Multitasking vai sittenkin multipasking?

Piirretty kuva miehestä

Kuva: stoneysteiner on VisualHunt

Multitasking -termi on ollut jo pitkään ihan yleisessä käytössä oleva termi, mutta onkohan uusi, trendikäs sisar, multipasking tullut jäädäkseen? Mitä se ja multitasking todella tarkoittavat? Onko tuolla em. uudella termillä ja sen käytöllä mitään totuuden perää? Näiden kahden termin lähemmän tarkastelun jälkeen annan vinkin meille työnhakijoille.

Mitä multitasking ja multipasking tarkoittavat?

Vaikka multitasking on varmasti monelle tuttu termi, kirjoitan sen silti auki. Vanha sanontakin kuuluu, että ”kertaus on opintojen äiti”. Multitasking -termi siis tarkoittaa tilannetta, kun tehdään monta asiaa yhtä aikaa. Ihminen voi siis jakaa huomionsa kahden tai useamman tehtävän kesken. Urbaani sanakirja selittää multipasking -termin seuraavasti: ”Tehdään samanaikaisesti montaa asiaa paskasti.” Eli siis tehdään myös monta asiaa samanaikaisesti, mutta korostetaan, että asiat tehdään huonosti.

Monet vannovat työelämässä tehokkuuttaan multitaskaamisen piikkiin. Mutta kun teet töitä multitaskaamalla, mikään työtehtävä ei saa 100%:sesti huomiotasi ja virheiden riski kasvaa. Mikään työtehtävä ei myöskään tunnu tulevan valmiiksi, vaan jäävät keskeneräisiksi. Urbaanissa sanakirjassa mainitaan myös, että ne keskeneräisetkin on ”ihan paskaa” Ja kuten edellä mainitsemani virheiden riski on suuri, voi lopputulos ollakin erittäin huono ja voi olla, että olet juuri onnistuneesti multipaskannut. Multitaskingin katsotaan siis olevan yhtä kuin multipasking. Iltalehtikin on kirjoittanut multipaskingin olevan realistinen versio multitaskingista.

Nainen peittää kasvonsa käsillään

Kuva: Geralt / Pixabay

 Onko kaikki multitaskaus pahasta?

Multitaskauksesta on paljon tehty tutkimuksia ja yhteenvetona niistä nousee esille se, ettei multitaskaaminen ole tuottava tapa tehdä töitä. Se ei pidemmän päälle tee hyvää ihmisen keskittymiselle ja jaksamiselle. Vaikka tuosta termistä kuuleekin paljon pahaa, on myös olemassa tilanteita, jolloin se kannattaa tai on jopa hyväksi. Aivotutkija Minna Turusen mukaan multitaskaus
on kannattavaa vain silloin, kun yjtä aikaa tehtävistä toinen tehtävä on tiedostavaa aivotoimintaa vaativa ja toinen automaattista aivotoimintaa vaativa tehtävä. Esimerkkinä voidaan antaa tilanne, jossa ihminen esimerkiksi kuuntelee äänikirjaa (tiedostava aivotoiminta) ja samaan aikaan kutoo/neuloo (automaattinen aivotoiminta). Jotkut ihmiset sanovat, että esimerkiksi kutominen
rauhoittaa ja auttaa keskittymään paremmin em. äänikirjaan. Tärkeintä on siis löytää yhteensopiva tehtäväpari multitaskaukselle. Työelämässä on kuitenkin harvoin sellaisia tehtäväpareja, jotta multitaskaaminen olisi kannattavaa, sillä lähes kaikki työtehtävät vaativat tiedostavaa aivotoimintaa ts. tarkkaavaisuutta.

Papereita ja kahvikuppi

Kuva: Biljana Jovanovic / Pixabay

Vinkit työnhakuun

Yhteenvetona voidaan siis sanoa, että multitaskaaminen on joissakin tilanteissa hyväkin tapa, mutta harvemmin työelämässä tai työnhaussa, kun tehtävät vaativat 100%:sen huomion. Ja yhteenvetona tai neuvona voisin sanoa meille työnhakijoille, että älä nosta esille taidoissasi multitaskaamista työnhaussa, vaikka kokisit olevasi siinä hyvä. Luulen, että työnantajille multitasking on punainen vaate tai termi johon liittyy negatiivisia mielikuvia. Multitaskaajat saattavat myös tehdä useammin virheitä, eivätkä olekaan niin tuottavia kuin luulevat. Ja erään artikkelin mukaan, harva meistä aidosti multitaskaa, vaan ”hyppii” tehtävästä toiseen.

Luulen, että työnantajat hakevat nykyisin henkilöä, joka on joustava ja pystyy nopeasti reagoimaan muuttuviin tilanteisiin. Ts. jättämään työnalla olleen tehtävän kesken, aloittamaan uuden ja jatkamaan alkuperäistä tehtävää myöhemmin eli ”hyppii” tehtävästä toiseen.

Palaan vielä tuohon Iltalehden lainaukseen, jota itsekin pidän joissakin tapauksissa totena. ”Multipasking on multitaskingin realistinen muoto.”

Tanja Flygare

Kirjoittaja Tanja Flygare on vaativan asiakaspalvelun rautainen ammattilainen, joka pyrkii aina ylittämään asiakkaan odotukset ja luomaan erinomaisenasiakaspalvelukokemuksen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.