Opi synnyttämään lehtikirjoittamisen kurssilla tekstitimantteja
Lehtikirjoittamisen taidoista hyötyisi moni. Lehtikirjoittamisen taitoja tarvitsevat työssään paitsi toimittajat, myös yrittäjät tai eri alojen asiantuntijat tai harrastuksessaan syvällä olevat ihmiset, jotka haluavat viestiä omasta erikoisalastaan tai -osaamisestaan erilaisilla tekstityypeillä.
Lehtikirjoittamisen taidoista hyötyy moni
Lehtikirjoittamisen taitoja tarvitsevat työssään paitsi toimittajat, myös yrittäjät, eri alojen asiantuntijat ja harrastuksessaan syvällä olevat ihmiset, jotka haluavat viestiä omasta erikoisalastaan tai -osaamisestaan erilaisilla tekstityypeillä. Omaa osaamistaan voi demonstroida monenlaisissa kirjoituksissa asiantuntijatekstistä kritiikkiin tai kolumniin. Lehtikirjoittamisen kurssilla perehdyt seuraaviin tekstilajeihin, ja voit halutessasi kurssin jälkeen alkaa tuotteistaa ja myydä omaa osaamistasi toimituksille tai kristallisoida sen toimiviksi blogikirjoituksiksi.
Kolumni sopii erilaisten ajankohtaisten ilmiöiden ja kenties valtavirta-ajattelun tai -näkökulmien kyseenalaistamiseen. Sen tarkoitus on herättää keskustelua sekä tuoda esiin omaa asiantuntemusta ja vaihtoehtoisia näkökulmia ajankohtaisiin asioihin.
Kritiikki on monesti perusteltu, parhaimmillaan analyyttinen katsaus teokseen. Hyvä kritiikki suhteuttaa teosta tekijänsä muuhun tuotantoon ja etsii vertailukohtia teokselle myös muiden tekijöiden teoksista ja ismeistä. Harmillisen harvoin näin kuitenkaan tapahtuu ammattikriitikoidenkaan kritiikeissä. Hyvän kritiikin periaatteet esitellään lehtikirjoittamisen kurssillani, jolla jokainen osallistuja kirjoittaa kritiikin haluamaltaan taiteenalalta (kuvataide, kirjallisuus, teatteri, elokuva, musiikki) tai vaikka ruotien jotakin kaupunkikulttuurin ilmiötä.
Ammattikriitikot ovat monesti omaan tieteenalaansa pitkän harrastuneisuuden tai taiteenalan opintojen kautta perehtyneitä ammattilukijoita, jotka näin lunastavat itselleen legitiimin taiteen arvottajan aseman. Kurssillani emme tietenkään ryhdy ammattikriitikoiksi, vaan harjoittelemme kritiikkiä tekstilajina. Kritiikin perinteistä asemaa horjuttavat nykyään myös blogitekstit, jotka eivät välttämättä ole taiteenalan ammattilaisten vaan amatöörien (sanan etymologia: alan rakastaja) kirjoittamia.
Kuvat: Unsplash/ Christin Hume
Henkilöjuttu eli haastattelu on näkökulma tai katsaus jonkun henkilön, taviksen tai julkkiksen, elämään tai ajatuksiin. Haastattelua varten toimittaja voi tehdä taustatyötä etsimällä mediasta aiempia juttuja kohdehenkilöstä ja käyttämällä lähteenään toki myös kohdehenkilön haastattelua.
Näihin kaikkiin edellä mainittuihin tekstityyppeihin voit tutustua kurssillani. Aluksi esitellään joitakin journalismin perusasioita, ja sitten sukelletaan kaikkiin näihin tekstityyppeihin, esitellen hyviä esimerkkitekstejä, analysoiden niitä ja lopulta myös itse toteuttaen yksi teksti kussakin tekstilajissa. Tekstejä tarkastellaan myös yhteisesti, harjoitellen editoinnin taitoja. Näin opiskelijat saavat ensin sanoa editointiehdotuksensa kunkin tekstin osalta, ja sitten ääneen pääsee opettaja. Tekstit editoidaan yhteistuumin valmiiksi. Näin osallistujat saavat käsityksen jutunteon prosessin kaikista vaiheista ideoinnista editointiin ja julkaisuun asti.
Kirjoittamisen taito edellyttää analyysin taitoja
Miksi kirjoittamista edeltää tällainen analyyttinen lukeminen? Koska analyyttisen ja kriittisen lukijan taidot ovat välttämättömiä hyväksi kirjoittajaksi tulemisessa ja tekstilajien keskeisten ominaisuuksien sisäistämisessä ja haltuunotossa. Analyyttiset taidot auttavat niin jutun rakenteen luomisessa, tekstin jäsentämisessä kuin ylipäätään jutun fokuksen, polttopisteen ja näkökulman löytämisessä.
Kirjoittamisen taidot ovat myös oma taidonlajinsa, joita voi harjoittaa ja harjoitella aina. Kenestäkään ei tule hyvää toimittajaa yhdeltä istumalta, vaan taitojen hallitseminen vaatii pitkällistä harjoittelua erilaisten tekstilajien parissa ja yhä vaativampien tekstityyppien vähittäistä haltuunottoa. Myös editointitaitojaan voi kehittää jatkuvasti. Lehtijuttujen rakenteistakin voi alkaa pikku hiljaa tehdä mutkikkaampia. Parhaimmillaan lehtijuttu on kuin hyvää proosaa: siihen on rakennettu kertojanääni tai -äänet, ja se on täynnä elävää, reportaasimaista kuvailua.
Aluksi täytyy kuitenkin aloittaa perusasioista ja niihin perehtymisestä. Lehtikirjoittamisen kurssilla saat hyvät eväät journalismin perusteisiin ja kurssilla käsiteltäviin tekstilajeihin. Kun perusteet ovat kunnossa, niiden päälle on hyvä rakentaa.
Kirjoittaja Rita Dahl on pitkän linjan ammattikirjailija ja -toimittaja, joka aloitti uransa 20-vuotiaana kriitikkona. Hän hallitsee kaikenlaiset tekstityypit lyhyestä uutisesta esseeseen tai pitkään reportaasiin ja välittää tietoaan nykyään kouluttajana. Lue lisää lehtikirjoittamisen kurssista. Kurssi on tarjolla myös Helsingin työväenopistossa.
Kuva: Aila Ruoho