, voi lisätä hallinnantunnetta ja helpottaa paluuta työhön. Tässä tulee toki olla tarkkana, ettei mahdollisuutta etätyöhön aleta tulkitsemaan vaatimukseksi työskennellä lakisääteisen lapsen tilapäisen hoitovapaan aikana.

Perheen ja työn yhteensovittamisessa on kyse sekä asenteista että teoista, joilla mahdollistetaan työnteon ja perhe-elämän sujuvuus arjessa.

Väestöliiton mukaan perheen ja työn yhteensovittamisessa on kyse sekä asenteista että teoista, joilla mahdollistetaan työnteon ja perhe-elämän sujuvuus arjessa. Väestöliiton Perheystävällinen työpaikka -ohjelma on tällä hetkellä pilotointivaiheessa. Tavoitteena on luoda ohjelma, johon osallistumalla yritykset ja organisaatiot voivat kehittää perheystävällisiä käytäntöjään ja saada itselleen Perheystävällinen työpaikka -sertifikaatin. Täällä voit testata, kuinka perheystävällinen työpaikkasi on. Perheystävällisen yrityskulttuurin luomiseen saa työkaluja myös esimies- ja työyhteisövalmennuksista, joita järjestää esimerkiksi MiB ry:n spinnoff-yritys Fambition.

Arjen sujuvuus tukee työntekijän työkykyä ja jaksamista sekä parantaa työmotivaatiota. Nämä taas vähentävät turhia irtisanoutumisia ja sairauspoissaoloja, mikä osaltaan auttaa työnantajaa huolehtimaan työpaikan ydintehtävistä eli työnteon jatkuvuudesta ja henkilöstön hyvinvoinnista. Onnistunut työn ja perheen yhteensovittaminen hyödyttää kaikkia – työtekijää, tämän perhettä, työnantajaa ja viimekädessä koko yhteiskuntaa.

Lue lisää aiheesta täältä:

www.vaestoliitto.fi/perhe-ja-tyo/

www.parassyy.fi

www.stm.fi/perhe-elama-ja-tyo

www.fambition.fi/valmennukset/

www.ttl.fi/tyoyhteiso/ikajohtaminen/

Valmis_kuva_2Kirjoittaja Anu Tengvall on valoisa persoona, ekonomi ja kolmen lapsen äiti, joka haluaa jatkossa keskittyä numeroiden sijaan ihmisiin.

 

 

 

 

 

Kuva ”Perhe ja Työ”: Studio Torkkeli Oy / Laura Tammisto