Mistä tunnet sä perheystävällisen työpaikan?

Kuva: Karoliina Nurmi

Osataanko tulevassa työpaikassasi huomioida myös työntekijöiden arki? Voiko työpaikan perheystävällisyyttä päätellä jo rekrytointivaiheessa? Entä miten pidetään huolta perheellisen työhyvinvoinnista?

Täysipäiväinen työnhakija kehittyy mestariksi työpaikkailmoitusten analysoinnissa. Sopiiko oma kokemukseni tai osaamiseni juuri tähän pestiin, voisinko olla se puuttuva palanen? Tusinahakemusten rustaamisen sijaan tänä päivänä panostetaan erottautumiseen, mutta se ei koske pelkästään hakuprosessin toista osapuolta. Kymmenien tai satojen rekryilmoitusten kokemuksella sellaiset sanat kuin näköalapaikka tai itsenäinen tiimipelaaja menettävät merkityksensä ja sitä oikeaa aletaan etsiä rivien välistä. Erityisesti aloilla, joilla kilpaillaan työvoimasta, yritykset joutuvat keulimaan muullakin kuin tyylikkäillä titteleillä tai rohkeaan palkkatoiveeseen vastaamisella.

Voisiko perheystävällisyys olla seuraava työnantajatrendi, se jolla pärjätään parhaimpien työpaikkojen kisoissa ja houkutellaan alan timanttisimmat osaajat pysyville palleille?

Aamukahvit vai iltapäiväkaljat?

Perheystävällisen työpaikan tunnusmerkit ovat varsin yleismaailmallisia: yleisimmin nostetaan esille työnantajan positiivinen asennoituminen erilaisia elämäntilanteita kohtaan. Konkreettisesti perheystävällisyys nähdään usein työn joustavuutena, etätyömahdollisuutena ja reiluna kohteluna vanhempainvapaisiin liittyen.

Työn arjessa perheystävällisyyttä voi kuitenkin päätellä myös pienemmistä käytänteistä: käydäänkö työporukalla aina perjantaisin päivän päätteeksi oluella vai nostatetaanko tiimihenkeä kakkukahveilla toimistoaikana, jolloin myös päiväkoti on auki? Entä onko oletuksena ylitöihin venyminen tai aina tavoitettavissa oleminen, saako syyslomailevan koululaisen ottaa mukaan viikkopalaveriin, voiko fyysistä kuntoaan parantaa myös työaikana?

Seuraamalla yritysten somepäivityksiä ja kuulostelemalla omien verkostojen kokemuksia voi saada hyvin vihiä työpaikan suhtautumisesta perhe-elämään. Valveutuneessa työpaikassa osataan nostaa perheystävällisyys esille jo verkkosivuilla, työpaikkailmoituksessa tai viimeistään haastatteluvaiheessa. Työnhakijan perheen huomioimisella luodaan positiviista työnantajakuvaa ja viilataan rekrytoinnin hakijakokemusta piirun verran paremmaksi. Samalla houkutellaan hakijoiksi meitä työn ja perheen tasapainoon tähtääviä, tehokkaita uraäitejä!

Kumpi joustaa, sinä vai työ?

Eräässä työhaastattelussa minulta taannoin kysyttiin, olenko joustava. Keskustelu oli juuri pyörinyt työprojekteja leimaavan kiireen ja “aamusta iltaan tekemisen” ympärillä. Vastasin rehellisesti, että olen kyllä luonteeltani varsin joustava, mutta minulla on kaksi päiväkoti-ikäistä lasta, joiden tarha menee kiinni kello viisi. “Entä onko sun mies joustava?” kysyttiin seuraavaksi. Lopulta kieltäydyin työtarjouksesta.

Nykyisessä työpaikassani ei ole tavatonta, että firmalounaalla pöydän päähän nostetaan tarvittaessa syöttötuoli tai että koululaisten loma-aikoina toimistolla pyörii junior developer. Kolmen lapsen komboa kalenterissa pyöritellessä helpottaa tieto siitä, että työajat joustavat, mutta minun ei aina tarvitse. Työyhteisöni ensimmäisenä (ja toistaiseksi ainoana) äitinä olen voinut myös itse olla luomassa pieneenkin yritykseen käytänteitä, jotka tähtäävät perheystävällisyyteen. Väitänpä, että niistä hyötyvät myös perheettömät kollegat.

Sanna Saarikangas on viestinnän osaaja, työyhteisön penaalin kynien teroittaja ja kolmilapsisen uusperheen äiti.