“Ei minun verorahoillani” – näistä syistä viranomainen on paikallaan somessa

Kuva: Unsplash / Pavan Trikutam

Mitä itua on siinä, että viranomaiset julkaisevat somessa meemejä ja tanssivideoita? Paljonkin – somessa viranomainen tekee itsestään ja viestistään helpommin lähestyttävän ja keskustelee asiakkaidensa kanssa asioista, jotka eivät muuten välttämättä pääse esille.

Viime vuosina eri viranomaiset Verohallinnosta Kelaan ja TE-toimistoihin ovat panostaneet vahvempaan somenäkyvyyteen. Viranomainen somessa herättää edelleen sekä ihastusta että vihastusta – yhtäältä rento someviestintä saa kiitosta, toisaalta tulee kommentteja verorahojen ja työajan haaskaamisesta. Näkyvin esimerkki lienee edelleen juuri Vero, joka on vienyt verotuksen toimittamiseen liittyvän “somehupailun” täysin omalle tasolleen osallistaen henkilöstöä varsin laajasti, aina hallinnon pääjohtajaa myöten. Ytimessä kuitenkin on aina itse asia, verotus, joka tulee viestinnässä selväksi – joko meemeilyn ansiosta tai siitä huolimatta.

Ymmärrän myös viranomaishuumorin kriitikoita siinä, että tiedon höystämisessä  ylenmääräisellä huumorilla on myös riskinsä. Viranomaisten velvollisuus on käyttää selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Jos kansalainen ei ymmärrä viranomaisen käyttämää kieltä, hän ei välttämättä pysty hoitamaan jotakin tärkeää itseään koskevaa asiaa. Tämä pahimmillaan heikentää kansalaisen luottamusta kyseiseen viranomaiseen, mikä voi edelleen vaikeuttaa viranomaisessa asiointia ja luottamussuhteen rakentamista jatkossa.

Toisaalta somekanavat ovat luonteeltaan hyvin erilaisia paikkoja kuin esimerkiksi viranomaisten viralliset verkkopalvelut, sillä somekanavia ei ole tarkoitettu yksityisten  asiakasasioiden hoitamiseen. Somessa viranomainen paitsi viestii ajankohtaisista asioistaan myös markkinoi itseään työnantajana, käy keskustelua seuraajien kanssa sekä luo ja ylläpitää omaa brändiään.

Viranomaisilla on ainakin kolme hyvää syytä panostaa vahvaan somepresenssiin:

1. Viranomaisten pitää olla siellä, missä heidän asiakkaansakin ovat

Kaikista kalleinta viestintää on sellainen, jota kukaan ei näe. Siksi viranomaistenkin on syytä valita viestintäkanavansa kohderyhmän mukaan, ja aika usein kohderyhmät löytyvät juuri somesta, peruskouluikäisistä eläkeläisiin.

2. Some mahdollistaa työnantajabrändin kehittämisen

Somessa työnantajat voivat kertoa itsestään helposti potentiaalisille työnhakijoille. Viranomainenkin voi somessa esitellä vaikkapa avoimia työpaikkojaan, mutta tunnistettava työnantajabrändi on hyvä käsittää laajempana kokonaisuutena. Siihen kuuluvat kaikki ne asiat, jotka erottavat työnantajan muista ja tekevät siitä houkuttelevan työnhakijoille. Jos työyhteisössä huumori kukkii eikä ryppyotsainen pönöttäminen kuulu tapoihin, se kannattaa ehdottomasti näyttää myös somessa. Vilkaise vaikkapa Lapin TE-palveluiden TikTok-sisältöjä, joissa työelämä iloineen ja suruineen näyttäytyy vahvasti huumorin kautta, eikä itseironiaakaan ole unohdettu.

3. Somessa on matala kynnys vuorovaikutukseen kansalaisten kanssa

Viranomaisten somekanavat ovat usein tärkeitä yhteydenottokanavia. Niiden kautta voidaan antaa ainakin yleisluontoista neuvontaa kansalaisten mieltä askarruttavista asioista. Somessa voidaan myös kannustaa seuraajia osallistumaan keskusteluun ajankohtaisista aiheista. Lisäksi viranomaiset osoittavat somessa ajankohtaisuutta osallistumalla juhlapyhiin tavalla tai toisella – esimerkiksi Digi- ja väestötietoviraston halloween-henkisessä postauksessa kysyttiin seuraajilta, millaisia mielikuvia heillä on sanasta henkikirjoittaja.

Jos viranomaisviestintä somessa tuntuu laajemminkin kiinnostavalta aiheelta, kuuntele ihmeessä Spotifysta Tiedotusosasto-podcastin jakso “Miksi viranomainen roikkuu somessa?” Vastaukset tiukkoihin kysymyksiin viranomaisviestinnästä ovat taattuja!

Katri Rantala on viestintäasiantuntija ja intohimoinen työelämän ilmiöiden ihmettelijä, joka haluaa tehdä viranomaisviestinnästä selkeää, saavutettavaa ja ihmisläheistä.